Armias ole suojani

Opin iltarukouksen kolmivuotiaana ja luin sen siitä lähtien joka ilta 38-vuotiaaksi asti. Pakolliset kuviot latelin miettimättä, mutta henkilökohtaisen osuuden lausuin ajatuksella. Pyysin siinä, että huominen päiväni menisi hyvin ja että vaimollani ja lapsillani olisi kaikki hyvin.

Petri Tamminen

Ana Lemminkäisen äiti

"Mun täytyy heittää kamat sinne asuntolaan. Ja pitäisi tavata pari kaveria."

Tuula-Liina Varis

Lankomies

1. Lankomies avasi heti, kun Uutela soitti ovikelloa; sillä näytti olevan tavarat jo kassissa eteisen lattialla.

Antti Tuuri

Tilinumero

1. Kieli vapauttaa meidät yksinäisyydestä kuten ruumis vapauttaa nälästä ja halusta, onpa yksinäisyytesi sitten vastentahtoista tai itse valittua. Istun tietokoneen edessä kaksitoistatuntisia työpäiviä. Kerin vähä vähältä auki vyyhtiä, josta minut on tehty. Yöt juoksen kapakoissa, kieputan itseäni uuteen solmuun. Kasvoissani on kaksi tuoretta arpea, joita et ole koskettanut. Vuoden alkuneljänneksen aikana olen maannut kymmenen naisen kanssa. En tiedä, montako kestän ennen kesää.

Riku Korhonen

Turvassa, mutta kenen?

Takamus tuntuu kylmältä liukkaalla suihkun lattialla. Hän muistuttaa ihailemiaan simpansseja. Polviaan halaten hän istuu maassa katse harhaillen. Kylmä hiki peittää ja vartalo vapisee. Hän on tietoinen tuhansista huokosten rei'istä joista hiki pukkaa. Pitää saada kuuma vesi päälle tasoittamaan ruumiin äärilämpötilat. Käsi nousee kohti suihkua. Oman kodin suihku on tuttu mutta kuume sotkee pään. Suomen suihkuhanat ovat olleet hänen painajaisensa. Suomen suihkut ovat olleet yksi syy miksi hän lakkasi menemästä uimahalleihin.

Umayya Abu-Hanna

Toivo

Hän kuulee onnettomuudesta lentokoneessa, 27. joulukuuta. Ensin lähetetään uutiset, joita hän seuraa koneen televisioruudusta. Uutisankkurin sanat hukkuvat yleiseen hälinään ja moottorin ääneen, mutta hänen katseensa tavoittaa oudon näkymän paratiisirannalta, joka on täynnä romua, hajonneita rakennuksia, lytistyneitä aurinkovarjoja ja itkeviä ihmisiä. Meri taustalla kimaltaa häkellyttävän turkoosina.

Anna-Leena Härkönen

Ihminen ja toivo

Viime vuodenvaihteen jälkeen kaikkialla maailmassa elettiin toivon ja epätoivon, pelkojen ja odotusten kartalla. Eivät vain ne ihmiset, jotka kamppailivat oman ja toisten pelastumisen puolesta keskellä tuhoa, eivätkä vain ne, jotka odottivat tietoja läheisistään, vaan jokainen täällä kaukana, joka saattoi tiedotusvälineiden kautta eläytyä tuhon todellisuuteen ihmisten eleiden, ilmeiden ja kertomusten kautta.

Risto Pelkonen

Anna-Leena Härkönen kirjoitti elokuvan lapsettomuudesta Elämälle löytyy tarkoitus, vaikka haikara ei tule

Aluksi Anna-Leena Härkösen tarkoitus oli kirjoittaa lapsettomuudesta tv-sarja, mutta hän päättikin työstää aiheesta kirjan. Lopulta Härkönen teki kuitenkin käsikirjoituksen lapsettomuutta käsittelevään Onnen varjot -elokuvaan, jonka Claes Olsson ohjasi. Elokuvan päähenkilö on Tiina Lymin esittämä Paula Tiensuu. Lapsen saamisesta on tullut hänelle pakkomielle, jonka ympärillä koko elämä pyörii. Paulan ymmärtäväistä aviomiestä Jarkkoa näyttelee Nicke Lignell.

Ulla Toikkanen

Hannu-Pekka Björkman: Lapsensa menettäneen isän rooli tuntui pelottavan vaikealta

Kari Paljakan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva Eläville ja kuolleille tarttuu raskaaseen aiheeseen, lapsen kuolemaan. Monien vahvojen roolien mies Hannu-Pekka Björkman näyttelee koskettavasti isää, joka tuntee syyllisyyttä lapsensa menehtymisestä. Perheen pieni poika sai surmansa jäätyään loukkuun palavaan autoon omalla kotipihallaan. Elokuva pohjautuu tositapahtumiin: onnettomuuteen, joka kohtasi pietarsaarelaista Karfin perhettä 1980-luvulla.

Ulla Toikkanen

Rajatilasaagat - aikamme legenda?

Corleonen suku astuu säännöllisin väliajoin olohuoneisiimme jollakin tv-kanavalla Kummisetä-elokuvien uusintojen myötä. Sopranos-sarja pyöri syksyn 2004 mittaan läpi viidennen tuotantojakson. Ammattirikollisuuden ympärille punotut juonet toistuvat elokuvissa, tv-sarjoissa ja kirjallisuudessa. Niistä monissa sekä rikolliset että viranomaiset näyttävät yhtä lailla kärsivän vaikeista persoonallisuushäiriöistä. Mafia-teemat tuovat näyttämöille mustavalkoinen, rajatilahäiriön kaltaisesti jakautuneen maailmankuvan pelkistetyimmillään. Ovatko rajatilatarinat meidän aikamme legendoja? Rajatilainen maailmankuva ei kuitenkaan ole ominainen edes kaikille rikosromaaneille. Kesädekkarin lukija voi harrastaa itsetutkiskelua myös pohtimalla, millaisen tarinan vietäväksi mieluiten tapaa antautua.

