Lehti 16: Liitto toimii 1.6.1993 16/1993 vsk 48 s. 1588

Valtuuskunta hyväksyi työttömyysohjelman: Töiden uusjako vähentäisi lääkärityöttömyyttä

Suomessa on tämän vuosikymmenen lopussa jopa 3 000 työtöntä lääkäriä, ellei uusia työtilaisuuksia saada syntymään. Lääkäriliiton valtuuskunnan kevätkokouksessaan 7.-8.5. hyväksymässä työttömyysohjelmassa on kartoitettu keinot lääkärityövoiman kasvun rajoittamiseksi ja kysynnän lisäämiseksi sekä esitetään toimenpiteitä työttömien lääkärien ammattitaidon ylläpitämiseksi ja työnvälityksen tehostamiseksi. Työllisyystilannetta voitaisiin merkittävästi helpottaa purkamalla sijais- ja virkajäädytykset ja huolehtimalla ainakin koulutusvirkojen riittävyydestä, mutta myös lääkärit itse voisivat kollegiaalisin päätöksin jakaa töitään nykyistä tasaisemmin.

- Työn uusjako on väistämättä edessämme ja kyse on rajusta muutoksesta. Ainakaan ei pitäisi luoda näennäistyöpaikkoja, jotka työmotivaation kannalta ovat huonoja ja vaikuttavat työmoraalia alentavasti. Töiden väheneminen johtaa ilmeisesti vääjäämättä siihen, että me joudumme uhrauksiin, myös taloudellisiin, oman ammattikuntamme sisällä, totesi valtuuskunnan puheenjohtaja Terttuliisa Ahokas avauspuheessaan. Hän katsoi, että samassa yhteydessä joudutaan käymään käsiksi myös siihen tabuun, että jos työ vähenee, niin saavutettu ansiotaso ei enää säilykään. Uusia tulonjaon periaatteita on löydyttävä.

Tärkein tapa rajoittaa lääkärien liikatuotantoa on lääketieteellisten tiedekuntien sisäänottomäärien nopea ja merkittävä supistaminen, ja tässä suhteessa liiton vaatimukset näyttävätkin olevan toteutumassa. Tiedekunnissa valmistellaan parhaillaan lääkärikoulutuksen vähentämistä lääkärityövoiman laskentatyöryhmän huhtikuussa julkistaman ehdotuksen mukaisesti yli 500:sta noin 350:een uuteen opiskelijaan vuodessa.

Koulutusmäärien supistus ei auta koulutuksessa jo olevia noin 3 000 lääketieteen opiskelijaa, joille ei valmistumisen jälkeen ole työtä tiedossa. Ellei mitään tehdä, ennakoidaan julkisen sektorin lääkärinvirkojen taloudellisen tilanteen seurauksena supistuvan hieman nykyisestään vuosikymmenen loppuun mennessä.

Tällä hetkellä noin 500 kunnallista lääkärinvirkaa on jäädytettynä ja sijaisten käyttö on suorastaan romahtanut. Lääkäriliitto esittää ohjelmassaan, että virka- ja sijaisjäädytykset on purettava ja erityisesti koulutusvirkat on pyrittävä säilyttämään. Lääkärien työpanoksen lisäämistä ei voida pitää ainoastaan kustannustekijänä vaan samalla kasvatetaan palvelutuotantoa, josta erikoissairaanhoidon laitokset saavat tulonsa. Lääkärien työtilaisuuksien lisääminen edistää myös terveydenhuollon tehokkuutta ja taloudellisuutta, sillä Suomessa on poikkeuksellisen paljon hoitajia sekä avustavaa ja hallinnollista henkilöstöä suhteessa lääkärimäärään.

Vaikka työnantajat ovat nykytilanteessa haluttomia uusien virkojen perustamiseen, on se liiton mielestä välttämätöntä EY-säännösten edellyttämän kaksivuotisen eurolääkärikoulutuksen järjestämiseksi. Jotta uudesta palvelusta ei muodostu pullonkaulaa vapaan ammatinharjoittamisoikeuden saamiselle, tarvittaisiin perusterveydenhuollon lisäkoulutusta varten 1 000 uutta virkaa.

Kollegiaalisin päätöksin töitä jakamaan

Valtuuskunnan kokouksessa kiinnitettiin erityistä huomiota ohjelmassa esitettyihin mahdollisuuksiin jakaa lääkärien työt nykyistä tasaisemmin. On kohtuutonta, että samanaikaisesti kun osa ammattikunnasta on kokonaan ilman työtä, toiset nääntyvät jatkuvasti kasvavan työtaakan alle. Selvitysten mukaan monet lääkärit ovat kiinnostuneita osa-aikatyöstä, joten siihen siirtyminen tulisi tehdä mahdollisimman helpoksi.

Tämänvuotisesta lääkärikyselystä tehty ennakkotutkimus osoittaa, että valtaosa lääkäreistä olisi valmis henkilökohtaisiin toimiin töiden jakamiseksi työttömien kollegoiden hyväksi. Suosituimpia vaihtoehtoja kyselyn mukaan ovat viikottainen enimmäistyöaika, lisätöistä luopuminen, varhennetulle eläkkeelle jääminen ja päivystämisen muuttaminen vuorotyöksi.

Ohjelmassa suositellaan, että lääkärit voisivat myös kollegiaalisin päätöksin sopia töidensä jakamisesta siten, että esimerkiksi kahden lääkärin ryhmä jakaisi määräajaksi työnsä kolmelle. Työnantajalla ei pitäisi olla huomauttamista järjestelyyn, sillä se säästää palkkamenoja noin 10 %:lla, jos uusi tulokas on vastavalmistunut.

