Kaikista kauniita - ongelmat ratkeavat

Hurja muodonmuutos (Extreme Makeover) -ohjelma laittaa ajattelemaan. Peilistä katsoessani ajattelen, että tällä menolla en ehkä enää muutaman vuoden kuluttua voi liikkua ulkona kuin liina kasvoillani. Se mikä on ulkonäössä hyväksyttävää, on nyt voimakkaan (amerikkalaisen) muokkauksen alla. Em. ohjelmalla syövytetään amerikkalaiset kauneusihanteet suuren ja yksinkertaisen amerikkalaisen väestön ihanteeksi. Pakko saada, että voisin olla onnellinen! Tuhkimo-sadusta totta! Tuote leviää kuin kolajuoma.

Auli Malinen

Hallituksen kokous 28.10.2004: Suositus terveydenhuollon hallinnosta uudistettu

Lääkäriliitto on uudistanut suosituksensa terveydenhuollon johtamisesta ja lääkärien virkanimikkeistä. Nyt viidettä kertaa annettu suositus päivitettiin vastaamaan haasteisiin, joita kansallinen terveysprojekti terveydenhuollon hallinnolle asettaa.

Katja Patronen

Työ ei tunnu lyövän leiville, mutta kiinnostaa nuoria Psykiatria kaipaa kasvojenkohotusta

Mielenterveyden ongelmista kärsivä ei enää saa yhtä herkästi leimaa otsaansa kuin pari vuosikymmentä sitten. Kynnys hakeutua hoitoon on madaltunut. Näistä syistä palvelujen tarve on kasvanut huimasti, vaikka psykiatriset häiriöt eivät juuri olekaan lisääntyneet. Psykiatria kamppaileekin nyt lääkärivajetta vastaan.

Katja Patronen

Vahvat arvot kantavat kiireenkeskellä

Tukeva arvopohja ja kollegoiden tuki ovat asioita, joista lääkäri voi ammentaa voimia työhönsä arjen kiireen keskellä. Kollegiaalisuus ei ole mikään uusi keksintö: lääkärien ammattiveljeyden voimasta puhui aikoinaan jo Hippokrates. Kestävät arvot ovat lopulta muuttuneet varsin vähän vuosien saatossa.

Katja Patronen

Lääkärin kollegiaalisuusohjeet

Suomen Lääkäriliiton kollegiaalisuusohjeiden tarkoituksena on pitää yllä arvonmukaista henkeä ja hyvää toveruutta maan lääkärikunnan keskuudessa. Ohjeet opastavat lääkäreitä käyttäytymään kollegiaalisesti työhön liittyvissä ja muissa keskinäisissä suhteissaan. Ohjeiden tarkoituksena ei ole suojella lääkäriä puutteellisen ammattitaidon, virheellisen menettelyn tai väärinkäytöksien selvittämiseltä ja seurauksilta.

Yrittäjä voi kartuttaa eläkettään 68vuoden ikään asti

Vuodesta 2005 alkaen yrittäjätoiminnasta karttuu eläkettä, ja vakuutusmaksu maksetaan 18-68-vuotiaana. Vakuuttamisvelvollisuus alkaa 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta ja päättyy sen kuukauden lopussa, jona yrittäjä täyttää 68 vuotta. Yrittäjävakuutuksesta ei saa enää vapautusta, sillä työstä karttuu aina uutta eläkettä.

Mikko Männikkö

Hakemus vakuuttamatta jättämisestä pantava vireille tämän vuoden aikana

Lakisääteistä yrittäjäeläkevakuutusta ei ole välttämättä tarvinnut ottaa, vaikka laissa yritystoiminnan kestolle ja laajuudelle asetetut edellytykset olisivat täyttyneet. Vuoden 2001 loppuun mennessä oli mahdollista saada vapautus vakuuttamisvelvollisuudesta, jos toiminta oli vähäistä ja eläketurva muuten oli riittävä. Vapautus jatkuu myös vuodenvaihteen jälkeen edellyttäen, että olosuhteet säilyvät ennallaan.