Risto Antikainen

Verta, hikeä ja suuria tunteita Lääkäritkin katsovat lääkärisarjoja

Mediatutkija Veijo Hietala ei ihmettele sairaalasarjojen suosiota. Mikä muu ympäristö olisikaan luontevampi näyttämö elämän suurten peruskysymys ruotimiseen! Amerikkalaisen Teho-osaston koukkuun on jäänyt myös moni lääkäri.

Ulla Järvi

"De fire Temperamenter" - Carl Nielsenin 2. sinfonia

Sävellyksissä on usein tempomerkintänä malinconia eli melankolia. Sen sijaan muut temperamentteihin viittaavat merkinnät ovat harvinaisia, ja "neljä temperamenttia" sinfonian nimenä on ainutkertainen. Olen miettinyt usein vuosien varrella, miksi Nielsen on antanut 2. sinfonialleen tuollaisen nimen. Liittyisikö siihen lääketiedettä tai psykologiaa?

Arno Forsius

Halldor Laxness: Iceland's bell

Luin kirjan ensimmäistä kertaa kesällä 2004. Tarina on karmea, tyyli lyyrinen, ote sarkastinen. Pallo on kirjailijalla sataprosenttisesti hanskassa. Kirja avaa lukijalle Islannin historian ja suhteen Tanskaan - mm. sen, miksei Islannista koskaan tule EU-maata. Islantilainen "uus-saaga".

Harriet Finne-Soveri

Orhan Pamuk: Istanbul - Muistot ja kaupunki

Pamukin kirja on jalokivi. Se on samalla lapsuuden muisto, dokumentti ja romaani. Kirja on äärimmäisen kaunis jo pelkästään ulkoasultaan. Mustavalkoiset valokuvat toimivat karttana sanojen lomassa, ja kirjaa lukiessa tuntuu ajelehtivan hyvin kauas: omaan lapsuuteen, menneisyyden Istanbuliin ja sen tarinoihin.

Joel Haahtela

Kari Hotakainen: Sydänkohtauksia

Hotakaisen kieli vakuuttaa aina, kirjoitti hän mistä tahansa. Olen usein lukenut Hotakaista ulkomailla ja aina tulee itku silmään, kun tulee suomen kieltä ikävä. Tämän Hotakaisen lainasin kirjastosta, ja siihen tuli monta hiirenkorvaa. Onneksi koira pureskeli kannen piloille ja kirja täytyi lunastaa.

Terhi Heinäsmäki

Jared Diamond: Tykit, taudit ja teräs

Jared Diamondin kirja kysyy kaikki ne kysymykset, jotka rasisti kysyy. Miksi tiettyjen kansojen kulttuureista on aikojen kuluessa tullut hallitsevia ja toisten kansojen ei? Ovatko toiset kansat siis lahjakkaampia kuin toiset? Silti Diamondin kirja on erinomaista lääkettä rasismiin. Hän osoittaa todella järkeenkäyvästi ja nautittavan älykkäästi, miten luonnonoloihin sopeutuminen on vaikuttanut siihen, millaisiksi kulttuurit ja taloudet ovat kehittyneet.

Satu Hassi

Mirkka Lappalainen: Suku - valta - suurvalta. Creutzit 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa

olVesa Mauriala: Uutta aikaa etsimässä. Individualismi, modernismi ja kulttuurikritiikki tulenkantajien elämässä 1920- ja 1930-luvullafl

Laura Kolbe

Se oli yksi lauantai

Tukholman saaristo näyttäytyi lauantaiaamuna sumuisena, mutta jo aamupäivällä lämmin kevätaurinko toivotti Lääkärikuoro MediCanton tervetulleeksi Tukholman esikaupunkialueella sijaitsevaan Sköndaliin. Edessä oli aamupäivämatinea Stora Sköndal -säätiön Skogsby-kylässä suomalaisruotsalaisella osastolla 9.

Marja-Liisa Klossner

Piilopaikka

Kaikki oli pielessä. Mervin hartioita särki. Tietenkin se johtui jännityksestä, sillä projektisuunnitelman sisäänjättöaika oli ollut eilen työpäivän päättyessä, ja vasta puolilta päivin Tuomas oli tullut sanomaan, että hän ei ollut saanut kuin yhden pyydetyistä räjäytystyötarjouksista. Miten siinä olisi voitu tehdä yhteenvetoa tai menoarviota tai edes rakennustyön aikataulua valmiiksi? Johtaja oli katsellut myöhästymistä selittelevää Merviä sillä silmällä, että ylennyshaaveet oli paras haudata. Pullisteleva asiakirjasalkku kolahti raskaasti liukuessaan olkapäältä kirjoituspöydän vapaalle nurkalle odottelemaan ensiöistä työsessiota.

Anja Tiilikainen

Lääkärien taidenäyttely Lääkäripäivillä

Taide antaa sitä harrastavalle välineen hiljentymiseen ja tunteiden ilmaisemiseen sekä itsensä ja lähimmäisen tutkimiseen. Taiteen avulla opimme näkemään asioita niin itsessämme kuin ympäröivässä maailmassa. Saimme ihailla lääkärien käsien aikaansaannoksia Helsingin Messukeskuksessa Lääkäripäivillä 9.-13.1.2005 järjestetyssä taidenäyttelyssä.

Marjukka Paunila