Lähtökohdat Suomessa korvataan vuosittain 2 000–2 500 potilasvahinkoa. Niistä osa liittyy puutteelliseen diagnostiikkaan. Näitä hoitovahinkoja ei ole aikaisemmin analysoitu vahinkoaineistojen perusteella maassamme.

Menetelmät Tutkimuksessa selvitettiin diagnoosiviiveiden aiheuttamat potilasvahingot kahden vuoden jaksoilla 2007–2008, 2017–2018 ja 2021–2022.

Tulokset Noin 20 % kaikista korvauspäätöksistä tehtiin diagnoosin ja hoidon viiveen perusteella, kuuden vuoden aikana yhteensä 2 550 tapausta. Pääosa korvatuista vahingoista liittyi päivystys-toimintaan. Syöpätautien diagnoosiviiveet muodostavat suurimman osan ei-päivystyksellisestä tautiryhmästä. Vakavat diagnoosiviiveet liittyivät erityisesti aivotapahtumiin, selkäydinkanavan alueen sairauksiin, sydän ja verisuonitauteihin sekä infektioihin. Traumatologiassa eniten viiveitä ilmeni käden alueen vammojen diagnostiikassa.

Päätelmät Koulutuksessa ja kliinisessä työssä tulisi kiinnittää erityistä huomiota niihin potilas-ryhmiin, joiden kohdalla diagnoosiviiveet ovat toistuvia ja yleisiä. Potilasvahinkoja on syytä seurata ja diagnoosiviiveisiin johtavia syitä tulee analysoida terveydenhuollon laadun arvioimiseksi.