Palkkausjärjestelmä kaipaa uudistusta

Julkisessa terveydenhuollossa työsken­televät lääkärit toivovat enemmän kannustavuutta tapaan, jolla palkka muodostuu, kirjoittaa Noora Ritamäki.

Noora Ritamäki

Lääkärin Suomi 100/58. Sydänambulanssi toi lääkärit kaduille ja koteihin

Sairaankuljetustoiminnan perusajatuksena oli 1970-luvulle saakka ollut potilaiden mahdollisimman pikainen siirtäminen sairaalaan. Suomessa uudenlaista ensihoitoa päästiin kokeilemaan vuonna 1971, jolloin Tehopelastus ry ja Suomen sydäntautiliitto toteuttivat sydänambulanssikokeilun.

Samu Nyström

Lääkärin Suomi 100/59. Miten lääkärin tulee kohdella potilasta?

Professori Kalle Achtén aloitteesta Helsingin lääketieteellinen tiedekunta järjesti keväällä 1970 kurssin siitä, miten lääkärin tuli kohdella ja käsitellä potilasta.

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/60. Taistelu opintouudistuksesta

1970-luvulla toteutettiin lääketieteen koulutuksen modernisoimiseksi laaja opintouudistus. Taustalla oli lääketieteen nopea kehitys, opetuksen liiallinen sairaala- ja erikoisalapainotteisuus sekä pyrkimykset yhdenmukaistaa lääkärikoulutusta Pohjoismaissa.

Sari Aalto

in memoriam: Juha Holopainen 13.5.1972–24.9.2016

Helsingin yliopiston silmätautiopin Erkko-professori Juha Holopainen kuoli yllättävän ja nopeasti edenneen, vaikean sairauden uuvuttamana kotonaan Helsingissä 44 vuoden ikäisenä 24. syyskuuta 2016. Hän oli syntynyt Valkeakoskella 13. toukokuuta 1972.

Jukka Moilanen, Niko Setälä, Kari Krootila, Timo Tervo Ja Tero Kivelä

in memoriam: Hilkka Sisko Keistinen o.s. Aittola 16.4.1955–24.4.2017

Hilkka syntyi Oulussa Myllyojan kaupunginosassa Oulujoen varrella. Opiskelusta mieleenpainuvaa oli kokeneiden lastenlääkäreiden rauhallisuus ja lapsipotilaan kunnioittaminen. Näistä opettajista oli nuoren opiskelijan helppo ottaa mallia tulevalle uralle.

Timo Keistinen

Älä sitoudu mihin tahansa

Pienyrittämisen mahdollisuuden on säilyttävä myös lääkäreillä, kirjoittaa Kia Pelto-Valenius.

Kia Pelto-Vasenius

Lääkärin Suomi 100/55. Dialyysihoito ja munuaisensiirrot

1960-luvulla munuaisten vajaatoiminta ei enää ollut varma kuolemantuomio dialyysihoidon ja munuaisen siirron mahdollistumisen ansiosta. Akuuttia vajaatoimintaa kärsiville potilaille alettiin antaa dialyysihoitoa vuonna 1961. Aluksi hoitoa annettiin Helsingissä ja Turussa, myöhemmin samalla vuosikymmenellä myös Oulussa ja Tampereella. Kroonikkojen hoito aloitettiin vuonna 1964.

Oona Ilmolahti

Potilaan valinnanvapauden laajentaminen: Lääkärien näkemykset osittain kriittisempiä

Enää joka viides uskoo hoidon laadun tai maantieteellisen saavutettavuuden paranevan.

Piitu Parmanne

Lääkärin Suomi 100/56. Ragnar Granit – lääkärinobelisti

Vuonna 1967 lääketieteen Nobel-palkinto myönnettiin näön fysiologiaa koskevista tutkimuksista kolmelle henkilölle, joista yksi oli suomalais-ruotsalainen Ragnar Granit (1900–1991).