Markku Kojo

Laastarivero poistuu, TÄKY tulee

1990-luvun alussa, silloiseen lamaan liittyen, Suomeen säädettiin ns. laastarivero, jossa vakuutusyhtiöt velvoitettiin maksamaan julkisen sektorin terveydenhoitopalveluista koskien liikenne- ja tapaturmavakuutuspotilaiden hoitoa valtiolle runsaat 50 miljoonaa euroa vuodessa. Julkisen terveydenhuollon yksiköt veloittivat puolestaan vakuutusyhtiöitä ainoastaan asiakasmaksun verran. Laastarivero on koko olemassaolonsa ajan herättänyt paljon keskustelua mm. sen vuoksi, että potilaat on ohjattu lähes poikkeuksetta julkiselle sektorille. On herännyt ajatus siitä, että valtio tukee yksityistä vakuutusyhtiötä, koska todelliset sairaanhoidon kustannukset ovat olleet selvästi suuremmat kuin laastarivero.

Timo Juvakoski

Lausunto hoidon määräajoista ja perusteista: Lääkärit vaarassa joutua hankalaan välikäteen

Hoidon määräaikojen ja aiheiden määrittely uhkaa ajaa lääkärit päättämään potilaidensa hoidosta muuten kuin lääketieteellisin perustein. Hoitamatta jäävien potilaiden tyytymättömyys puolestaan lisää lääkärintyön rasitusta. Vaarana on myös potilastyön yksipuolistuminen, mikä hankaloittaa riittävän laadukkaan opetuksen tarjoamista lääkäriopiskelijoille. Muun muassa nämä näkökohdat Lääkäriliitto tuo esiin hoidon perusteita ja määräaikoja koskevassa lausunnossaan sosiaali- ja terveysministeriölle.

Katja Patronen

Lausunto yksityistä terveydenhuoltoa koskevasta laista: Salassa pidettävää tietoa tarpeetonta rekisteröidä

Yksityistä terveydenhuoltoa koskevaa lainsäädäntöä ehdotetaan muutettavaksi muun muassa niin, että viranomaiset voisivat koota yksityisistä ammatinharjoittajista tietoa julkiseen rekisteriin. Lääkäriliitto korostaa lausunnossaan sosiaali- ja terveysministeriölle, että tällainen valtakunnallinen rekisteri on vain yksi keino yhdenmukaistaa ammatinharjoittamisen valvontaa ja lupakäytäntöjä.

Katja Patronen

Lausunto Työterveyslaitosta koskevasta laista: Työterveyslääkäreille uusia koulutus- paikkoja

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutusta on tarpeen lisätä, ja Työterveyslaitoksen antamalle koulutukselle tarvitaan vaihtoehtoja. Sosiaali- ja terveysministeriön kautta tulevaa erityisvaltionosuutta (EVO-rahoitusta) pitäisi voida ulottaa myös yksityissektorin työpaikkoihin. Näillä perusteilla Lääkäriliitto kannattaa Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain muutosehdotuksia.

Katja Patronen

Lääkärilehdessä olleista ehdokkaista 22 läpi

Lääkärilehden numerossa 42/2004 esitellyistä kunnallisvaaliehdokkaista yhteensä 22 tuli viime sunnuntaina valituiksi kotipaikkansa valtuustoon. Lehdessä esittäytyi 36 Lääkäriliitoon kuuluvaa lääkäriä ja lääkäriopiskelijaa.

Lääkärikalenteri tämän lehden mukana

Tämän Lääkärilehden mukana jaetaan Lääkärikalenteri 2005 liiton jäsenille ja lääketieteen opiskelijoille. Jos perheessä on useampi lääkäri, joille tulee yhteinen lehti, he saavat kalenterinsa lähipäivinä kirjeitse.

