Tieto on jatkossa sirpaleina

Suomi on erikoinen maa. Perusterveydenhuollon toimintayksiköt voidaan määrätä yhtiöitettäviksi ja nykyiset ennaltaehkäisevät tehtävät ja sairaanhoito voidaan määrätä tehtäviksi eri yhtiöissä.

Arto Virtanen

Neuvotteluvinkkejä alan asiantuntijalta

Luottamusmiehet kokoontuivat ­valtakunnallisille luottamusmiespäiville 18.–19.5. Viking Gabriellalle. ­Odotetuimpia puhujia oli kansan­edustaja Pekka Haavisto.

Pauliina Pohjala

Lääkärin Suomi 100/46. Ennen käytettiin aivoja, nyt antibiootteja – villi 1950-luku ja lääkekaupan valvonnan tarve

"Lääketeollisuuden tuotteet alkavat muodostaa ihmisen terveydelle pahemman uhan kuin monet sairaudet."

Oona Ilmolahti

Lääkärin Suomi 100/49. ”Neljäs tiedekunta” – lääkärioppia ulkomailta

Pyrkimykset nostaa Suomen lääkärimäärää johtivat uudenlaisiin ratkaisuihin, kun opiskelijoita alettiin lähettiin ulkomaisiin yliopistoihin lääkärikoulutukseen. Vuonna 1960 eduskunta hyväksyi lain opintolainan myöntämisestä tätä varten. Lähtijät valitsi lääkintöhallitus.

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/47. Lääkäreitä tarvitaan – tiedekunta Ouluun

1950-luvulla julkisuudessa käytiin kiivasta keskustelua erityisesti kunnanlääkäripulasta. Vuonna 1954 Lääkintöhallituksen pääjohtajaksi nimitetty Niilo Pesonen ryhtyi tarmokkaasti ajamaan koulutuksen lisäämistä.

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/48. Medisiinaritäräys 1963 – tempaus kansanterveyden hyväksi

Kandidaatit kiinnostuivat 1960-luvulla lääkintäpolitiikasta ja kansanterveystyöstä Pekka Kuusen jalanjäljissä. Vuonna 1963 kaikki maan kandidaattiseurat järjestivät yhteisen Medisiinaritäräyksen.

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/50. Sairaalalääkärien palkkataistelu 1961

Sairaalalääkärit saivat 1950-luvun perintönä sekavan palkkiojärjestelmän, jossa oli suuria yksilökohtaisia eroja. Liitto tiedosti tämän ja asetti toimikunnan 1958 tutkimaan sairaalalääkärien palkkauksen epäkohtia. Valtiovalta asetti niin sanotun Virolaisen komitean tutkimaan asiaa. Liitto antoi ukaasin, jossa se vaati neuvottelukunnan asettamista, tai se ryhtyisi radikaaleihin toimenpiteisiin.

Ilkka Levä

in memoriam: Timo Uolevi Kosunen 12.5.1930–14.4.2017

Timo Kosunen syntyi Jyväskylässä, kirjoitti ylioppilaaksi Mikkelissä ja valmistui lääkäriksi 1956 Helsingin yliopistosta. Lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi hän väitteli 1959, sai bakteriologian ja immunologian dosentuurin 1963, erikoistui kliiniseen mikrobiologiaan ja laboratoriotutkimuksiin 1963 ja valittiin Helsingin yliopiston sero-bakteriologian laitoksen apulaisprofessoriksi 1966.

Hilpi Rautelin

Pysytään yhdessä

Vain erilaisten näkökulmien ja keskustelun kautta voimme kehittyä, kirjoittaa Emma Hokkila.

Emma Hokkila

Katse tulevaisuuteen

Näihin väistyvän toiminnanjohtajan Heikki Pälveen sanoihin päättyi Lääkäriliiton valtuuskunnan kevätkokous. Keskustelua riitti niin ­edunvalvonnasta, alkoholilainsäädännöstä, kuin sotestakin. Luottamusmiesjärjestelmän ­säilyttämistä pidettiin tärkeänä.

Pauliina Pohjala

Tuleeko lääkäreistä tietojärjestelmien apuvälineitä?

Maailma muuttuu – miten se vaikuttaa lääkärin työhön ja lääketieteen peruskoulutukseen? Tätä pohdittiin ensimmäistä kertaa järjestetyssä Lääkärifoorumissa.

