Lääkärin Suomi 100/77. Terveyskeskus­lääkäri – liukuhihnatyöläinen, perhelääkäri vai omalääkäri?

Terveyskeskustoiminnan pysyvänä ongelmana on ollut se, miten yhdistää mahdollisimman läheinen potilas-lääkärisuhde ja resurssien tehokas hyödyntäminen. Kunnanlääkärin vaihtuminen usean lääkärin terveyskeskukseen 1970-luvulla oli merkittävä parannus, mutta samalla potilaat ja lääkärit eivät enää välttämättä tunteneet toisiaan.

Työnjako hakoteillä

Terveydenhuollon ammattien toimenkuvien laajennus herättää hämmennystä, kirjoittaa Tom Silfvast.

Tom Silfvast

Lääkärin Suomi 100/75. Irti masennusvuosien kuristusotteesta – lääkärilakko 1984

Syksyllä 1983 kerrottiin Aamulehdessä, että lääkärit aikovat seuraavana keväänä lakkoon. Lehdessä oli haastateltu varapuheenjohtaja Pekka Virtaa, jonka mukaan palkkakuoppaa oli kaivettu 11 vuotta, mutta nyt asiaan tulisi muutos. Kysymys oli myös vapaan työtaisteluoikeuden saamisesta Akavan sisällä.

Ilkka Levä

Lääkärin Suomi 100/74. Keskussairaala­projektin viimeinen lenkki valmistui 1988

Vuonna 1943 annetun keskussairaalalain toteuttaminen oli valtava hanke. Pelkästään tulevan verkoston suunnittelu, sijoituspaikoista sopiminen sekä rakentamisjärjestyksestä päättäminen veivät vuosia.

Samu Nyström

Lääkärin Suomi 100/73. Lääkärikunnan tulevaisuus naisvoittoinen

Lääketieteelliset tiedekunnat alkoivat naisistua 1970-luvulla. Vuonna 1984 nuorin lääkäri-ikäluokka oli ensimmäistä kertaa naisvaltainen.

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/72. Suomen ensimmäinen sydämensiirto

Meilahden sairaalassa tehtiin helmikuun 13. päivänä 1985 Suomen ensimmäinen sydämensiirto Severi Mattilan johtaman kirurgiryhmän toimesta. Lehdistö otsikoi näyttävästi onnistuneesta leikkauksesta.

Oona Ilmolahti

Mukaan startup-toimintaan?

Lääkäri Toni Mattila kertoo kokemuksistaan startup-sijoittajana ja kannustaa lääkäreitä tuomaan osaamistaan rohkeasti esiin.

Pauliina Pohjala

Lääkäripäivien teemana muutos

Kesä jäi vasta taakse, mutta tammikuussa ­pidettävien Lääkäripäivien suunnitelmat ovat jo pitkällä.

Tuija Metsäaho

in memoriam: Aarno Särmö 23.11.1934–17.5.2017

Terveydenhuollon pitkäaikainen vaikuttaja, lääkintöneuvos Aarno Särmö on poissa. Hän syntyi Seinäjoella 1934, valmistui ylioppilaaksi Seinäjoen lyseosta 1953, lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta 1962, anestesiologian erikoislääkäriksi 1966 ja sai hallinnon pätevyyden 1989.

Jarkko Mäkelä, Reijo Syrjä

in memoriam: Eira Helena Pekola 10.4.1946–24.5.2017

Eira kuoli kesän alkaessa ankaraan sairauteen, jota ei pysäyttänyt edes voimakas tahto elää.

Marjatta Hartikainen, Maaria Seppälä

Keppiä vai porkkanaa?

Vapaaehtoisuuteen perustuva ammatillinen kehittyminen on vaikuttavampaa, kirjoittaa Marjo Parkkila-Harju.

Marjo Parkkila-Harju

Maailman ykköstapahtuma ensi kertaa Suomessa AMEE2017 oli menestys

Maailman suurin lääketieteen opetuksen tapahtuma järjestettiin elokuun lopussa Helsingissä. Osallistujia oli lähes 4000 kaikkiaan 94 maasta.

Sari Kosonen

Lääkäriliitto mukana Itä-Suomen Lääketiede -tapahtumassa

Lääkäriliitto on mukana Itä-Suomen Lääketiede -tapahtumassa 26.-28.9.2017 Kuopion Musiikkikeskuksessa. Löydät liiton henkilökuntaa tutulta ständipaikalta B27.

Pauliina Pohjala

Lääkärin Suomi 100/71. AIDS, auttajat ja ahdistus

"Se on erittäin raskasta se hoitaminen, sen katsominen, sen näkeminen kuinka toinen heikkenee ja vähitellen hän kerta kaikkiaan hiipuu pois, kuihtuu käsiin ilman että … voit tehdä hänelle mitään todella … parantavaa." Sirkka-Liisa Valle Lauantaisauna-ohjelmassa 12.10.1985

Oona Ilmolahti

Lääkärin Suomi 100/70. Ensimmäiset ”koeputkilapset” ja lääketieteen etiikka

1980-luku oli vilkkaan eettisen keskustelun aikaa. Suuret kysymykset, kuten tartuntatautien paluu ja eritoten AIDS, elinsiirrot, uusien hoitojen kustannukset, potilaan oikeudet sekä geeni-, sikiö- ja alkiotutkimus ja koeputkihedelmöityshoitojen aloittaminen muuttivat jälleen lääkärin työn eettistä luonnetta.

Oona Ilmolahti

Lääkärin Suomi 100/69. Luonnonmukaisuuden ihanne – vaihtoehtohoidot ja lääketiede

Sari Aalto

Jäsenistö

Nimityksiä

Viikon jäsen: Miikka Niittyvuopio

Erikoislääkärikoulutuksen parhaita puolia on se, että lääkäri pääsee jo varhaisessa vaiheessa intensiivisesti kiinni kliiniseen työhön, toteaa OYS:n anestesiologian ja tehohoidon klinikassa ja FinnHEMS-lääkärihelikopterissa työsken-televä Miikka Niittyvuopio. Hänet laillistettiin vastikään anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäriksi.

Ulla Toikkanen

Perusterveydenhuolto kaipaa jatkuvuutta

Miten pelastaisimme perusterveydenhuollon? Pitkäaikaissairaiden näkemyksiä raportoivan selvityksen (1) mukaan pitkäaikaissairaista vain 29 % on erittäin tyytyväisiä ja 49 % melko tyytyväisiä terveyskeskuksen palveluihin. Mistä tyytymättömyys kumpuaa ja mitä voisimme tehdä tilanteen parantamiseksi?

Jaana Puhakka

Lääkärin Suomi 100/67. Laki lääkärintoimen harjoittamisesta uudistetaan – yli 50 vuoden jälkeen

Lääketieteen opintouudistus merkitsi muutoksia vuodesta 1925 voimassa olleeseen lakiin lääkärintoimen harjoittamisesta. Uudistuksen ideana oli, että kaikki lääkärit erikoistuisivat ja että lääkärin oikeudet porrastettaisiin. Uutta lakia valmisteltiin vuosia. Ensimmäinen lakiluonnos tehtiin jo vuonna 1973, mutta lopulta laki saatiin hyväksyttyä vasta vuonna 1978.

Sari Aalto