Tehtyäni väitöskirjan raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutuksista eräs mies tuli tapaamaan minua ja kysyi, voisiko hänellä olla fas-oireyhtymä.

Ilona Autti-Rämöä tapaus jäi vaivaamaan, ja se vaikutti osaltaan siihen, että hän päätti jatkaa tutkimustyötä.

Ilona Autti-Rämö: "Väittelin aikoinaan raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutuksesta syntyvän lapsen kehitykseen. Sen jälkeen monet huolestuneet vanhemmat ottivat minuun yhteyttä. Eräs mies tuli tapaamaan minua ja kysyi, voisiko hänellä itsellään olla sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttama fas-oireyhtymä (Fetal Alcohol Syndrome).

En ollut aiemmin tavannut aikuista, jolla olisi fas-oireyhtymä. Aihetta ei oltu tuossa vaiheessa juuri tutkittu aikuisikäisillä. Kävimme läpi fas-diagnoosin kriteerejä ja miehen kasvonpiirteitä, mutta hänellä ei ollut tyypillisiä piirteitä. Hän oli normaalikokoinen ja myös päänympärys oli normaali.

Kysyin, miksi mies epäili oireyhtymää. Hän kertoi äitinsä olleen alkoholisti. Mies oli ollut lapsena usein sukulaisilla hoidossa ja oli mennyt sängyn alle piiloon, kun äiti oli tullut hakemaan. Hän oli jossain vaiheessa joutunut lastenkotiin, mutta pärjännyt koulussa ja suorittanut ammattitutkinnon. Hän koki silti, ettei selviydy elämästä: arki, työ ja ihmissuhteet olivat vaikeita.

Sanoin miehelle, että hänen ongelmiinsa olivat todennäköisesti vaikuttaneet enemmän vaikeat kasvuolosuhteet kuin sikiöaikainen alkoholialtistus. Tapaus jäi kuitenkin vaivaamaan mieltäni.

Olin ajatellut lopettaa tutkimuksen väitöskirjani jälkeen, mutta aihe ei jättänyt minua rauhaan. Reilu kymmenen vuotta myöhemmin ohjasin Åse Fagerlundin väitöskirjaa, jossa tutkittiin nuoria aikuisia, joilla oli sikiöaikaisen alkoholialtistukseen liittyen erilaisia oppimisvaikeuksia ilman fas-oireyhtymälle tyypillisiä kasvonpiirteitä tai kasvuhäiriöitä. Havaittiin, että he eivät menestyneet työelämässä tai opinnoissaan niin hyvin kuin heidän älykkyysosamääränsä perusteella olisi voitu odottaa. Kokemukset olivat pitkälti samanlaisia, joista minua tapaamaan tullut mies oli 90-luvulla kertonut.

Nyt olen tutkinut aihetta yli 40 vuotta. Tuo mies tulee aina mieleeni, kun puhutaan sikiöaikaisesta alkoholialtistuksesta. Tänäkin päivänä monet ilman näkyviä fas-piirteitä olevat jäävät tunnistamatta eivätkä saa tarvitsemaansa apua. Heitä on arviolta 70–80 prosenttia fasd-potilaista. Jos taustalla on lisäksi epäsuotuisa kasvuympäristö, kuten toistuvat huostaanotot, seurauksena voi olla isoja ongelmia toimintakyvyssä, mielenterveydessä ja elämänhallinnassa. Tähän pitäisi puuttua paremmin. Nämä ihmiset, joilla on fasd-oireyhtymä ilman näkyviä piirteitä, tarvitsisivat apua. Vaikka älykkyysosamäärä olisi normaali, suoriutuminen arjessa ja työelämässä voi olla hyvin haastavaa."

Lue lisää: Lapsen leikkausta piti perustella

Lääkäri kertoo tällä palstalla mieleen jääneestä potilastapauksesta: mistä oli kyse ja millaisia pohdintoja syntyi? Samalla hän voi haastaa kollegansa mukaan palstalle.