Enää puolella kansalaisista on normaali työsuhde

Professori Jukka Pekkarisen johdolla ilmestyi vuosi sitten usean kirjoittajan kokoomakirja Takaisin täystyöllisyyteen. Kirjan nimi jo kertoo taloustieteilijöiden lujan uskon, että kaikille löytyy myös tulevaisuudessa markkinaehtoisia työpaikkoja. Varsinkin kun virallisista tilastoista on voinut todeta lievän positiivisen kehityksen työllisyyden suhteen. Nykyistä talouspolitiikkaa, jota demarit ovat johtaneet, Pekkarinen sitten hehkuttaakin niin kuin kirja olisi Lipposen tilaustyö:

Pitempään työelämässä

Alun alkaen lastenpsykiatriksi koulutettuna olen joutunut työelämän myötä yhä useammin pysähtymään elämänkaaren myöhempiin vaiheisiin. Vuonna 1998 toimin Euroopan Unionin DG XII:n teknologian arviointiverkoston, ETANin asiantuntijatyöryhmän puheenjohtajana teemalla ikääntyminen ja teknologia. Teema oli sama, jolla olin vasta vetänyt 5-vuotisen 17 maan yhteiseurooppalaisen COST-tutkimushankkeen. Työ syvensi tuntumaa Euroopan tulevaisuuteen ja ikääntymiseen liittyviin mahdollisuuksiin. Yksi asiantuntijaryhmäni keskeinen teknologiavisio oli Extension of Working Life eli pitempään työelämässä.

Ulkoilusta terveyttä

Lauri Tahko Pihkala toteaa Jokamiehen koneoppi -kirjassaan vuodelta 1909: Samoinkuin huolellinen koneenkäyttäjä pitää koneensa kaikki osat puhtaina ja käyttökunnossa, on meidänkin hankittava liikuntoa jokaiselle lihakselle. Tahko vertaa ihmisruumista höyrykoneeseen, jota käyttämällä silloinkin, kun sillä ei ole varsinaista työtä tehtävänä, saadaan varmuus sen todellisesta puhtaudesta. Terveydenhuollon Tahko halusi erottaa sairaanhoidosta; terveydenhoito on nimensä mukaisesti hoitoa ja sairaanhoito korjaamista - hätäkeinoihin turvautumista. Sairaina me menemme lääkärin luokse ja pyydämme häntä korjaamaan. Lääkäri tekee voitavansa, kirjoittaa lääkkeitä ja antaa määräyksiä, kirjoittaa Suomen Ladun perustaja ja aikamme merkittävin kuntoliikunnan puolestapuhuja.

Samma på svenska Tunteeko lääkäri lakipykälät?

Mitä väliä sillä on kummalla kielellä kirurgi leikkaa, pääasia on ett hyvin leikkaa. Tällä argumentilla torjutaan parannusvaatimukset koskien terveydenhoitoa ruotsin kielellä. Tajuttoman potilaan kohdalla asia tietysti on näin, mutta eihän hoito pelkkää leikkaamista ja ompelemista ole. Potilas, joka tulee ymmärretyksi ja joka itse ymmärtää jotakin omasta sairaudestaan, on rauhallisempi ja pystyy paremmin osallistumaan omaan hoitoonsa. Toimiva kommunikaatio on oikean diagnoosin ja hyvän hoitotuloksen paras tae.

Tiivistyvää yhteistyötä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välillä

Sosiaalihuollosta on viime vuosina muodostunut terveydenhuollon keskeinen yhteistyökumppani. Yhteistyön tarpeet ovat yhteydessä väestön ikääntymiseen, sosiaalisten ongelmien ja sairauspanoraaman muutoksiin sekä terveyttä edistävän ja sairauksia ehkäisevän työn kasvavaan tarpeeseen. Yhteiskunnan ja väestön muutokset tulevat todennäköisesti tiivistämään tätä yhteistyötä tulevina vuosina.

Jäähyväiset 90-luvulle

Tätä kirjoittaessani palaa ajatus syksyyn 1990, jolloin aloitin nykyisen työni Helsingin terveydenhuollon toimitusjohtajana. Terveydenhuolto kärsi vaikeasta työvoimapulasta ja myös julkinen sektori oli kohtaamassa laman. Vuoden 1991 alusta oli tulossa voimaan erikoissairaanhoitolaki, johon kirjoitetusta erikoissairaanhoidon organisaatiomallista silloisessa Uudenmaan läänissä oli käyty kova puolue- ja aluepoliittinen kädenvääntö. Lopputulos oli kolmijako, Helsingin sairaanhoitopiiri, Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja ilman omaa väestövastuuta toimiva kolmas pyörä HYKS.

Ammattiapteekki vai markkina-apteekki?

Suomalaiset apteekit poikkeavat ainakin kahdessa suhteessa miltei kaikkien muiden maiden apteekeista. Pohjoismaita lukuunottamatta muiden Euroopan maiden ja eritoten Yhdysvaltain apteekkien myynnistä tavallisesti vain pieni osa on lääkkeitä ja apteekkien henkilökunnasta vain pieni osa on farmaseuttisen koulutuksen saaneita. Suomalaisapteekkien myynnistä sitävastoin yli 95 prosenttia on lääkkeitä ja apteekkien henkilökunnasta yli 60 prosenttia on proviisorin tai farmaseutin tutkinnon suorittaneita lääkealan ammattilaisia. Tässä suhteessa suomalaista apteekkia voidaan todella pitää lääkkeisiin keskittyvänä ammattiapteekkina.

