Jäsen

Ketkä ovat parhaat toiminnan kehittäjät?

Lääkäriliiton laatupalkinnosta kisaa tällä kertaa kolme kehittämishanketta.

Sari Kosonen

Sakari Partanen
Tehohoidon COVID-19-koordinaatioryhmässä on edustajat kaikista yliopistosairaaloista sekä ensihoidon edustajat. Koordinoiva toimisto aloitti toimintansa Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteydessä. Kuvassa koordinoivan toimiston väkeä, vasemmalta Stepani Bendel, Matti Reinikainen, Sari Rahikainen, Eija Vaskelainen ja Sonja Julkunen. 

Laatupalkinto myönnetään vuosittain lääkäriryhmälle, lääkärin johtamalle moniammatilliselle ryhmälle tai yksittäiselle lääkärille toiminnan tuloksellisesta kehittämisestä. Tavoitteena on jakaa hyviä käytäntöjä kollegoille.

Palkinnon saajan valitsee Lääkäriliiton laatuneuvosto. Siinä ovat liiton lisäksi edustettuina Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Finska Läkaresällskapet ja Lääkäripalveluyritykset ry.

Laatuneuvosto on valinnut hakemusten perusteella kolme ehdokasta 17. marraskuuta järjestettävään finaaliin.

Tehohoidon koordinointi kansallisena yhteistyönä

Maaliskuussa 2020 koronapandemiaa koskevat uutiset herättivät huolen tehohoidon kapasiteetin riittävyydestä. Tämä antoi kimmokkeen Tehohoidon COVID-19-koordinaatioryhmän perustamiselle. Siinä on edustajia kaikista yliopistosairaaloista sekä ensihoidosta. Koordinoiva toimisto on Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteydessä.

Toimisto on koonnut ajantasaista tietoa teho-osastojen tilanteesta: käytettävissä olevien paikkojen, kaikkien hoidossa olevien potilaiden ja erikseen COVID-19-potilaiden määrästä, potilassiirtojen tarpeesta sekä mahdollisuudesta ottaa vastaan potilaita muista sairaaloista. Tilannekuvaa on välitetty teho-osastojen vastuuhenkilöille, sosiaali- ja terveysministeriölle sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Tiedot on raportoitu pääsääntöisesti joka arkiaamu. Tiedonkeruussa on käytetty älypuhelimissa toimivaa SecApp-sovellusta, joka räätälöitiin tarkoitukseen sopivaksi.

Koordinaatioryhmä on lisäksi laatinut laajempia raportteja toteutuneesta tehohoidosta sekä lausuntoja epidemian kehittymisestä. Arvioita on hyödynnetty myös valtakunnan korkeimman tason päätöksenteossa.

Pahimpien ruuhkahuippujen aikana kansallisella koordinaatiolla ja potilassiirroilla on ollut suuri merkitys. Potilaat ja heidän omaisensa ovat voineet luottaa siihen, että hyvälaatuista tehohoitoa on tarvittaessa saatavilla, vaikka oman alueen sairaalan kapasiteetti ei riittäisi. Potilassiirrot ovat auttaneet tasaamaan teho-osastojen kuormitusta ja sitä kautta henkilökunnan jaksamista.

Toimintaa kehitetään edelleen. Sosiaali- ja terveysministeriön nimeämä työryhmä suunnittelee parhaillaan kansallista tehohoitostrategiaa, jonka yhtenä päämääränä on entistä parempi varautuminen tuleviin kriiseihin.

Tays Unipoliklinikka: uniapneapotilaan hoitoprosessin uudistaminen

Taysin uniklinikalla hoidetaan valtaosin uniapneapotilaita. Hoidon kysyntä on ylittänyt resurssit jo vuosien ajan, joten toimintatapoja päätettiin muuttaa.

Vuoteen 2017 saakka uniapnean diagnostiset tutkimukset tehtiin pääosin Taysissa. Potilas kävi lääkärin vastaanotolla kuulemassa tulokset, ja CPAP-laitehoito aloitettiin yksilöohjauksena hoitajan vastaanotolla. Myös kaikki kontrollikäynnit toteutettiin vastaanotoilla.

Heidi Rantala
Taysin unipoliklinikka on kehittänyt uniapneapotilaiden hoitoprosessia. Muutoksien ansiosta säästetään aikaa ja pystytään entistä paremmin keskittymään niihin potilaisiin, jotka tarvitsevat muita enemmän ohjausta. Kuvassa unipoliklinikan henkilökuntaa. 

