Miltä näyttää terveysalan kehitys­yhteistyön tulevaisuus?

Lääkäriliitto ja sen yhteydessä toimiva kehitysyhteistyöneuvottelukunta järjestivät helmikuun puolivälissä verkostoseminaarin, jonka aiheena oli Agenda2030. Mukana oli terveysalan kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen edustajia eri puolilta maata. Agenda2030 on YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma, joka hyväksyttiin YK:n huippukokouksessa New Yorkissa syksyllä 2015. Ohjelma asettaa yhteiset tavoitteet seuraaviksi viideksitoista vuodeksi kaikille YK:n jäsenmaille.

Sari Kosonen

Ilman viestintää et ole olemassa

Lääkäriliiton uusi viestintäpäällikkö Pauliina ­Pulkkinen haluaa kehittää ­erityisesti ­some-viestintää.

Sari Kosonen

Lääkärin Suomi 100/15. Katala kansantauti tuberkuloosi ja kehitysmaa nimeltä Suomi

”Minun seinäni takana yskii / kuoleva ihminen. / Minä en ole kuollut vielä, / minä elän ja vapisen.”

Mitä työterveyshuollon tulee tietää tietosuojasta?

Liittoon tulee usein tietosuojaan ­liittyviä kysymyksiä. Työterveys­lääkärin on hyvä ymmärtää tietosuojalain­säädännön perusteet sekä omasta että työnantajan ­näkökulmasta.

Konstantin Laakkonen

Lähtisitkö kuntavaali­ehdokkaaksi?

Lääkäriä tarvitaan – myös kunnan­valtuustoissa. Huhtikuussa pidettävät kuntavaalit ovat terveysvaalit.

Lääkärin vai lakimiehen vastaanotolla?

Jokaiselle lääkärille voi sattua työssään virhe. Miten käy ­taloudellisesti kollegan, joka joutuu syytteeseen vakavasta hoito­virheestä?

Lääkäriliiton Lakimies

Lääkäriliitto mukana Pohjolan Lääkäripäivillä

Lääkäriliiton henkilökuntaa on tavattavissa Pohjolan Lääkäri­päivillä 22.–24.2. Oulun Musiikkikeskuksessa ständillä numero 41.

Pauliina Pohjala

Lääkärin Suomi 100/12. Metsän ympäröimät kunnansairaalat kirurgian keskuksina

Suuressa ja köyhässä maassa sairaanhoitoa piti hakea läheltä. Parantaakseen työskentelyolojaan paikalliset kunnanlääkärit alkoivat tehdä aloitteita kunnansairaaloista. Ensimmäiset vaatimattomat sairastuvat oli perustettu 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä, ja kunnansairaalalaitoksen vakiintuessa vuosisadan vaihteeseen mennessä alettiin kiinnittää enemmän huomiota myös itse sairaalarakennuksiin ja niiden käytettävyyteen.

Oona Ilmolahti

Lääkärin Suomi 100/13. Cavete collegae! Vuoden 1921 kunnanlääkäri­ohjesääntö ja varhainen edunvalvonta

"Eikä hän tavallinen kuolevainen ihminen voi millään tavoin kaikissa suhteissa täyttää kaikkien kuntansa mahtavien itsekkäisiä, useimmiten luonnottomia ja kovin alkeellisesta käsityskannasta johtuvia vaatimuksia, joka seikka puolestaan jo voi johtaa siihen, että hän uudistusvaaleissa tulee sivuutetuksi tai muutoin joutuu kärsimään asemansa epävakaisuuden takia."

Ilkka Levä

Lääkärin Suomi 100/14. Palkattomien virkojen ongelma

1910-luvulta lähtien Helsingin yleiseen sairaalaan sai asettaa vapaaehtoisia, palkattomia avustajalääkäreitä. Tämä synnytti vuosikymmeniä kestäneen ongelman.

