Hallitus hioi palkkarakenneuudistuksen tavoitteita
Lääkäriliiton tavoitteena on saada lääkärien perustyöajan palkkaan tuntuva tasokorotus liittämällä sopimukseen uusia lääkärien pätevyyteen ja velvoitteisiin liittyviä lisiä sekä ottamalla käyttöön suoritepalkkausjärjestelmä. Palkkarakenneuudistuksen yleislinjoista päätettiin jo viime joulukuussa, mutta niitä hiottiin edelleen hallituksen iltakoulussa ja kokouksessa 27.-28.2.97. Tavoitteiden muokkaamista jatketaan kevään mittaan liiton valiokunnissa ja hallituksessa siten, että toukokuussa kokoontuva valtuuskunta voi vahvistaa liiton varsinaiset virkaehtosopimustavoitteet.
Tavoiteasettelu vaatii tällä kertaa poikkeuksellisen paljon työtä, sillä vuosia kestäneen heikon ansiokehityksen jälkeen liitossa on päätetty nyt pyrkiä nostamaan tuntuvasti lääkärien säännöllisen työajan palkkaa. Uudistus edellyttää uudenlaisten elementtien tuomista lääkärien palkkausjärjestelmään. Työn määrään sekä lääkärien pätevyyteen ja erityisvelvoitteisiin liittyvät lisät edistävät työn tuottavuutta ja laatua, joten myös työnantajalla pitäisi olla intressiä kehittää palkkausta tähän suuntaan.
Hallitus vahvisti liiton yleistavoitteeksi säännöllisen työajan ansioiden nostamisen sekä suoritepohjaisten elementtien lisäämisen lääkärien ansionmuodostuksessa. Hallitus katsoi, että kunkin lääkärin tietojen, taitojen ja työmäärän tulisi nykyistä enemmän vaikuttaa hänen palkkaansa. Suoritepalkkausjärjestelmän tulee kuitenkin antaa eri erikoisalojen lääkäreille tasapuoliset mahdollisuudet kehittää ansioitaan, mikä on otettava huomioon suoritteiden luetteloa ja pisteytysjärjestelmää luotaessa.
Liitossa on jo pidempään haluttu kehittää sairaalalääkärien palkkausta erilaisiin velvoitteisiin liittyvien lisien avulla, mutta nyt hallituksessa käydyn keskustelun tuloksena todettiin, että tämä on itse asiassa koko lääkärikunnalle sopiva tavoite. Päivystäville lääkäreille tulee maksaa päivystysvelvollisuuslisää ja apulaislääkäreitä ohjaaville lääkäreille koulutusvelvollisuuslisää. Tulosvastuu tulee palkita tulosvastuulisällä ja tutkimustyö omalla lisällään.
Hallituksessa keskusteltiin pitkään EVO-rahoituksen merkityksestä lääkärien palkkauksen kannalta. Tutkimustyö hyödyttää suoraan työnantajaa, sillä opetusministeriö maksaa sairaaloille jopa useiden satojen tuhansien markkojen palkkioita kansainvälisiin julkaisuihin hyväksytyistä tutkimuksista. Lääkärien kannustaminen tutkimustyöhön voisi näin koitua jopa tulonlähteeksi sairaalalle. Myös apulaislääkäriä kohden vuodessa maksettavasta 300 000 markan EVO-rahasta pitäisi saada osa kouluttajan ja koulutettavan hyväksi.
Ajatus lääkärien täydennyskoulutuslisästä herätti hallituksessa ristiriitaisia näkemyksiä. Keskustelussa todettiin, että oman ammattitaidon ajan tasalla pitäminen ja kehittäminen tulisi ottaa huomioon palkkauksessa, mutta toisaalta arveltiin, että tiukkaa säästöbudjettia noudattavissa työpaikoissa tämä voisi entisestään vaikeuttaa lääkärien pääsyä täydennyskoulutukseen. Kansainvälisten esimerkkien valossa nähtiin myös vaarana, että CME-pisteiden keruusta tehtäisiin pakollinen järjestelmä. Esimerkiksi Hollannissa lääkäri voi menettää oikeutensa, ellei hän osallistu riittävästi täydennyskoulutukseen. Liiton koulutusvaliokunta sai tehtäväkseen selvittää tarkemmin mahdollisuuksia liittää täydennyskoulutus palkkaperusteeksi sekä käyttää EVO-rahoitusta tutkimus- ja koulutustoiminnan kannustimena.
Perusterveydenhuollon osalta hallitus päätti pysyä tavoitteessaan laajentaa väestövastuujärjestelmä koko maahan. Järjestelmää on kuitenkin kehitettävä nykyistä paremmin myös syrjäseutujen terveyskeskuksiin sopivaksi. Liiallisen työkuormituksen ehkäisemiseksi sopimukseen on saatava neuvotteluvelvoite esimerkiksi siten, ettei listakoko ilman lääkärin omaa suostumusta saa ylittää 1 700 henkeä.
Sekä sairaaloiden että terveyskeskusten osalta pidettiin keskeisenä työaikatavoitteena sitä, ettei päivystyksen alkamisajankohtaa myöhennetä. Terveyskeskuksissa päivystyksen tulee alkaa arkisin klo 16 ja sairaaloissa klo 15.
Säännöllisen työajan tulee pääosin pysyä kello 8:n ja 16:n välillä, mutta hallituksen näkemys oli, että jonkinasteisia joustomahdollisuuksia siihen voidaan kuitenkin selvitellä. Perustyöajan jatkaminen esimerkiksi yli klo 16:n edellyttäisi, että järjestely on lääkäreille täysin vapaaehtoinen eikä työnantajan määräysvaltaan perustuva ja että siitä saatava korvaus on riittävä. Joustoaika tulisi käyttää yksinomaan elektiiviseen toimintaan eikä sillä saa korvata päivystystä. Päivystystyö ja siihen liittyvät korvaukset on säilytettävä erillisenä järjestelmänä.
Lääkärien työsidonnaisuuden vähentäminen uuden työaikalain mukaisesti edellyttää työaikajärjestelyjen uudistamista, mutta uudet järjestelmät eivät saa huonontaa lääkärien ansiotasoa, koulutusmahdollisuuksia tai työssä viihtyvyyttä. Liiton tavoitteena on, että lääkärien keskimääräinen kokonaistyösidonnaisuus saataisiin lasketuksi korkeintaan 43 tuntiin viikossa. Pitkiä päivystyksiä pyritään rajoittamaan, mutta tässä vaiheessa voidaan vielä hyväksyä korkeintaan 26 tunnin yhtäjaksoiset työrupeamat.
Tärkeinä palkankorotuselementteinä hallituksessa pidettiin myös todistuspalkkioiden parantamista, juhlapyhien korvausjärjestelmän kehittämistä ja varallaolokorvausten nostamista työaikalain mukaiselle tasolle eli 50 %:iin tuntipalkasta.
Erikoismaksuluokkajärjestelmän uudistaminen yhteistyössä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa on tällä hetkellä keskeytyksissä, mutta hallitus päätti antaa liiton yksityissektorivaliokunnan tehtäväksi selvitellä tarvetta ja mahdollisuuksia saada EML- tai sopimuslääkärijärjestelmä nykyistä laajempaan käyttöön.
Tavoitteeksi asetetun palkkarakenneuudistuksen valmistelu jatkuu, mutta hallitus totesi liiton olevan tarvittaessa valmis neuvottelemaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa myös perinteisestä palkankorotusmallista, kunhan sen avulla voidaan saada riittävä tasokorotus lääkärien perustyöajan palkkaan.
