Lähtökohdat Selvitimme miten lapsuuden psykiatriset ja käytöshäiriödiagnoosit yhdistyvät maksuhäiriömerkintöihin nuorilla aikuisilla ja miten yhteys vaihtelee vanhempien sosioekonomisen aseman mukaan.

Menetelmät Käytetty Kansallinen syntymäkohortti 1997 sisälsi kaikki kyseisenä vuonna Suomessa syntyneet henkilöt (58 802, tutkimuksessa n = 56 272). Lapsuuden psykiatriset ja käytöshäiriöt tunnistettiin kansallisesta erikoissairaanhoidon hoitoilmoitusrekisteristä poliklinikka- ja osasto-hoitojen diagnoosien pohjalta vuosilta 1997–2014. Maksuhäiriömerkinnät, jotka syntyvät maksuvelvoitteen pitkäaikaisista laiminlyönneistä, mitattiin vuonna 2020.

Tulokset Maksuhäiriömerkinnän saaneiden osuus oli 2,6-kertainen, jos taustalla oli lapsuudessa tai nuoruudessa diagnosoitu psykiatrinen tai käytöshäiriö, verrattuna muihin, joilla ei ollut kyseisiä diagnooseja. Erityisesti käytös- ja päihdehäiriöihin sekä aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöihin liittyvät diagnoosit yhdistyivät maksuhäiriömerkintöihin. Yhteydet olivat vahvempia nuorilla aikuisilla, joiden vanhemmilla oli matala koulutus.

Päätelmät Maksuhäiriömerkinnät ovat huolestuttavan yleisiä haavoittuvissa ryhmissä. Nuoriso-psykiatrian tueksi tarvitaan taloudellisia ongelmia ehkäiseviä toimia.