#100 jäsen­tapahtumaa

Lääkäriliitossa juhlistetaan Suomen 100-vuotisjuhlavuotta nostamalla esiin liiton järjestämiä jäsentapahtumia teemalla #100jäsentapahtumaa.

Pauliina Pohjala

Lääkärin Suomi 100/21. Maalaislääkärien ammattitaidon ylläpitämisen haasteet ja ensimmäiset jatkokurssit

"Jokainen pitemmän aikaa yksin toiminut maalaislääkäri tietää, että ennemmin tai myöhemmin tuntee kaikista ponnistuksista huolimatta jääneensä ajastaan jäljelle."

Oona Ilmolahti

Lääkärin Suomi 100/19. Ensimmäinen naisprofessori Laimi Leidenius

Laimi Leidenius (s. 1877) valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1908. Pian hän väitteli tohtoriksi ja sai samana vuonna 1913 oikeuden toimia synnytysten ja naistentautien erikoislääkärinä. Leidenius työskenteli yksityissairaaloissa, toimi apulaisopettajana sekä teki tutkimustyötä ja opintomatkoja.

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/20. Ammatti­kunta valvoo pätevyyt­tään

Kun lääkärimäärä kasvoi ja lääketiede kehittyi, etenkin suurissa kaupungeissa alkoi olla entistä enemmän tietylle alalle erikoistuneita lääkäreitä. 1910-luvulla alkoi ilmetä tarvetta valvoa spesialistiksi itsensä ilmoittavien pätevyyttä. Lääkäriliitto päätti vuonna 1917, että liiton jäsenen oli perehdyttävä perusteellisin erikoisopinnoin siihen alaan, jonka spesialistina hän halusi työskennellä. Ensin paikalliset lääkäriyhdistykset valvoivat erikoispätevyyksiä.

Sari Aalto

Luottamusmies­toiminnan tulevaisuutta pohtimassa

Lääkäri- ja hammaslääkäriluottamusmiehet ­kokoontuivat ­yhteiseen neuvottelupäivään 14.2.

Pauliina Pohjala

in memoriam: Veikko Lauri Teodor Ryhänen 10.8.1930–11.11.2016

Lapin keskussairaalan pitkäaikainen radiologian ylilääkäri Veikko Ryhänen kuoli hitaasti etenevään liikuntakykyä ja muistia vaurioittavaan sairauteen Helsingissä 11.11.2016.

Juhani Törmänen, Mikko Koivisto, Martti Palmén

in memoriam: Mikko ­Paavolainen 31.5.1934–1.12.2016

Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Mikko Paavolainen kuoli 82-vuotiaana 1.12.2016. Hän oli syntynyt 31.5.1934 Mikkelissä, jossa hän myös kävi koulunsa ja kirjoitti ylioppilaaksi 1954.

Hannu Lehtonen, Henrik Malmberg, Samuli Suutarla

in memoriam: Pertti Vänttinen 7.3.1941–30.11.2016

Johtava lääkäri, kirurgian ylilääkäri, ortopedi Pertti Vänttinen menehtyi Nokialla 30.11.2016 uuvuttavaan sairauteen. Hän syntyi 7.3.1941 Harjavallassa. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Porin lyseosta ja suoritti lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Turun yliopistossa. Kirurgian erikoislääkärin oikeudet Vänttinen sai Turun yliopistosta 1976, jolloin hänet valittiin osastonlääkärin virkaan Lounais-Hämeen aluesairaalaan. Ortopedian ja traumatologian erikoislääkärin tutkinnon hän suoritti Töölön sairaalassa ja Invalidisäätiön sairaalassa.

Ritva Vastamäki

in memoriam: Viljo Räkköläinen 27.1.1937–25.1.2017

Psykiatrian dosentti, lääketieteen ja kirurgian tohtori Viljo Räkköläinen kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen 25. tammikuuta 2017 kotonaan Helsingissä. Hän oli syntynyt luovutetussa Karjalassa, Kurkijoella, 27. päivänä tammikuuta 1937. Sodan jälkeen perhe asettui Varsinais-Suomeen, ja Viljo kirjoitti ylioppilaaksi Karinaisiin siirretystä Elisenvaaran yhteiskoulusta 1956. Hän valmistui lääkäriksi Turun yliopistosta 1963.

Jukka Aaltonen, Yrjö Alanen

Lääkärin Suomi 100/16. Erimielisyyksien aika: Lääkärit kielikiistoissa

1910-luvulla Suomen lääkärikunta oli varsin yhtenäinen, mutta pinnan alla kyti. Itsenäistymisen myötä sivistyneistön keskuudessa alettiin käydä taistelua maan kulttuurisesta suunnasta ja identiteetistä. Keskiöön nousi kysymys suomen ja ruotsin kielen välisestä suhteesta.

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/18. Lääkärinvalasta lakisääteisiin velvollisuuksiin

"Täten minä kunniani ja omantuntoni kautta vakuutan, että minä lääkärintointa harjoittaessani aina olen pitävä mielessäni tämän toimen korkeata tarkoitusta ja että minä tunnollisesti ja parhaan ymmärrykseni mukaan olen täyttävä kaikki ne velvollisuudet, jotka minulle lääkärinä kuuluvat."

