Mitä hintaa maksamme koronakriisistä?

Taistelua korona­tilanteen hallitsemiseksi käydään edelleen. Pystymmekö jo ­sanomaan, mikä voitti ja mikä hävisi? Tätä pohdittiin Terveys­foorumi 2021 -tapahtumassa huhtikuun puolivälissä.

Arkkiatri Risto Pelkonen ehdotti Terveysfoorumissa uuden konferenssin järjestämistä priorisoinnista konsensuskokouksen mallin mukaan.

Tämänvuotisessa Terveysfoorumissa asiantuntijat pohtivat, mitä hintaa maksamme epidemian hallinnasta, miten on käynyt muulle terveydenhuollolle ja millainen hoitovelka on kertynyt. Tavoitteena oli jatkaa keskustelua terveydenhuollon priorisoinnista erityisesti koronapandemian aikana saatujen kokemusten valossa.

Tapahtuma toteutettiin koronatilanteen takia virtuaalisena. Ilmoittautuneita oli ennätysmäärä, lähes 500.

Koronakriisi on kuin hidastettu tsunami

Tutkimusprofessori Heikki Hiilamo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta vertasi koronaepidemiaa hidastettuun tsunamiin.

– Tsunami on nyt hitaasti vetäytymässä, mutta sen seuraukset tulevat näkymään vielä pitkään. Koronakriisin vaikutukset näkyvät terveyden lisäksi monilla muilla hyvinvoinnin ulottuvuuksilla. Monet huono-osaisuuteen liittyvät tarpeet kasautuvat ajan myötä. Hoitovelan lisäksi kehittyy hoivavelkaa ja sosiaalista velkaa.

– Uusimaa on koko pandemian ajan ollut muita maakuntia pahemmassa asemassa. Myös eri ammattien välillä on suuria eroja – jotkut ammattiryhmät ovat hyötyneet tilanteesta, jotkut taas kärsineet. Rajoitustoimien taloudellisista vaikutuksista ovat eniten kärsineet nuoret, naiset ja pienituloiset, joita on paljon palvelualoilla. Pitkän aikavälin vaikutukset eri väestöryhmiin riippuvat siitä, miten sopeutumistoimet toteutetaan.

Hiilamon mielestä tärkein kysymys on: millainen hinta epidemiasta olisi koitunut, jos sitä ei olisi yritetty hillitä? Hän vertaili Suomen tilannetta läntiseen naapurimaahamme.

– Epidemian alussa Suomessa ryhdyttiin nopeasti selvästi tiukempiin rajoitustoimiin kuin Ruotsissa. Tästä koitui meille erittäin suuria hyötyjä. Ruotsi on maksanut kovaa hintaa koronakuolemissa – siellä tilanne on väkilukuun suhteutettuna lähes yhtä huono kuin Brasiliassa.

Hoitojonojen hännät ovat pitkät

THL:n tietoylijohtaja Pekka Rissanen arvioi, että koronaepidemian suorat kustannukset Suomen terveydenhuollolle ovat noin miljardi euroa.

– Tarkkoja arvioita epidemian kokonaiskustannuksista ei ole, mutta karkeasti arvioiden ne ovat noin 800–1 000 miljoonaa euroa. Tämä sisältää koronatestaukseen, jäljitykseen, rokotukseen ja sairaanhoitoon liittyvät kustannukset.

Toisaalta epidemia on vähentänyt terveyspalvelujen käyttöä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Erikoissairaanhoidon tulonmenetykset vuonna 2020 ovat noin miljardi euroa.

– Tämä tarkoittaa huomattavaa lyhytaikaista säästöä kunnille, mutta hoito- ja palveluvelka tulee maksuun myöhemmin.

– Hoitojonojen kasvua on saatu talttumaan syksystä lähtien, mutta jonot ovat yhä korkeammalla tasolla kuin ennen koronaepidemiaa. Jonojen hännät ovat pitkät, Rissanen totesi.

Kriisissä on häviäjiä ja voittajia

Johtaja Taina Mäntyranta sosiaali- ja terveysministeriöstä summasi foorumin antia ja nimesi kriisin häviäjiä ja voittajia.

– Koronakriisin häviäjiä ovat lapset ja nuoret, mielenterveys- ja päihdeongelmaiset sekä osa pitkäaikaissairaista. Alueellisesti tarkasteltuna häviäjiä ovat Etelä-Suomen väkirikkaat kaupungit.

– Voittajia ovat biolääketiede sekä viiveellä myös kliininen tutkimus ja epidemiologia. Voittaja on myös lähimmäisyys, sillä huolenpito perheestä ja perheen ulkopuolisistakin on lisääntynyt koronaepidemian aikana.

– Voittajia saattavat olla myös kunnat ja kuntayhtymät, jos ne saavat liian löysää rahaa.

Konsensuskokous priorisoinnista 2023?

Terveysfoorumin järjestäjinä ovat Kela, Kuntaliitto, Lääkäriliitto, Duodecim, Hammaslääkäriliitto, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Pääjärjestäjänä oli tällä kertaa Kela.

Lääkäriliiton edustajana Terveysfoorumiin suunnittelussa oli mukana terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkoski, jolla on näistä tapahtumista kokemusta jo usean vuoden ajalta.

– Terveysfoorumeita järjestetään noin vuoden välein. Niissä keskustellaan aina terveydenhuollon priorisoinnista eri näkökulmista, nyt koronapandemian vinkkelistä. Ilahduttavaa oli, että virtuaalinen tapahtuma sai ennätyksellisen paljon osallistujia.

– Koronakriisin hoitoon on käytetty ennennäkemättömän paljon resursseja. Foorumissa nousi selvästi esiin, että koronalla on pitkät jäljet sosiaali- ja terveydenhuoltoon, hyvinvointiin ja syrjäytymiseen. Vielä emme pysty arvioimaan kaikkia seurauksia, vaan paljon jää nähtäväksi vasta myöhemmin.

Vuorenkoski pitää erinomaisena arkkiatri Risto Pelkosen Terveysfoorumissa esittämää aloitetta priorisointiaiheisen konsensuskokouksen pitämisestä vuonna 2023.

– Ajankohta olisi mainio. Olisi mielenkiintoista pohtia, miten priorisointi toimii terveydenhuollossa sote-uudistuksen myötä uusilla hyvinvointialueilla, Vuorenkoski sanoo.