Ihmissuhdetaitojen opettaminen tuleville lääkäreille

Ihmissuhdetaitoja ei oikeastaan voi opettaa. Perinteinen luento aiheesta Miten hankalaa potilasta käsitellään on melkoista ajanhukkaa. Ensinnäkin lääketieteen opiskelijat eivät yleensä lämpene käyttäytymistieteellisille aiheille. Toiseksi potilaan kanssa toimimiseen on mahdotonta antaa yksiselitteisiä ohjeita. Kolmanneksi on myönnettävä, että asioita voi periaatteessa tietää ilman, että ne todella merkitsevät ihmiselle jotain tai siirtyvät osaksi hänen toimintaansa.

Oy Suomi Ab ensi vuosituhannella

Valtion, jota viime kädessä edustavat hallitus ja eduskunta, on nähtävä asiat laajemmin ja monimuotoisemmin kuin hallinnonaloina. Oy Suomi Ab:ssäkin kaikki osat vaikuttavat kaikkiin muihin osiin. Kapeasta sektorikohtaisesta tulosohjauksesta ja hallinnonalojen sisäisestä nollasummapelistä on suunnattava katseet laajempiin kokonaisuuksiin. Valtioneuvoston on nähtävä, että se vastaa myös kokonaisuudesta. Ministerit eivät voi olla vain oman, konsernista riippumattoman, firmansa toimitusjohtajia.

Lääkitystä kitsauteen

Julkista vanhustenhuoltoa uhkaa varojen niukkuus. Veroja halutaan alentaa ja eläkkeistä perittäviä maksuja ei voi korottaa. Tuki kohdistetaan entistä huonokuntoisimmille ja tuotantoa tehostetaan. Jossain vaiheessa törmätään rajaan, jossa työn paremmalla organisoinnilla ja muulla rationalisoinnilla ei enää puristeta vanhustenhuollon kuluja pienemmäksi asiakkaiden ja työntekijöiden elämänlaadusta tinkimättä. Ehkä jo lähestymme tätä rajaa. Palveluvalikoima uhkaa supistua välttämättömimpään hoitoon ja hoivaan. Vaatiiko fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn aleneminen vastapainokseen virkistystä, harrastusta, kuntoutusta, kulttuuria, matkailua jne., jotta ihmiset eivät jäisi loukkuun pitkästyttävään, virikkeettömään ja yksinäiseen kotielämäänsä? Perushoito palvelutaloissa ja laitoksissa ei ehkä ole riittävää kaikille. Putoaako vanhenevia ihmisiä normaaleista elämän toiminnoista, eritoten avohuollossa? Näihin kysymyksiin törmää julkisen vanhustenhuollon maksujärjestelmää tutkiessaan. Tärkein kysymys on, miten maksetaan lasku viimeisen vanhuuden elämän laadusta?

Arvojen merkitys terveydenhuollossa

Kahdenlaiset asiat velvoittavat meitä ihmisiä. On velvoitteita, joita hankimme itsellemme sitoutumalla: menemällä naimisiin, tekemällä lapsia, ottamalla velkaa tai ryhtymällä lääkärin ammattiin. On velvollisuuksia, jotka kohdistuvat meihin aivan riippumatta siitä, mitä itse olemme tehneet: kukaan ei esimerkiksi saa aiheuttaa kenellekään tarpeetonta kärsimystä. Etiikka jakautuu kahteen osaan, moraaliin ja eetoksiin. Moraali muodostuu kaikista niistä vaatimuksista, jotka kohdistuvat yksilöön riippumatta hänen omista sitoumuksistaan. Eetokset velvoittavat meitä siksi, että olemme tehneet vapaaehtoisia sitoumuksia. On olemassa esimerkiksi avioliiton eetos, joka ei velvoita sinkkua, ja lääkärin eetos, joka ei velvoita insinööriä.

Teknologian kehitys - haaste Suomelle

Kehitys käy nopeaan, näin sanotaan. Erityisesti teknologian kehittyminen ja kehittäminen ovat jatkuvasti nopeutuvia prosesseja. Ehkä käytetyin vertaus on Nokian uusien puhelinmallien julkistaminen muutaman kuukauden välein. Kotioloissa kehitys näkyy vuosi sitten hankitun tietokoneen muistin loppumisena ja siis uuden koneen hankintatarpeena. Suomessa on myös syntynyt monta biotekniikan innovaatiota, jotka uusina tuotteina nyt valloittavat maailman markkinoita.

HUS tulee, olenko valmis

Uuden vuosituhannen myötä syntyvä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on toistaiseksi toiseksi suurin suomalainen kunnallinen yritys. Sen henkilökunnan määrä on noin 18 000 ja se tulee palvelemaan noin 1 350 miljoonaa kansalaista, eli runsasta neljännestä Suomen väestöstä. Monet kysymykset risteilevät ilmassa ja ovat vielä vastausta vailla. Kuitenkin, kun aikaa valmisteluprosessille ei ole enempää annettu, asiat on ratkaistava. Kummallista on yleensä se, että kun on pakko, asiat sittenkin loksahtavat paikoilleen.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030