Artur Tolletin muotokuva pysyväislainaan Lääkäriliittoon
Lääkäriliiton ensimmäisen sihteerin ja järjestyksessä toisen puheenjohtajan Artur Tolletin muotokuvamaalaus on saatu Helsingin kaupungilta pysyväislainaan Lääkäriliiton toimistoon. Muotokuva on esillä liiton hallituksen kokoushuoneessa.
Muotokuvan on maalannut Antti Fawen, joka oli 1920-luvulla Suomen johtava muotokuvamaalari. Hän ikuisti aikansa poliittisen ja taloudellisen eliitin ja Helsingin kaupungin toimeksiannosta maalasi myös pitkäaikaisen ja ansioituneen kaupunginvaltuuston jäsenen Artur Tolletin muotokuvan.
Artur Tollet syntyi Turussa 16.7.1866 tuomarin poikana. Hän valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 1892, erikoistui korva-, nenä- ja kurkkutauteihin ja sai lääkintöneuvoksen arvonimen 1919. Tollet toimi valmistuttuaan koleralääkärinä Turussa ja vuodesta 1893 alkaen Maarianhaminassa kaupungin- ja kylpylaitoksen lääkärinä. Hän siirtyi yksityislääkäriksi Helsinkiin vuonna 1898. Tollet osallistui aktiivisesti kunnallispolitiikkaan ja oli jäsenenä useissa lainsäädäntöä valmistelevissa komiteoissa, mm. uuden kielilain aikaansaamiseksi ja Ahvenanmaan itsehallinnon toteuttamiseksi sekä lääkärintoimen harjoittamista koskevan lain uudistamiseksi.
Tollet oli keskeinen henkilö Suomen Lääkäriliiton perustamisessa, hän oli Finska Läkaresällskapetin aktiivinen jäsen ja mukana kokouksessa vuonna 1909, kun Theodor Ehrström ehdotti kielikiistojen repimän ja tieteellisiin seuroihin jakautuneen ammattikunnan yhdistämistä yhteen kaksikieliseen yleiseen lääkäriliittoon.
Tollet valittiin komiteaan valmistelemaan Lääkäriliiton perustamista ja uuden yhdistyksen sääntöjä. 28.2.1910 Tieteellisten seurojen talossa, nykyisessä Rakennustaiteen museossa, työryhmän sääntöesitys meni läpi ja Suomen Lääkäriliitto oli perustettu.
Perustavan kokouksen pöytäkirjassa todetaan: Päätettiin perustaa yleinen Suomen Lääkäriliitto arvonmukaisen hengen ja hyvän toveruuden ylläpitämiseksi maan lääkärikunnassa sekä lääkärien yhteiskunnallisten ja taloudellisten etujen valvomiseksi ja edistämiseksi.
Tollet valittiin tässä kokouksessa myös ensimmäiseen liiton hallitukseen. Hän toimi liiton ruotsinkielisenä sihteerinä heti perustamisesta alkaen ja Max Oker-Blomin kuoltua valittiin puheenjohtajaksi vuonna 1917.
Hänen puheenjohtajakauttaan väritti kansalaissota ja myös lääkäreihin kohdistuneet väkivaltaisuudet. Tolletin johdolla Yleisen lääkäriliiton hallitus muotoili jyrkän vastalauseen kurittomien punakaartilaisten väkivallasta ja LK Schybergsonin murhasta. Lähetystö vei tämän kirjallisen vastalauseen punakaartin ylipäällikölle Eero Haapalaiselle.
Tolletin kaudella liiton Tiedonantoja -lehtinen muutettiin Aikakauslehdeksi eli nykyisen Lääkärilehden edeltäjäksi. Hänen johdollaan liiton hallitus otti kantaa maaseudun terveydenhuoltoon ja laati myös malliohjesäännön kunnanlääkäreille. Hän oli yhteensä 17 vuotta liiton hallituksen jäsenenä, joista 10 vuotta puheenjohtajana. Vuonna 1927 hän kieltäytyi enää asettumasta ehdokkaaksi.
Tollet loi liiton hallituksen menettelytavat. Lääkäriliiton historiikissa häntä luonnehditaan kaukonäköiseksi, selväpiirteiseksi ja mainioksi ihmistuntijaksi. Lisäksi hänen mainitaan nauttineen julkisissa tehtävissään kunnioitusta ja arvonantoa.
