Lehti 16: Liitto toi­mii 16/1993 vsk 48 s. 1591

STM:n toimikunta: Terveyspalvelut rahoitettava pääosin verovaroin

Kunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut on vastaisuudessakin rahoitettava pääosin verovaroin ja maksupolitiikan tulee tukea sosiaali- ja terveyspoliittisia tavoitteita, toteaa mietintönsä huhtikuun lopulla jättänyt maksupolitiikkatoimikunta. Maksujen pitäisi olla sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja turvata väestön tasa-arvo asuinpaikasta riippumatta. Toimikunta esittää, että maksuttomista palveluista säädettäisiin jatkossakin lailla ja että nykyiset ilmaispalvelut säilyisivät maksuttomina. Muiden sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen suuruudesta kuntien tulisi saada päättää nykyistä vapaammin.

Osastopäällikkö Kimmo Lepon johdolla toimineen sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikkatoimikunnan tehtävänä oli määritellä maksupolitiikan periaatteet tulevien 10-15 vuoden ajalle. Toimikunta ehdottaa, että maksuttomiksi säädettäisiin mm. ehkäisevän terveydenhuollon palvelut, tartuntatautien hoito ja eräät vaikeavammaisten palvelut. Eräille muille palveluille ehdotetaan määrättäväksi enimmäishinta. Lähivuosina ei maksuihin toimikunnan mielestä saa tehdä yleisen kustannustason nousun ylittäviä korotuksia. Asiakasmaksut eivät saa olla niin korkeita, että ne muodostuvat esteeksi palvelujen käytölle.

Jatkuvasti käytettävien palvelujen, kuten lasten päivähoidon, kotipalvelun ja kotisairaanhoidon maksut olisi suhteutettava asiakkaiden maksukykyyn. Päivähoitomaksun muuttamista prosenttiosuudeksi perheen tuloista ryhdytään lähiaikoina kokeilemaan. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien henkilöiden maksuissa tulisi ottaa tulojen lisäksi huomioon myös omaisuus.

Jotta eri palveluista perittävät maksut eivät muodostuisi perheelle kohtuuttomiksi, toimikunta ehdottaa niille vuotuista tulosidonnaista kattoa, jonka ylityttyä maksut alenisivat asteittain. Perhekohtaiseen kattosummaan laskettaisiin mukaan sellaiset palvelut, joista nyt peritään tasasuuruinen maksu, kuten lääkärissä- ja poliklinikalla käynnit sekä lyhytaikainen sairaanhoito.

Asiakasmaksutulojen tulee toimikunnan mielestä jäädä kokonaisuudessaan kunnille eivätkä ne saa vaikuttaa kuntien saaman valtionosuuden määrään.

Toimikunta ei sallisi kuntien myyvän itsemaksaville potilaille sellaisia palveluja, jotka ovat maksuttomia tai joille on määrätty enimmäishinta. Perusteluksi mainitaan, että todellisten kustannusten periminen itsemaksavilta potilailta saattaisi johtaa heidän suosimiseensa hoitoonotossa sekä terveydenhuollon muuttumiseen yksityisillä vakuutuksilla rahoitettavaksi. Toimikunta esittää myös erikoismaksuluokkajärjestelmän uudelleenarvioimista yleisen maksupolitiikan periaatteiden pohjalta.

Terveyskeskusmaksu käytössä

Sosiaali- ja terveysministeriö on teettänyt selvityksen tämän vuoden alusta voimaan tulleen asiakasmaksulain ja -asetuksen soveltamisesta kunnissa. Laki lisäsi kuntien harkinnanvaraa maksujen perimisessä kuntalaisilta. Laissa on säädetty maksuttomat palvelut ja asetuksessa maksujen enimmäismäärät keskeisistä palveluista.

Selvityksen mukaan sosiaalipalvelujen ja perusterveydenhuollon maksutuottojen arvioidaan tänä vuonna olevan 764 markkaa asukasta kohden, kun ne viime vuonna olivat 700 markkaa asukasta kohden. Nousu johtuu lähes kokonaisuudessaan terveyskeskusmaksun käyttöönottosta.

Lue myös

Lähes kaikki kunnat ovat ottaneet käyttöön maksun terveyskeskuslääkärillä käynnistä. Koska eräät isot kaupungit eivät sitä kuitenkaan peri, kuuluu maksun piiriin noin 78 % suomalaisista. Tavallisin käytäntö on laskuttaa 50 markkaa kolmelta ensimmäiseltä terveyskeskuslääkärillä käynniltä. Kolmannes kunnista on päätänyt periä 100 markan vuosimaksun.

Lääkärintodistusten ja -lausuntojen hinnat ovat nousseet selvästi ja vaihtelu kuntien välillä on niin suuri kuin laki salii eli 0-126 markkaa. Kunnat toivovat yleisesti, että asetuksella säädettyjen palvelumaksujen tulisi olla nykyistä korkeampia. Kunnissa valmistellaan parhaillaan maksujen perimistä myös niistä palveluista, joiden hinnoittelu on jätetty täysin kuntien oman harkinnan varaan.

Tuoreita tilastotietoja

lääkäreistä

Lääkäriliiton julkaisema tilastoesite "Lääkärit 93" on jälleen ilmestynut suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä. Esite sisältää tietoja mm. lääkärien määrästä, erikoisaloista, sijoittumisesta ja terveydenhuollon kehityksestä. Esitteet ovat maksuttomia.

Tilaukset puh. 90-39 30 730.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030