Erkki Laakso

Palkkatohtori neuvoo netissä Tutkittua tietoa palkkaneuvottelujen tueksi

Palkoista sopiminen on siirtynyt keskustasolta paikallisiin yksiköihin. Lakon jälkeisessä lääkärisopimuksessa korostuu lääkärin henkilökohtaisiin taitoihin perustuvan lisän merkitys. Oman osaamisen hinnoittelu voi joskus olla vaikeaa.

Arvojen muutos ajaa nuoret lääkärit muualle Yleiskirurgiaa uhkaa pula osaajista

Kansa arvottaa kirurgit vuodesta toiseen ammattikirjon kärkeen, mutta nuorten lääkäreiden kiinnostus kirurgiaa kohtaan osoittaa hiipumisen merkkejä. Erityisen kipeästi muutos koskettaa yleiskirurgian erikoisalaa.

Katja Patronen

Markku Äärimaalle tunnustusta Ranskanvaltiolta

Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtajalle Markku Äärimaalle on myönnetty ranskalaisen Chevalier de l'ordre des Palmes académiques -ritarikunnan kunnianosoitus. Kunnianosoituksen myöntää Ranskan valtio kiitoksena merkittävästä työstä ranskalaisen kulttuurin edistämiseksi.

Katja Patronen

Aktio vai passio

Päivystys on tarpeellista. Lääkärien päiväaikaisille tekemisille voidaan esittää parempia vaihtoehtoja näkökulmasta riippuen, mutta yhdestä emme luovu - jonkun on pakko aina päivystää. Vai kuka kaipaisi menneitä aikoja?

Outi Aikio

Kunnallisvaaleissa ehdokkaina olevia lääkäreitä

Lääkärilehti tarjosi numeroissa kunnallisvaaleissa ehdolla oleville Lääkäriliiton jäsenille mahdollisuutta esittäytyä sivuillaan. Tilaisuuteen tarttui yhteensä 34 lääkäriä ja 2 lääkäriopiskelijaa.

Lääkäriliiton terveyspoliittiset teemat kunnallisvaaleihin

Terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden järjestämisestä vastaa kunta. Nyt valittavat kunnalliset valtuustot päättävät myös kuntalaisten terveyspalvelujen voimavaroista. Paikallisilla ratkaisuilla on olennainen merkitys Kansallisen terveysprojektin tavoitteiden saavuttamisessa. Valtion osoittama lisäraha terveyspalveluihin ei yksin riitä - myös kuntien on satsattava enemmän.

Omalääkärin virkaehtosopimus - mitä se on?

Lääkärisopimus 2003-2004 on voimassa 15.2.2005 asti. Terveyskeskuksistamme 38 % järjestää perusterveydenhuoltonsa omalääkärijärjestelmää noudattaen (31.12.2003). Suomalaisista 69 % saa yleislääkäripalvelunsa omalääkäriltä. Järjestelmä luotiin alun perin parantamaan perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen saatavuutta ja lisäämään hoidon jatkuvuutta. Nämä tavoitteet on saavutettu, mutta samalla lääkärit ovat pikkuhiljaa uupuneet ja pahimmillaan kyynistyneet liian suureksi koetun työtaakkansa alla. Terveyskeskuksemme ovat vaikeuksissa, koska väsyneet lääkärit hakeutuvat muualle. Terveyskeskusten nykytilaa on selvitelty viimeisen vuoden aikana laajasti kansallisen terveysprojektin myötä. Selvitysmiesraporttinsa ovat laatineet sekä Eila Uotila että Jorma Back. Myös Lääkäriliiton selvitystyöryhmä teki oman analyysinsä vertaillen kaikkia tiedossa olevia vaihtoehtoisia perusterveydenhuollon järjestämismalleja. Työryhmän loppuraportti löytyy Lääkäriliiton verkkosivuilta.

Kaisa Nissinen-Paatsamala