Lehti 12: Liitto toi­mii 12/1993 vsk 48 s. 1153

Terveellinen ympäristö

Lääkärit joutuvat nykyisin yhä useammin tekemisiin ympäristön aiheuttamien terveysvaikutusten kanssa. Erilaiset ympäristöongelmat heijastuvat ihmisten fyysisen ja psyykkisen terveyden häiriöinä. Lääkäriliitto pitääkin tärkeänä ympäristöterveydenhuollon aseman vahvistamista ja alan koulutuksen tarjoamista lääkäreille. Liiton hallituksen asettama työryhmä on nyt saanut valmiiksi raportin, jossa esitetään linjaukset liiton ympäristöpoliittisille kannanotoille.

Lääkäriliiton ympäristötyöryhmän raportti valmistunut

Lääkärin työ on jo vanhastaan perustunut ihmisen ja ympäristön välisen vuorovaikutuksen ymmärtämiselle esimerkiksi tarttuvien tautien ehkäisemisessä ja ympäristöhygienian edistämisessä. Nykyisin terveydenhuollossa joudutaan ottamaan kantaa niin ympäristön psyykkisiin vaikutuksiin kuin ympäristöonnettomuuksien riskeihin.

Lääkäriliitto on ollut pitkään aktiivinen ympäristökysymyksissä. Liitto on korostanut, että kuntiin tulisi nimetä ympäristöasioihin perehtyneitä lääkäreitä. Liiton aloitteen ansioista ympäristölääketieteen erikoistumiskoulutus on aloitettu Kuopion ja Tampereen yliopistoissa.

Liitto katsoo, että monissa ympäristöpoliittisissa kannanotoissa on kiinnitetty liian vähän huomiota ihmisen ja ympäristön vuorovaikutukseen. Virheellisesti on ajateltu, että ihminen on ekologisen ketjun loppupäässä, joten ympäristömuutokset näkyvät viimeisenä ihmisessä. Kuitenkin ihmiset ja varsinkin lapset reagoivat niihin usein herkemmin kuin muu luonto.

Lääkäriliiton hallituksen asettama ympäristötyöryhmä on tarkastellut ympäristöhaittojen vaikutuksia erityisesti ihmisten terveydelle. Lähtökohtana on ollut se, että esimerkiksi liikenne ja energiantuotanto ovat välttämättömiä toimintoja, joista ei voida luopua, mutta joihin aiheuttamia haittoja ihmisellle ja luonnolle tulee pyrkiä vähentämään.

Raportin kokoamiseen on osallistunut liiton työryhmän lisäksi suuri joukko alan asiantuntijoita. Kirjassa on tarkasteltu erilaisista toiminnoista kuten asumisesta, työoloista, liikenteestä ja energiankäytöstä aiheutuvia ympäristöhaittoja sekä esitetty suositukset niiden vähentämiseksi. Suosituksissa on pyritty käytännönläheisyyteen, jotta ne olisi mahdollista ottaa huomioon paikallistason päätöksenteossa. Suositusten on tarkoitus ohjata sekä yksittäisiä lääkäreitä että toimia pohjana liiton jatkotyöskentelylle ympäristökysymyksissä.

Ympäristötyöryhmän keskeiset suositukset

* Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten näkökohtien rinnalla arvioitava päätöksen merkitystä terveyden ja ympäristön vuorovaikutukselle ja terveellistä ympäristöä uhkaaville muutoksille.

* Ympäristöterveyteen liittyvät kysymykset koskevat samanaikaisesti useita hallinnon aloja. Tämä edellyttää joustavaa yhteistyötä eri viranomaisten välillä kaikilla hallinnon tasoilla.

* Kaavoitus on kunnan keskeinen keino ehkäistä asukkaidensa altistamista ympäristön terveyshaitoille, kuten liikenteen ja teollisuuden päästöille. Terveysnäkökohdat tulee aina ottaa huomioon kaavoitus- ja sijoituslupapäätöksiä tehtäessä sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä.

* Mikään yhteiskunta ei kykene poistamaan kaikkia ympäristön terveysriskejä. Sen vuoksi on riskien arvioinnille annettava aikaisempaa suurempi merkitys päätöksenteossa. Suomen pohjoinen sijainti aiheuttaa omat erityisvaatimuksensa alan voimavarojen lisäämiselle etenkin terveysriskien priorisoinnin korostuessa ETA-sopimuksen ja Suomen mahdollisen EY-jäsenyyden myötä.

* Ympäristön terveysriskien arvioinnin ja ehkäisyn edellytyksenä on korkeatasoinen tutkimus. Ympäristöterveystutkimuksen mahdollisuuksia on parannettava suuntaamalla tutkimukseen voimavaroja.

* Ympäristön ja terveyden vuorovaikutuksen opetusta on lisättävä kaikilla opetuksen tasoilla. Yliopistoihin on luotava edellytykset alan kattavalle koulutusohjelmalle. Myös lääkärikoulutuksessa tulee lisätä mahdollisuuksia tulkita oikein mittaustuloksia ympäristöasioissa.