Aktiivi- ja koulutusvapaiden käytön lisääminen loisi uusia työtilaisuuksia, jos vain sijaisia voitaisiin ottaa niiden ajaksi. Tämänhetkinen lääkärityöttömyys olisi periaatteessa poistettavissa siten, että jokainen julkisessa terveydenhuollossa toimiva lääkäri ottaisi vuodessa kaksi viikkoa palkatonta virkavapaata. Sivutoimiakin jakamalla voitaisiin saada työtä useammalle. Lääkäriliitto korostaa kuitenkin lääkärien ammatinharjoittamisen vapautta ja sitä, että toimenpiteiden on perustettava vapaaehtoisuuteen.

Lääkäriliitto pitää yksityissektorin työllisyysnäkymiä valoisampina kuin julkisen alan ja ohjelmassa suositellaan systemaattisen rekrytointikoulutuksen järjestämistä omasta praktiikasta kiinnostuneille.

Ohjelmassa on kartoitettu, mille alueille lääkärit voisivat hakeutua nyt, kun perinteinen lääkärintyö ei vedä. Koulutus sopii hyvin esimerkiksi terveydenhuollon hallinnon, opetuksen ja lääketeollisuuden tehtäviin. Kehitysyhteistyöhön, vapaaehtoisjärjestöjen ja lehdistön pariin tulisi myös hakeutua nykyistä rohkeammin. Kuntien ympäristöterterveydenhuollon tehtäviin pitäisi saada lääkäreille työpaikkoja, nyt kun alan koulutuskin on järjestetty.

Työttömyyden hoidosta käytettiin valtuuskunnassa kymmeniä puheenvuoroja, joissa korostettiin, että työttömyys on koko lääkärikuntaa koskeva vakava ongelma. Vesa Kataja muistutti, että jos lääkäri valmistuttuaan jää pidemmäksi aikaa ilman töitä, häviää ammattitaito nopeasti. Medisiinariliiton puheenjohtaja Ari Salmela esitteli Turun lääketieteen opiskelijoiden lohduttomia työllisyysnäkymiä ja varoitti, että monet olisivat valmiit vaikka ilmaiseen työhön ammattitaitonsa säilyttämiseksi. Antti Hyvärinen totesi, ettei ilmainen työ ole ratkaisu ongelmaan vaan töiden uusjako. Panu Hakola katsoi, että nyt voisi olla sopiva aika vaatia lääkäreille työaikalaki, joka suojaa heitä kohtuuttoman suurelta työsidonnaisuudelta.

Vapaaehtoiset kollegiaaliset päätökset työn uudelleen jakamisesta eivät riitä, vaan työttömyys on otettava huomioon myös liiton sopimustoiminnassa, kun pohditaan uudenlaisia päivystysjärjestelyjä ja työaikaratkaisuja, totesi Timo Niinimäki. Hän kiitti hallitusta perusteellisen ohjelman laatimisesta, mutta muistutti, ettei ongelma ole sillä korjattu. Hänen aloitteestaan lääkärien työllisyyskeinojen selvittely päätettiin ottaa myös seuraavan valtuuskunnan kokouksen keskeiseksi asiaksi.

Talous tiukalle

Lue myös

Lama on vaikuttanut myös liiton talouteen ja viime vuoden tilinpäätös on selvästi tappiollinen. Tappiot johtuvat mm. kiinteistösijoitusten korkomenoista, Lääkärilehden ilmoitustulojen vähenemisestä ja Lääkäritalon vuokratuottojen laskusta. Valtuuskunta hyväksyi Anne Forsmanin esittämän ponnen, jonka mukaan liiton kuluvan vuoden budjettia varten laaditaan vähintään kahden prosentin säästöohjelma.

Sipoon hotelli- ja koulutuskeskushankkeen osalta ei valtuuskunta tehnyt uusia päätöksiä. Projekti on Penttilä-yhtiöiden konkurssin takia ollut jo yli vuoden keskeytyksissä ja parhaillaan liitto odottaa konkurssipesän realisoinnista mahdollisesti saatavia korvauksia. Osa kiinteistöistä on myyty niin alhaiseen hintaan, että liiton kiinnitykset ovat mitätöityneet, ja muiden kiinteistöjen myynti on vähäisen kysynnän takia viivästynyt.

Valtuuskuntaa varten oli laadittu muistio liiton taloudellisen toiminnan suuntaviivoista. Keskustelussa todettiin, että liitossa on nyt pyrittävä säästäväisyyteen ja jatkossa on panostettava erityisesti liiton perustehtäviin: edunvalvontaan ja jäsenpalveluihin. Liiton omistamia osakkeita ja maa-alueita harkitusti myymällä voidaan vähentää velkoja. Kiinteistösijoituksiin ei jatkossa ryhdytä ainakaan lainarahalla. Tavoitteena on, etteivät jäsenmaksut lähivuosina nouse muuten kuin työttömyysvakuutusmaksuihin väistämättä tulossa olevien korotusten verran.

Lääkäriliiton

työttömyys-

ohjelma

Kiireisimmät toimenpiteet lääkärien työllisyystilanteen

parantamiseksi:

* Lääkärikoulutuksen sisäänotto-

määrien nopea ja merkittävä

supistaminen

* Virka- ja sijaisjäädytysten

purkaminen

* Terveydenhuollon toimenkuvien

tarkistaminen ja lääkärien