Lääkärin Suomi 100/11. 1927: Terveyden­hoito­laki – 34 vuoden selvityksien ja neuvottelujen tulos

Vuonna 1927 eduskunta hyväksyi viimein pitkään odotetun uuden terveydenhoitolain. Vuonna 1879 annetun terveydenhoitoasetuksen uudistaminen oli käynnistetty jo 1893, mutta uudistuksia suunniteltaessa oli ehtinyt tapahtua paljon. Väliin mahtuivat muun muassa Suomen itsenäistyminen ja sisällissota sekä pari lääkärisukupolvea.

Samu Nyström

Lääkärin Suomi 100/10. 1922: Suomen ensimmäiset lastenneuvolat

Ajatus järjestelmällisestä pienten lasten hoitoon suunnatusta neuvolatoiminnasta löi itsenä läpi länsimaissa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Suomeen vaikutteet saapuivat Saksan ja Ruotsin kautta.

Samu Nyström

Lääkärin Suomi 100/9. Matolääkkeitä ja kiväärinpuhdistusainetta: Ensimmäiset lääketehtaat ja parannusta arvovallalla

Syyskuussa 1917 lääketehdas Medican suomenkieliset proviisorit perustivat oman tehtaansa, Orionin. Samana vuonna kuoli ensimmäisen suomalaisen lääketehtaan perustaja, apteekkari Albin Koponen, joka oli perustanut Nurmijärvelle vuonna 1898 muun muassa matolääkkeitä valmistaneen tehtaan. Orionin ensimmäisiä tuotteita olivat makeuttamisaine dulsiini, ammoniakki, lysoli sekä kiväärinpuhdistusaine.

Oona Ilmolahti

Hyvä saattohoito ei tavoita kaikkia – mitä voimme tehdä?

Kukaan ei halua kärsiä kuoleman kynnyksellä eikä yksikään lääkäri halua potilaansa kärsivän. Mitä voitaisiin tehdä saattohoidon kehittämiseksi? ­Lääkäriavusteinen ­itsemurha on laiton – olisiko laillistus ratkaisu?

Liiton oikeusturvavakuutus - kysymyksiä ja vastauksia

Lääkäriliiton lakimiehille tulee usein kysymyksiä oikeusturvavakuutuksesta. Liiton lakimies Hannele Pöyry vastaa yleisimpiin kysymyksiin.

Terveyskeskuksessa lääkäri on yhä useammin sijainen

Lääkärivaje on pienempi kuin koskaan aiemmin 2000-luvulla.

Piitu Parmanne

Lääkärin Suomi 100/6. Lääkäriliiton kollegiaalisuuslausunto täyttää sata vuotta

"Jokaisen Liiton jäsenen tulee tointansa harjoittaessaan pitää mielessään sen ylevä tarkoitusperä ja noudattamalla vakavaa ja arvokasta käytöstapaa uurastaa ammattikuntansa kunnian ja arvon edistämistä sekä osoittaa toimiveljiään kohtaan asianmukaista hienotunteisuutta."

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/7. Lääkärien seuroja ja yhdistyksiä – 1910-luvun uutuutena erikoislääkäri- yhdistykset

Kollegiaalinen järjestäytyminen on kuulunut lääkärikunnan toimintaan jo ajoilta ennen Hippokratesta. Lääkärikunnan nykyisistä seuroista vanhin on Finska Läkaresällskapet, joka perustettiin vuonna 1835. Saman vuosisadan lopulla kieliriita jakoi lääkärikunnan ja FLS sai haastajakseen Duodecimin.

Samu Nyström

Lääkärin Suomi 100/8. Tienraivaajat – ensimmäiset naislääkärit Suomessa

Naisten tulo lääkärikoulutukseen alkoi, kun Rosina Heikel sai vuonna 1871 luvan seurata opetusta tiedekunnassa. Hän valmistui lisensiaatiksi vuonna 1878. Heikel oli poikkeus, joka joutui raivaamaan kutsumuksensa tieltä monia esteitä.

Sari Aalto

Lääkäriä ei unohdeta Tampereen sote-uudistuksessa

Tampereen valiokuntien yhteiskokous pidettiin 14.12. Tampereen ­Milavidassa. Näyttävissä ­puitteissa keskusteltiin Pirkanmaan sote-­uudistuksesta ­pormestari Anna-Kaisa Ikosen johdolla.

Pauliina Pohjala