* Keskeinen tapa vähentää ympäristön terveysriskejä on parantaa ilman laatua. Tämä edellyttää fossiilisten polttoaineiden haittojen vähentämistä, energian säästöä, maakaasun suosimista - mikäli fossiilisia polttoaineita käytetään - sekä ydinvoiman tuotannon lisäämistä, ottaen huomioon energianhuollon monipuolisuuden tarjoaman turvallisuusedun.

* Puhtaan juomaveden turvaaminen on väestön terveyden perusedellytys. Tämä tapahtuu perustamalla väestön vedensaanti ennen kaikkea pohjavesivarastoihin, joiden puhtaudesta voidaan huolehtia mm. kaavoituksella.

* Elintarvikehuollon korkea taso on keskeinen ympäristöterveydenhuollon tavoite, joka voidaan saavuttaa ylläpitämällä ja parantamalla nykyistä elintarvikevalvontaa.

* Kansainvälisessä yhteistoiminnassa tulee pyrkiä parantamaan ympäristön tilaa ja vähentämään ympäristön terveyshaittoja mm. edistämällä kansainvälisiä toimenpiteitä ilman, juomaveden ja elintarvikkeiden laadun parantamiseksi. Lähialueemme ydinenergiatuotannon turvallisuutta tulee lisätä maiden välisellä yhteistyöllä.

Terveellinen ympäristö -raportin voi tilata Lääkäriliitosta hintaan 50 mk/kpl (sis. postitus- ja toimituskulut), puh. 90-39 30 730.

Piirroskuva: Joakim Winell

Liity prosenttiliikkeeseen

80-luvun alussa Suomi käytti kehitysyhteistyöhön noin 0,2 prosenttia kansantuotteestaan. Kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseksi kansainvälisesti sovittuun 0,7 prosenttiin perustettiin 1982 prosenttiliike, johon liittyivät useat kymmenet kehitysyhteistyötä tekevät kansalaisjärjestöt. Prosenttiliike on toiminut vakaasti siitä asti ja sillä on ollut vuosittain arviolta satatuhatta säännöllistä kannattajaa.

Laman myötä Suomen kehitysyhteistyöhön käytettävät määrärahat ovat romahtaneet; Suomi on valtiontalouden ongelmiin vedoten laskenut nämä rahat puoleen entisestä. Julkisesti vaadittu keskustelu kehitysyhteistyön sisällöllisestä uudistamisesta on ollut vailla konkreettisia tuloksia ja lupaukset kansainvälisen ympäristöyhteistyön laajentamisesta ovat jääneet vaille katetta.

Lue myös

Kuitenkin kehitysyhteistyö parhaimmillaan lieventää kehitysmaiden ihmisen ongelmia ja parantaa heidän elinolojaan. Pitemmällä aikavälillä se vähentää pakolaisuutta, ympäristötuhoja sekä hätäavun tarvetta.

Prosenttiliikkeen vetoomuksen mukaisesti "Suomen on toimittava jatkossa kestävän kehityksen vaatimalla tavalla, parannettava kehitysyhteistyön laatua ja nostettava asteittain kehitysyhteistyömäärärahat takaisin 0,7 prosenttiin". Tämä siksi, että kehitysyhteistyön pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus kärsii selvästi jo tehdyistä määrärahojen huimista pudotuksista.

Prosenttiliikkeeseen voi liittyä kun päättää antaa säännöllisesti prosentin tuloistaan ja/tai osan ajastaan haluamansa kansalaisjärjestön kautta kehitysyhteistyöhön. Näin lahjoittaja samalla tukee valitsemansa kansalaisjärjestön toimintaa ja on mukana kampanjassa laadukkaan ja tavoitteellisen kehitysyhteistyön puolesta. Lääkärin sosiaalinen vastuu on yksi prosenttiliikkeeseen kuuluvista järjestöistä.

Kiitokset kollegalle

Lääkäriliiton

avustusrahaston

kautta

Lääkärin ollessa toisen lääkärin potilaana muodostuu korvauksen suorittaminen helposti kiusalliseksi tilanteeksi. Kollegiaalisen perinteen mukaan lääkäri ei useinkaan suostu perimään maksua, mutta hoidon saanut kollega haluaisi jotenkin osoittaa kiitollisuutensa.

Kätevä tapa kiitoksen välittämiseen on lähettää maksu hoidosta Lääkäriliiton avustusrahastolle, josta annetaan apua vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen joutuneille lääkärien leskille. Perhe-eläketurvasta huolimatta avustusrahastoa tarvitaan yhä, sillä huoltajan yllättävä poismeno saattaa johtaa esimerkiksi asuntovelkojen kanssa kamppailevan perheen suuriin taloudellisiin vaikeuksiin.

Lääkäriliitto lähettää ilmaista hoitoa antaneelle lääkärille kiitoskirjeen, josta ilmenee avustusrahastoa kartuttaneen kollegan nimi. Tämän vuoksi tilillepanokorttiin tulee selvästi merkitä sekä oma nimi että sen kollegan nimi ja osoite, jota haluaa lahjoituksellaan kiittää.

Avustusrahaston tilinumero on KOP 157 430-1808.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030