Nykyään uniapneadiagnoosit tehdään valtaosin avoterveydenhuollossa. Potilas ohjataan CPAP-hoitoon yleensä suoraan lähetekäsittelystä. Suurin osa CPAP-hoidon aloituksista tapahtuu joko ryhmäopetuksina tai videoavusteisesti, ja potilas tulee sen jälkeen vain lyhyesti käymään poliklinikalla sovittamassa sopivan maskin ja saamassa CPAP-laitteen.

Ensimmäinen kontrolli kuukauden kuluttua hoidon aloituksesta on etäseurantapuhelu hoitajalle. Sitä seuraava kontrolli on yleensä joko hoitajan vastaanottokäynti, etäseurantapuhelu tai digikontrolli. Pitkäaikaiskontrolleja varten kaikki soveltuvat potilaat ohjataan digiseurantaan. Potilas täyttää määräajoin Taysin sähköisessä asiointipalvelussa kontrollikyselylomakkeen, ja hoitaja kirjaa kyselyn tulokset ja CPAP-laitteen etäseurantatiedot sairauskertomukseen.

Muutoksien ansiosta säästetään aikaa ja pystytään entistä paremmin keskittymään niihin potilaisiin, jotka tarvitsevat muita enemmän ohjausta tai joiden voimavarat eivät riitä vastuun ottamiseen oman hoitonsa seurannasta. Lääkärin rooli potilaiden hoidon seurannassa on pienentynyt. Lääkärin pohdittaviksi ohjautuvat lähinnä erityistä vireyttä vaativissa ammateissa toimivat, kuten ammattiautoilijat, sekä potilaat, joiden hoidossa on merkittäviä ongelmia tai epäillään muita sairauksia, kuten hengitysvajausta.

Unipoliklinikan kehittämistoimia on käyty esittelemässä muun muassa Lääkäripäivillä ja Keuhkolääkäripäivillä.

Tiimimallin käyttöönotto Valkeakosken terveyskeskuksessa

Valkeakosken terveyskeskuksessa alettiin vuoden 2021 alussa uudistaa toimintamallia Pirkanmaan Tulevaisuuden sote -hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Pyrkimyksenä oli saada käyttöön tiimimalli, jonka avulla parannetaan hoitoonpääsyä. Muita tavoitteita olivat muun muassa eri ammattiryhmien välisen yhteistyön sujuvoittaminen ja henkilökunnan työtyytyväisyyden lisääminen.

Lue myös

Lähtökohtana oli lääkäri-hoitajatyöparimalli, joka on toiminut Valkeakosken terveyskeskuksesta vuodesta 2014 saakka. Mallissa pitkäaikaissairaat ja paljon palveluja käyttävät asiakkaat ovat listautuneet lääkäri-hoitajatyöparille hoidon jatkuvuuden edistämiseksi. Rinnalle tarvittiin hoidon tarpeen arvioinnin yhtenäistämistä, konsulttilääkäritoiminnan käynnistämistä, digitalisaation kehittämistä ja moniammatillista kehitystyötä.

Tiimimallin etuna on, että jo ensimmäisestä kontaktista lähtien asiakkaan asiaa voidaan hoitaa moniammatillisesti. Tavoitteena on hoitaa asiat mahdollisimman kevyesti, oikea-aikaisesti ja siten, että lääkärin vastaanotolle päätyisivät ne potilaat, jotka sitä oikeasti tarvitsevat.

Minna Hirvihuhta
Valkeakosken terveyskeskuksessa on otettu käyttöön tiimimalli, jonka tavoitteena on muun muassa parantaa hoitoonpääsyä ja sujuvoittaa eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä. Kuvassa avosairaanhoidon vastuulääkäri Sohvi Mäntykoski ja diabeteshoitaja Johanna Vihervä.

Valkeakoskella päätettiin mitata T3-aikaa (lääkärien kolmansista vapaista ajoista laskettu mediaani), puhelujen määrää ja vastausprosenttia tavoiteajassa, sähköisten yhteydenottojen määrää, tehtyjen hoitosuunnitelmien määrää, asiakastyytyväisyyttä sekä henkilökunnan työtyytyväisyyttä.

Mittarit ovat kaikkien työntekijöiden nähtävillä nettipohjaisessa Hoituki-järjestelmässä viikkoseurantataulukossa. Taulukko on yksi järjestelmän katsotuimmista sivuista. Tämä osoittaa henkilökunnan kiinnostusta ja sitoutumista oman työn kehittämiseen. Mittareita käytetään työvälineinä sekä päivittäisessä työnjohtamisessa että jatkokehityshankkeissa. Toimintatavan muutoksesta on raportoitu säännöllisesti Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus -hankkeelle.

Kirjoittajat

Sari Kosonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030