Liitto toi­mii 10/1992 vsk 47 s. 969

Lääkäriliitto kritisoi työryhmän ehdotusta: Lääkelaitoksen toimenkuvaa ja organisaatiomallia on vielä syytä harkita

Lääkäriliitto ei pidä toteuttamiskelpoisena lääkelaitostyöryhmän esittämää mallia lääkehuollon hallinnon rationalisoimiseksi. Ehdotus merkitsisi liiton mielestä koko lääkehuollon ankaraa keskittämistä ja sen eriytymistä muusta terveydenhuollosta. Perustettavaksi ehdotetun lääkelaitoksen tehtäväksi annettaisiin lääkehuollon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta, sen käsissä olisivat kaikki lääkealalla tarvittavat luvat, ja se valvoisi jopa apteekkien aukioloaikoja.

Suvi Sariola

Työryhmä ehdottaa, että perustettavalle lääkelaitokselle siirrettäisiin kaikki sosiaali- ja terveyshallituksen lääkeosaston sekä lääkelaboratorion tehtävät. Lisäksi sille tulisi joukko tehtäviä, jotka nyt hoidetaan sosiaali- ja terveysministeriössä ja lääninhallituksissa.

Yleisen suunnittelun, valvonnan ja ohjauksen lisäksi lääkelaitos mm. myöntäisi lääkkeille myyntiluvat, päättäisi apteekkien perustamisesta ja myöntäisi apteekkiluvat apteekkareille sekä valvoisi lääkealan henkilöstöä. Uusi virasto myöntäisi lääkkeiden valmistusluvat teollisuudelle ja perustamisluvat lääketukkukaupoille. Lääkelaboratoriolta sille siirtyisi mm. lääkkeiden tutkiminen ja laadunvalvonta. Lisäksi sen tehtäviin kuuluisi mm. standardointityö ja lääkeinformaation jakaminen. Lääkelaitos valvoisi myös apteekkien aukioloaikoja, mikä nykyään on lääninhallituksen tehtävä. Laitoksella olisi oikeus antaa lääkäreille ja hammaslääkäreille lääkkeiden määräämistä koskevia vastaavia ohjeita kuin nykyiset sosiaali- ja terveyshallituksen yleiskirjeet.

Lääkehuollon keskushallinto karsiutuisi näin kaksiportaiseksi: organisaatioon jäisivät ministeriö ja lääkelaitos. Lääkelaboratorio lakkautettaisiin kokonaan. Lupakäytäntöä kevennettäisiin, ja kaikki luvat keskitettäisiin lääkelaitokselle.

- Lääkäriliitto kannattaa lääkehuollon hallinnon rationalisointia siten, että lääkkeiden myyntiluvat ja niiden käsittely, lääkkeiden käytön seuranta ja jälkivalvonta sekä yleensä suoraan lääkevalmisteisiin liittyvien asioiden käsittely keskitetään yhteen virastoon. Sen sijaan liitto ei hyväksy nyt esitettyä mallia, joka keskittäisi lääkelaitokseen koko lääkehuollon, sanoo Lääkäriliiton apulaistoiminnanjohtaja Santero Kujala.

- Näin totaalinen keskitys ei ole terveydenhuollon kokonaisuuden kannalta hyvä. Lisäksi periaate on ristiriidassa muiden tähän asti tehtyjen ratkaisujen kanssa: vastaavalla tavalla keskitetyt virastot, kuten lääkintö- ja sosiaalihallitus sekä koulu- ja ammattikasvatushallitushan on juuri lakkautettu, hän huomauttaa.

Kujalan mielestä ei ole mitään syytä siirtää esimerkiksi lääkealan henkilöstön valvontaa lääkelaitokselle, vaan sen tulee kuulua samalle viranomaiselle, joka vastaa muunkin terveydenhuollon henkilöstön valvonnasta. Myös lääkelaitokselle keskitettyä lupajärjestelmää on ehdottomasti hajautettava.

SISÄINEN ORGANISAATIO MYÖS KESKITETTY

Kujala kritisoi myös lääkelaitoksen sisäistä organisaatiota, jota hän pitää äärimmäisen keskitettynä. Organisaatioon kuuluvat hallinnollinen, farmaseuttinen ja farmakologinen osasto, johtokunta sekä ylijohtaja. Asiat ratkaistaan virkamiespäätöksinä. Viime kädessä kaikki valta on keskitetty ylijohtajalle.

Lue myös

- Ei ole perusteltua, että esimerkiksi lääkkeiden myyntilupia koskevat päätökset tekisi yksi virkamies, kuten tämän organisaatiomallin mukaan tapahtuisi. Nykyisin nämä päätökset tekee sosiaali- ja terveyshallituksen lääkeasioitten erityisistunto. Arveluttavaa on myös apteekkilupien keskittäminen yhdelle virkamiehelle. Lääkkeiden myyntiluvat, samoin kuin muutkin keskeiset päätökset, tulisi tehdä monijäsenisessä elimessä, ja apteekkiluvat voisi siirtää paikallisesti päätettäviksi esimerkiksi lääninhallituksiin, Kujala toteaa.

Lääkäriliitto painottaa, että lääkelaitoksen keskeinen tehtävä on lääkkeiden ja niiden käytön turvallisuuden varmistaminen. Käytännössä tehtävää ei voida hoitaa vain valvomalla valmistusta ja myöntämällä lupia, vaan lääkkeiden käyttöä, laatua ja niiden markkinointia on valvottava myös jälkikäteen. Tämä tehtävä vaatii voimavarojen uudelleensuuntausta ja erityisesti kliinis-farmakologisen asiantuntemuksen lisäämistä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030