Kirjoittajat ovat täydentäneet Lääkärilehdessä 21/2012 julkaistua artikkelia 12.12.2013. -Lisäys koskee kokemuksia insuliinin ja -inkretiinimimeetin yhteiskäytöstä sekä uusia GLP-1-analogeja. Lisäys esitetään sivulla 29. Täydennystä ei ole vertaisarvioitu.

Insuliinipumppu voi olla monipistoshoidon vaihtoehto sellaisille tyypin 1 diabetesta sairastaville, joiden verensokeritaso pysyy korkealla tai hypoglykemioita on vaikea muuten hallita. ­Järjestelmällisessä katsauksessa selvitettiin insuliinipumppuhoidon vaikuttavuutta ja turvallisuutta aikuisilla monipistoshoitoon verrattuna.

Satunnaistetuissa vertailevissa tutkimuksissa potilaiden HbA1c-taso parani seuranta-aikana ­merkitsevästi molemmissa ryhmissä. Kahdessa tutkimuksessa seitsemästä pumppuhoidolla saatiin pieni mutta tilastollisesti merkitsevä etu monipistoshoitoon nähden.

Monipistoshoidon vuosikustannukset ovat noin 1 750 euroa. Insuliinipumppuhoidon kustannus on peruspumpulla kaksinkertainen monipistoshoidon kustannuksiin verrattuna ja verensokerisensorilla varustetulla pumpulla 3,5-kertainen. Sairaanhoitopiirien välillä hinnoissa on isot erot.

Vakavat hypoglykemiat näyttävät olevan pumppuhoidossa harvinaisempia kuin monipistos­hoidossa. Lievien hypoglykemioiden ilmaantumisessa ei todettu eroja. Ketoasidoosin ­ilmaantumisesta tutkimustiedot vaihtelevat. Ihoinfektioita kuvattiin kahdessa tutkimuksessa. Yhdysvaltojen haitta­vaikutusrekisterissä kolmasosa ilmoituksista liittyi pumpun toimintahäiriöihin.

Pumppuhoidon hyvä toteutus edellyttää koko hoitoketjussa riittävää tietoa pumppuhoidosta ja hyvää hoidon ohjausta. Potilaan oma tietotaso ja motivaatio ovat pumppuhoidon onnistumisessa olennaisia.

Tarvitaan lisää riittävän pitkäaikaisia satunnaistettuja tutkimuksia, myös kustannusvaikuttavuuden tutkimiseksi. Tutkimusasetelmissa tulisi ottaa huomioon hypoglykemioiden ja HbA1c:n lisäksi myös insuliinityyppi, verensokerin vaihtelun amplitudi ja elämänlaatu.