Lääkärin Suomi 100/99. Sote 2017

Suomalaisen hyvinvointivaltion ytimessä olevan sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän vanhimmat kerrokset periytyvät Ruotsin vallan ja autonomian ajoilta. Sukupolvien vaihtuessa kerroksia on tullut lisää ja jokainen polvi on pyrkinyt muokkaamaan rakenteet oman aikansa ihanteita vastaaviksi.

Samu Nyström

Kuka on paras laadun kehittäjä?

Lääkäriliiton laatupalkintofinaali pidetään ­ensimmäistä kertaa Lääkäripäivillä. Tule kuuntelemaan ja äänestämään omaa suosikkiasi!

Sari Kosonen

Miten neuvottelen sopimukseni yksityisellä sektorilla?

Työsuhteessa tai yrittäjänä toimimisessa on olennaisia eroja.

Kati Lehtonen

Jäsenistö

Nimityksiä

Viikon jäsen: Susanna Paldanius

Susanna Paldanius on erittäin tyytyväinen äskettäin suorittamaansa nuorisolääketieteen erityispätevyyteen. Hän kiittelee erityisesti koulutuksen suorittamistapaa, joka liittyi kiinteästi omaan työhön.

Ulla Toikkanen

Lääkärin työ on luovaa työtä

– Ennen konkurssia muutama lääkäri palaa loppuun, kirjoittaa Emma Hokkila.

Emma Hokkila

Vastuu kollegoista kuuluu liiton toimintaan

Luottamuslääkäritoiminta täytti 20 vuotta. ­Lääkärien hyvinvointi nähdään maailmalla entistä tärkeämpänä asiana.

Pauliina Pohjala

Ratkaisijat palveluksessanne

Milloin ja miten voin liittyä Lääkäriliittoon? Saako jäsenmaksusta ­alennusta? Miten toimin, kun jään esim. eläkkeelle tai vanhempainvapaalle? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa ­Lääkäriliitossa syyskuussa aloittanut uusi Ratkaisijat-tiimi.

Terhi Walamies

Työmarkkina­tutkimus käynnistyi

Lääkäriliiton vuosittainen Työmarkkinatutkimus käynnistyi tällä viikolla, kun otokseen kuuluvat noin 15 000 jäsentä saivat henkilökohtaisen sähköpostikutsun tutkimukseen. Jos tutkimusviesti kilahti sähköiseen postilaatikkoosi, muista vastata! Jokainen vastaus on tärkeä, jotta saamme kattavan kuvan eri sektoreilla toimivien lääkärien tilanteesta.

Lääkärin Suomi 100/97. Lääkäriksi kasvaminen

Vuosituhannen vaihteessa lääketieteen opetusohjelmaan lisättiin Lääkäriksi kasvaminen -opintoja. Tavoitteena oli nostaa esille lääkärin etiikan kysymyksiä. Opinnoissa alettiin käsitellä esimerkiksi vaitiolovelvollisuutta, kollegiaalisuutta, vuorovaikutusta potilaan ja omaisten kanssa sekä kuoleman kohtaamista.

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/98. Tulevaisuuden lääketiede tänään

1970-luvun alussa tehtiin 43 lääkärille kysely, jossa heitä pyydettiin arvioimaan 12 lääketieteellisen ilmiön kehitystä Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Aihe-alueina olivat tehostetun hoidon teknologia, kudossiirrot ja perinnöllisyyden säätely, ja kysymyksissä ennakoitiin eettisiä ja tieteellisiä kysymyksiä in vitro fertilisaatiosta ja geenikirurgiasta klooni-ihmiseen.

Oona Ilmolahti

Lääkärin Suomi 100/94. Parempaan tietoaikaan

Digitalisaatio on päivän sana, mutta 1990-luvun kuluessa terveydenhuollon mullisti ATK. Jo aiempina vuosikymmeninä oli paikoin otettu käyttöön tietoteknisiä järjestelmiä terveydenhuollon eri osa-alueilla, mutta varsinainen läpimurto koettiin vasta vuosituhannen loppupuolella. Potilastietojärjestelmiä sekä erilaisia ohjaus- ja laskutusjärjestelmiä otettiin käyttöön niin pienissä lääkärikeskuksissa kuin suurissa keskussairaaloissakin.

Samu Nyström

Lääkärin Suomi 100/95. ”Kuudes tiedekunta” ulkomailla ja ulkomaiset lääkärit Suomessa

Lääketieteen universaali luonne on aina mahdollistanut lääkärien työskentelyn yli kansallisvaltioiden rajojen. Suomessa lääkärikunta on kansainvälistynyt etenkin 2000-luvulla. Samalla yhä useampi suomalainen ylioppilas on hakeutunut toiseen Euroopan maahan opiskelemaan lääketiedettä.

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/96. Hajaannuksen hallintaa ja valinnan­vapautta – terveyden­huolto­laki 2010

Terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön hajanaisuus oli yksi kansallisen terveyshankkeen mukana esiin nousseista ongelmakohdista. Lainsäädäntö oli syntynyt vaiheittain yli sadan vuoden aikana, eikä sitä ollut suunniteltu 1990-luvulla luotuun hajautettuun terveydenhuoltojärjestelmään. Muutenkin ehdotuksia lainsäädännön yhdistämiseksi oli esitetty jo vuosikymmenien ajan, sillä erillisten lakien katsottiin osaltaan johtaneen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon eriytymiseen toisistaan.

Samu Nyström

Miljoona mielipidettä

Lääketieteellisessä yhteisöpalvelu Fimnetissä keskustellaan vilkkaasti.

Jaana Ahlblad

Julkinen sektori ei tyydy vähempään

Lähdemme neuvottelukierrokselle haasteellisessa tilanteessa, kirjoittaa Marjo Parkkila-Harju.

Marjo Parkkila-Harju

Lääkärin Suomi 100/92. Terveydenhuolto hankkeella kuntoon – Kansallinen terveysprojekti 2001

Suomalainen terveydenhuolto ei tullut 1990-luvun suurien hallinnollisten uudistuksien mukana valmiiksi kokonaisuudeksi. Vanhan keskusjohtoisen järjestelmän jäykiksi koetut rakenteet oli korvattu alueellisten toimijoiden vapaudella, mutta osittain lamasta ja uudesta järjestelmästä johtuen terveydenhuollossa oli edelleen monia ongelmakohtia.

Lääkärin Suomi 100/93. Lisää medisiinareita yliopistoihin

Lääketieteellisiin tiedekuntiin sisään otettavien opiskelijoiden määrä on aina vaikuttanut lähes suoraan ammatissa toimivien lääkärien määrään. Näin kysymys sisäänottomääristä on kietoutunut kysymyksiin siitä, riittääkö kaikille valmistuville töitä ja tuottaako koulutus riittävästi lääkäreitä maan terveyden- ja sairaanhoidon tarpeisiin.

Kysyikö kukaan, mitä erikoisaloja kentällä tarvitaan?

Perusterveydenhuollon kannalta keskustelun fokus on nyt erikoissairaanhoidossa.

Jaana Puhakka

Lääkärit palasivat Mariaan

Startup-tapahtuma entisessä Marian sairaalassa veti salin täyteen asiasta kiinnostuneita lääkäreitä.

Pauliina Pohjala