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/57. Publish or perish? Ensimmäiset Lääketieteen päivät 1967

Lääkärin työ on tiedettä, taidetta, käsityötä ja lähimmäisen rakkautta, totesi professori Gösta Becker 1920-luvun lopulla. Tiede merkitsi hänelle tutkimuksella saavutettua systemaattista tietoa ja pyrkimystä laajentaa tietoja ihmisruumiin ilmiöistä. Kolme muuta aspektia olivat kuitenkin vielä korosteisessa asemassa. Tietoa oli usein täydennettävä intuitiolla, näppäryydellä ja vuorovaikutustaidoilla.

Oona Ilmolahti

in memoriam: Jan Österberg 12.5.1948–30.3.2017

Efter en tids sjukdom avled Jan Österberg den 30 mars omgiven av sina anhöriga i hemmet i Mariehamn. Jan hade stor betydelsdere för såväl kollegor, övrig personal som patienter. Han brann inte bara för åländsk sjukvård utan även för akutmedicinens status i Finland.

Kolleger Inom Läkarkåren, Vårdpersonalen Och Räddningsverket På Åland., Samt Kolleger Runtom Scandinavien

Paljon asioita on yhä levällään

Terveydenhuoltoalan ammattilaisia kalvaa epävarmuus työnteon tulevaisuudesta. Perustuslakivaliokunta käy lähiaikoina läpi sote-lait, joissa on yhä muutamia, mm. kansalaisten yhdenvertaisuuteen liittyviä ongelmakohtia. Myös muun muassa käytännön järjestelyjen toimivuudesta on paljon epävarmuutta.

Kristiina Aalto

Lääkärin Suomi 100/51. Sydänkirurgian ja tehohoidon kehitys 1960-luvulla

1960-luku oli sairaalatyön teknistymisen aikaa. Vuosikymmenellä puhuttiin ikärakenteen muutoksesta, piilevistä kansantaudeista ja elintapojen vaikutuksesta sairastavuuteen. Huomattiin, että etenkin miehillä sydän- ja sepelvaltimotaudit olivat merkittävä elinajanodotteen lyhentäjä.

Oona Ilmolahti

Lääkärin Suomi 100/52. Lääkärikunnan sosialisoiva pinnarilaki vai tarpeellinen uudistus – sairausvakuutuslaki 1963

Suomen lääkärikunta oli 1900-luvun alusta lähtien suhtautunut kansalliseen sairausvakuutusjärjestelmään epäluuloisesti. Lääkärikunnassa pelättiin vakuutusjärjestelmän muuttavan lääkärintyön ydinasioita: potilas–lääkäri-suhteeseen tulisi kolmas tekijä.

Samu Nyström

Lääkärin Suomi 100/53. E-pilleri – vapautta ja sivuvaikutuksia

1960-luku "vapautti" naiset, eikä vähiten ehkäisypillerin vuoksi. Samalla menetelmä kuitenkin sitoi heidät hormonaaliseen raskaudenehkäisyyn sivuoireineen.

Oona Ilmolahti

Kesätapaaminen ulkomailla opiskeleville

Lääkäriliitto järjestää jälleen elokuussa kesä­tapaamisen ulkomailla lääketiedettä ­opiskeleville suomalaisille. Tilaisuus pidetään lauantaina 19.8.2017 Orionin koulutuskeskuksessa Tuohilammella.

Teksti Ja Kuva

Lääkärin Suomi 100/54. Seksuaalikevät 1965 ja Medisiinari-lehti

"Professorit lähtivät sinä päivänä aikaisemmin kotiin ja taksilla. Medisiinari-lehden seksuaalinumero oli kuulemma tullut postiluukusta kotiin. Oli alkanut seksuaalikevät."

Sari Aalto

Kaikki lääketiedotteet nyt yhdessä paikassa

Lääkekompassi on uusi, lääkäreille suunnattu palvelu lääke­tiedottamiseen. Se tarjoaa ajantasaista tietoa esimerkiksi lääke­valmisteiden s­aatavuudesta.

Sari Kosonen

Luottamusmiehet laivalla

Lääkäri- ja hammaslääkäriluottamusmiesten ohjelmassa oli painavaa asiaa muun muassa palkkauksesta ja työajoista.