Sari Kosonen

Minkälaisin sopimuksin uuteen soteen?

Mikäli sote-uudistus toteutuu parhaillaan lausunnolla olevien lakiluonnosten mukaan, vaikutus lääkäreiden työsopimusehtoihin on merkittävä. Nykyisin kunnallisessa terveydenhuollossa työskentelevien lääkäreiden työehdoista on sovittu kuntatyönantajan (KT) ja Lääkäriliiton välisessä Lääkärisopimuksessa. Sopimuksen yleisen osan lisäksi siinä on erilliset sairaalassa ja avoterveydenhuollossa toimivien lääkäreiden liitteet, joissa on sovittu mm. palkkauksen perusteista ja päivystyskorvauksista. Muun muassa lomamääräykset tulevat kunnallisesta virka- ja työehtosopimuksesta (KVTES).

Tom Silfvast

Kevät on kansainvälisten kokousten aikaa

Euroopan lääkärijärjestö CPME piti ­kokouksensa ennen pääsiäistä Vilnassa, Liettuassa. Maailman ­lääkäriliiton johtokunta kokoontui puolestaan ­pääsiäisen jälkeen ­Sambiassa.

Teksti Ja Kuva

Lääkärin Suomi 100/42. Lääkäriliiton ensimmäinen taidehankinta: Kuppari Kaisa

Lääkäreillä oli oma paikkansa taiteilija Kari Suomalaisen tuotannossa. Karin kuvat ja kirjoitukset osuivat usein lääkäriprofession ytimeen.

Samu Nyström

Lääkärin Suomi 100/43. Perhelääkärin kuolema? Pelottavat yhteisvastaanotot

Vuonna 1958 Helsingissä toteutettiin ennen näkemätön uudistus. Kaksitoista kaupungin aluelääkäriä siirtyivät toimimaan saman katon alle, kun Helsingin Sörnäisiin, Harjukatu seitsemään, muodostettiin kokeiluluontoinen yhteisvastaanotto. Tämä sai Helsingin yksityispraktikoissa aikaan vastalauseiden myrskyn ja näyttävän protestikokouksen.

Oona Ilmolahti

Lääkärin Suomi 100/45. Erikoistuminen yleistyy

Lääkärien erikoistuminen oli yleistynyt voimakkaasti 1950-luvulla niin, että kunnanlääkäreistä alkoi olla pulaa. Suomen sairaalaverkosto oli kasvanut, ja erikoislääkäreille oli kysyntää. Samoihin aikoihin tuli tarvetta uudistaa säännöt erikoislääkärien pätevöitymisestä.

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/44. Voiko mieltä lääkitä? Psyykenlääkkeet ja mielisairaanhoidon mullistus

1950-lukua on kutsuttu mullistavaksi mielisairaanhoidon osalta, koska käyttöön alkoi tulla erilaisia lääkevalmisteita, tärkeimpänä psykoosilääke klooripromatsiini ja erilaiset rauhoittavat lääkkeet.

Oona Ilmolahti

Vahvalle edunvalvonnalle tarvitaan laaja perusta

Sote-uudistusta koskeva lakipaketti on eduskunnan käsittelyssä, ja arvioiden mukaan se hyväksyttäneen alkusyksystä. Viime viikkoina kiivastakin keskustelua herättänyt valinnanvapauslaki on luvattu antaa eduskunnalle näinä päivinä.

Marjo Parkkila-Harju

Lääkärin Suomi 100/38. Vaalitaistoa Lääkäriliitossa

Vuoden 1949 yleinen kokous päätti merkittävistä muutoksista Lääkäriliiton organisaatiossa: yleiset kokoukset jäivät historiaan, ja tilalle tuli ylimmäksi päättäväksi elimeksi 40-jäseninen valtuuskunta. Taustalla oli lääkärimäärän kasvu ja tarve tehokkaampaan edunvalvontaan.

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/39. Lääkäriliiton ensimmäinen toiminnanjohtaja

Ensimmäiset 40 vuotta Lääkäriliiton toimistoa hoidettiin erilaisin tilapäisjärjestelyin, ja liiton kasvoina toimi kulloinenkin puheenjohtaja. Sodan jälkeen organisaatiota ryhdyttiin viimein rakentamaan vakinaisemmalle perustalle.

Samu Nyström