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/17. Lääkärit sairausvakuutusta kaatamassa 1929

Ajatus lakisääteisestä sosiaalivakuutuksesta toteutui ensimmäisenä Bismarckin Saksan sosiaalivakuutuslaeissa. Tämän jälkeen vastaavia järjestelmiä ryhdyttiin suunnittelemaan ja toteuttamaan eri puolilla Eurooppaa. Suomessa sairausvakuutussuunnitelmat tulivat eduskunnan käsittelyyn ensimmäistä kertaa 1920-luvulla.

Samu Nyström

Miltä näyttää terveysalan kehitys­yhteistyön tulevaisuus?

Lääkäriliitto ja sen yhteydessä toimiva kehitysyhteistyöneuvottelukunta järjestivät helmikuun puolivälissä verkostoseminaarin, jonka aiheena oli Agenda2030. Mukana oli terveysalan kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen edustajia eri puolilta maata. Agenda2030 on YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma, joka hyväksyttiin YK:n huippukokouksessa New Yorkissa syksyllä 2015. Ohjelma asettaa yhteiset tavoitteet seuraaviksi viideksitoista vuodeksi kaikille YK:n jäsenmaille.

Sari Kosonen

in memoriam: Kari Pylkkänen 28.6.1944–4.2.2017

Mielenterveystyön ja nuorisopsykiatrian vaikuttaja, professori Kari Pylkkänen menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen 4.2.2017. Hän oli syntynyt Jyväskylässä 28.6.1944, valmistui lääkäriksi Helsingin yliopistosta 1970, psykiatrian erikoislääkäriksi 1975, nuorisopsykiatriksi 1979 ja psykoanalyytikoksi 1981. Professorin arvonimi hänelle myönnettiin 2009.

Ilpo Lahti, Johannes Lehtonen, Tapani Tamminen

in memoriam: Riku Aantaa 19.3.1959–11.11.2016

Turun yliopiston anestesiologian ja tehohoidon professori Riku Aantaa kuoli vaikean depression murtamana 11.11.2016. Riku oli syntyperäinen turkulainen, joka päästyään ylioppilaaksi Turun Suomalaisesta Yhteiskoulusta 1978 aloitti lääketieteen opinnot Turun yliopistossa. Valmistuttuaan lääkäriksi joulukuussa 1984 hän päätti ryhtyä anestesiologiksi sekä myöhemmin pätevöityä erityisesti lasten anestesiologiaan ja tehohoitoon. Kliinisen työn ohella Riku Aantaa toimi lähes kymmenen vuoden ajan TYKS:n Toimenpide-, teho- ja kivunhoidon palvelualueen hallinnollisena ylilääkärinä.

Jyrki Korkeila, Harry Kujari, Tuula Manner, Teijo Saari

Strategiatyö varmistaa liiton elinvoiman

Lääkäriliitto on vastuullinen ammattijärjestö, jonka tehtävänä on huolehtia jäsentensä laajasta edunvalvonnasta ja toimia potilaiden parhaaksi. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on tärkeää ja siihen oikeutus tulee korkeasta ammattitaidosta ja eettisistä toimintatavoista.

Marjo Parkkila-Harju

Terveydenhuolto ei toimi ilman yleislääkäreitä

Terveydenhuoltojärjestelmään suunnitteilla olevat suuret muutokset koskettavat erityisesti yleislääkäreitä. Päivystysuudistus, valinnanvapaus, liikelaitostaminen: lista mullistuksista on pitkä.

Jaana Puhakka

Ilman viestintää et ole olemassa

Lääkäriliiton uusi viestintäpäällikkö Pauliina ­Pulkkinen haluaa kehittää ­erityisesti ­some-viestintää.

Sari Kosonen

Lääkärin Suomi 100/15. Katala kansantauti tuberkuloosi ja kehitysmaa nimeltä Suomi

”Minun seinäni takana yskii / kuoleva ihminen. / Minä en ole kuollut vielä, / minä elän ja vapisen.”

in memoriam: Juha T. Laine 11.12.1960–23.11.2016

Työterveyslääkäri Juha T. Laine menehtyi äkillisesti 55-vuotiaana leikkauksen jälkikomplikaatioiden seurauksena Helsingissä 23. marraskuuta 2016. Juha vietti lapsuutensa Helsingin Töölössä, harrasti nuoruudessa kirjallisuutta, filosofiaa ja monipuolisesti urheilua, mm. SM-tasolla judoa. Ennen lääketieteen opintoja Juha työskenteli yli 20 vuotta Helsingin pelastuslaitoksella palomies-sairaankuljettajana ja opiskeli samalla Helsingin yliopistossa filosofian maisteriksi. Tämä aikaisempi työura ja elämänkokemus auttoivat Juhaa keskittymään olennaiseen myös Tarton yliopistossa, vaativien lääketieteen opintojen aikana. Lääkäriksi valmistuminen oli yksi Juhan elämän isoista kulmakivistä, lasten ja perheen lisäksi. Lääkärin ammatissa Juha pääsi toteuttamaan hänelle tärkeintä asiaa, ihmisten auttamista. Juha valmistui Tarton yliopistosta 2005 ja toimi sen jälkeen lääkärinä puolustusvoimissa ja Helsingin kaupungin työterveydessä.

Tuukka Porkka, Aulis Minkkinen, Tiina Pohjonen, Tarja Hietaniemi