Lehti 15: Liitto toi­mii 15/1993 vsk 48 s. 1514

Uusi lääkärimatrikkeli ilmestynyt

Lääkäriliitto julkisti vappuaattona uuden lääkärimatrikkelin, joka sisältää tiedot 15 007 lääketieteen lisensiaatin tutkinnon vuoden 1992 loppuun mennessä suorittaneesta elossa olevasta lääkäristä. Edellisen eli vuoden 1987 matrikkelin jälkeen lääkärien määrä on lisääntynyt 2249:llä. Matrikkeli on lähetetty ennakotilaajille, mutta sitä voi edelleen tilata Lääkäriliitosta.

Lääkäriliitto on julkaissut lääkärimatrikkelin viiden vuoden välein vuodesta 1935 lähtien. Nyt julkaistun matrikkelin valmistumisesta on vastannut Lääkäriliiton hallituksen vuoden 1991 lopulla nimeämä matrikkelitoimikunta, jonka puheenjohtaja on liiton varapuheenjohtaja Osmo Pammo ja jäseninä toimittaja Kyllikki Kauttu, professori Kauko Kouvalainen ja liiton apulaistoiminnanjohtaja Santero Kujala. Matrikkelin päätoimittaja on FM Lasse Kosonen Forssan kirjapainosta, lisäksi toimikunnan työhön ovat osallistuneet Lääkäriliiton tutkija Riitta Luhtala ja hallintopäällikkö Kaarina Sarvilinna.

Lääkärikunta kasvaa, naisistuu ja kansainvälistyy

Matrikkelista käy ilmi, että lääkärimäärä on kasvanut ja kasvaa edelleen voimakkaasti. Vuoden 1992 lopussa lääkäreitä oli 15 299, mikä merkitsee, että Suomessa on nyt yhtä lääkäriä kohden keskimäärin 347 asukasta. Maamme lääkäritiheys on siis hyvää eurooppalaista tasoa.

Lääkärien tilastollinen keski-ikä vuoden 1992 lopussa oli 43 vuotta, miesten 45,4 ja naisten 39,9 vuotta. Nuorin lääkäri oli 23-vuotias ja vanhin 100-vuotias. Suurin vuosiluokka ovat vuonna 1953 syntyneet 634 lääkäriä.

Naisten osuus ammattikunnasta on noussut noin prosenttiyksikön vuodessa. Viisivuotisikäryhmässä 35-39-vuotiaat miehiä ja naisia on saman verran, vanhemmissa ikäryhmissä on enemmän miehiä ja nuoremmissa enemmän naisia. Nuorimmista lääkäreistä samoin kuin lääketieteen opiskelijoista on naisia kaksi kolmannesta.

Äidinkieleltään suomenkielisiä on lääkäreistä 91 % ja ruotsinkielisiä 7 %. Seuraavaksi yleisimpiä äidinkieliä ovat venäjä, eesti, saksa, puola, arabia ja englanti. Vain yhden lääkärin äidinkieli on saame. Kaikkiaan Suomen lääkärikunnasta löytyy 47 eri äidinkieltä. Ulkomailta tulleiden lääkäreiden osuus onkin viime vuosina selvästi kasvanut.

Erikoislääkärin oikeudet on 55 %:lla ammattikunnasta. Monella lääkärillä on kaksi, joillain jopa kolme pääspesialiteettia. Mieslääkäreistä 66 % ja naisista 42 % on spesialisteja - ero selittyy suurelta osin naisten nuoremmalla ikärakenteella. Eniten erikoislääkärin oikeuksia on yleislääketieteen erikoisalalla (1479); seuraavaksi suurimmat spesialiteetit ovat sisätaudit (1070) ja kirurgia (969). Voimakkaimmin kasvaneita erikoisaloja viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana ovat yleislääketiede ja psykiatria.

Suppeiden erikoisalojen oikeudet oli vuoden 1992 lopussa 1533 lääkärillä, joista 303 on naisia. Yleisimmät subspesialiteet olivat ortopedia ja traumatologia (255), gastroenterologia (118) sekä thorax- ja verisuonikirurgia (106).

Tohtorin tutkinto oli vuoden 1992 lopussa 18 %:lla lääkäreistä. Mieslääkäreistä väitelleitä on 26 % ja naisista 8,5 %. Tieteelliseen jatkokoulutukseen oli ilmoittautunut tai väitöskirjaa valmisteli vuonna 1992 yli 1200 lääkäriä. Naisten kiinnostus tieteelliseen jatkokoulutukseen ei merkittävästi poikennut miesten kiinnostuksesta.

Lääkäreistä oli vuoden 1992 lopussa Suomessa työssä noin 12 700. Heistä yli 6000 toimi päätoimisesti sairaaloissa ja yli 3000 terveyskeskuksissa. Suhteellisesti eniten viime vuosina on lisääntynyt päätoimisten yksityispraktikkojen määrä, joka on jo yli tuhat. Ensimmäisen kerran kymmeniin vuosiin kaikki lääkärin virat ja toimet olivat täynnä ja työttöminä oli noin 400 lääkäriä.

Matrikkeliin kerätyt tiedot

Tiedot lääkärimatrikkelia varten kerättiin vuoden 1992 aikana toteutetulla kyselyllä, joka lähetettiin kaikille maamme lääkäreille. Heistä kyselyn palautti 85 % ja 1,9 % kielsi julkaisemasta itsestään mitään tietoa. Kuvansa lähetti 5030 lääkäriä. Vastaamatta jättäneistä lääkäreistä on mainittu vain nimi, syntymäaika ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittamisvuosi sekä yliopisto, mikäli se on tiedossa.

Matrikkeli sisältää tietoja mm. lääkärien opinnoista, tutkinnoista, pää- ja sivutoimista, luottamustehtävistä, kunnianosoituksista, harrastuksista ja perheestä. Henkilötietojen esitystapa on säilytetty pääpiirteissään samana kuin vuoden 1987 matrikkelissa.

Uuden tietosuojalainsäädännön mukaan matrikkelin kokoamiselle oli haettava lupa. Kun lupapäätös viimein saatiin, se sisälsi rajoituksia, joiden perusteella kerätyt ja jo aiemmin julkaistutkin tiedot mm. puolison syntymäajasta ja ammatista sekä vanhempien ammateista jouduttiin poistamaan. Näistä rajoituksista huolimatta kirja sisältää mielenkiintoista ja usein värikästäkin taustatietoa lääkärikunnasta.

Lääkärimatrikkelin hinta niille, jotka eivät ole tehneet ennakkotilausta, on 650 mk ja liiton jäsenille 550 mk (+ posti- ja toimituskulut). Kirjaa voi tilata Suomen Lääkäriliitosta, puh. (90) 39 30 730.


Taulukot
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030