1. Lääkärilehti
  2. Liitossa
  3. Kenen kuuluu maksaa Kanta-palveluista?
Liitto toi­mii 8/2019 vsk 74 s. 482

Kenen kuuluu maksaa Kanta-palveluista?

Yksi Lääkäriliiton eduskuntavaalitavoitteista on siirtää Kanta-palveluiden käyttö­kustannukset valtiolle.

Kenen kuuluu maksaa Kanta-palveluista? Kuva 1 / 1

Kanta-palveluiden käyttökustannukset pitää siirtää valtion maksettaviksi.

Tämä on yksi Lääkäriliiton eduskuntavaalitavoitteista.

Käyttökustannukset ovat noin 17 miljoonaa euroa. Summa katetaan tällä hetkellä terveydenhuollon palveluiden tuottajien ja apteekkien käyttömaksuilla.

Liiton perustelujen mukaan Kanta-palvelut ovat perusinfrastruktuuria, josta hyötyy koko väestö.

– Kanta-palvelua käyttää nykyisin suurin osa väestöstä, joten verotuksella se kohdentuisi varsin hyvin niihin, jotka sitä käyttävät tai joiden palveluissa sitä käytetään, Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkoski kuvaa.

Maksujärjestelmä on peräisin ajalta, jolloin Kanta-palveluiden käyttö sisälsi lähinnä e-reseptin. Silloin kustannusten jyvittäminen lääkemääräysten lukumäärän suhteen oli perusteltua.

– Nyt kun Kannan käyttö on laajentunut potilastiedon arkistoon ja lähitulevaisuudessa sosiaalihuollon arkistoon sekä potilaiden omatietovarantoon, ei ole tarkoituksenmukaista että järjestelmän kustannukset yhä jyvitetään lääkemääräysten lukumäärän mukaan. Järjestelmään tulee tehdä remontti joka tapauksessa, Vuorenkoski sanoo.

Hänen mukaansa yksinkertaisin ratkaisu on, että valtio maksaa käyttökustannukset. Samalla säästyvät maksubyrokratiaan kuluvat rahat.

Kanta-palveluiden kehittämiskustannukset on katettu valtion budjetista.

Asetus määrää maksut

Käyttömaksun suuruudesta säädetään vuosittain asetuksella. Tällä hetkellä apteekit pulittavat 4,3 senttiä jokaista toimittamaansa sähköistä lääkemääräystä kohti.

Kunnallisilta yksiköiltä peritään 1,683 euroa asukasta kohden. Valtion ylläpitämien terveydenhuollon toimintayksikköjen vuosimaksu on yhteensä 80 000 euroa. Summan maksaa sosiaali- ja terveysministeriö.

Yksityiset terveydenhuollon yksiköt puolestaan maksavat 27,2 senttiä jokaisesta yksikössä laaditusta sähköisestä lääkemääräyksestä.

Lääkäriliiton eduskuntavaalitavoitteet pähkinänkuoressa

1. Laadukas saattohoitopalvelu turvattava koko väestölle

Lue myös

2. Lääketieteellinen tutkimus- ja innovaatiotoiminta sekä sen rahoitus turvattava

3. Uskomushoitojen tarjoaminen kiellettävä lapsille, vakavasti sairaille, raskaana oleville ja muille haavoittuville ryhmille

4. Lääketieteellisen koulutuksen laatu taattava

5. Paperittomien terveyspalvelut turvattava

6. Muita linjauksia

– Päihde- ja mielenterveyspotilaiden palvelujen turvaaminen uudessa sote-rakenteessa

– Maksuton raskaudenehkäisy nuorille

– Sosiaaliturvauudistus, jossa lisätään kannustavuutta, vastikkeellisuutta ja osallisuutta ja huomioidaan muun muassa soten asiakasmaksut

– Kanta-palveluiden käyttökustannukset valtiolle

› Eduskuntavaalitavoitteet verkossa: www.laakariliitto.fi/uutiset/linjauksia

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Suomessa seulonta ei tavoita kaikkia

Kohdunkaulasyövän seulonnan peittävyys ei yllä Pohjoismaiden tasolle.

Kommentti
Eksote meni liian pitkälle

Etelä-Karjalan keskussairaalasta on tullut malliesimerkki siitä, mitä tapahtuu jos lääkäripulaa ei hoideta ajoissa, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Ajassa
Avi moittii Siun sotea

Siun sote sai kehotuksen huolehtia riittävästä henkilömiehityksestä.

Kommentti
Vain yhteistyö pelastaa terveyskeskuksen

– Nyt tarkkana, koska sitä saa mitä tilaa, toteaa Minna Mantila.

Ajassa
Haimasyöpä voisi löytyä aiemmin

– Sain vinkkejä opetustyöhön, kiittelee Johanna Arola Sigrid Jusélius Symposiumin antia.

Tieteessä
Milloin kaulavaltimoahtauman hoito on aiheellista?

Kajoavaa hoitoa vaativa ahtauma täytyy diagnosoida viiveettä.