Oletko unohtanut runot?

"Ei, mitä kaunis on muuta kuin kauhean alku, jonka me saatamme juuri kestääkin, ihaillen, koska se halveksii tuhota meidät. Kauhea on joka enkeli". Näin sanoo Rainer Maria Rilke ensimmäisessä Duinon elegiassaan, jonka Aila Meriluoto on tulkinnut suvereenisti suomeksi. Se tuli vastaan erikoisessa yhteydessä, Arne Dahlin rikosromaanissa Vuoren huipulle. Arne Dahl on pseudonyymi, jonka taakse kätkeytyy Jan Arnald, kirjallisuudesta väitellyt kriitikko ja kulttuuritoimittaja. Siksi häneltä onnistuu hiukan harvinaisempienkin kirjallisten lähteiden siteeraaminen.

Jari Sinkkonen

Ilmastointi

Näin kesän päättyessä on syytä puhua auton ilmastoinnista. Ilmastointi on moderni keksintö, joka on yleistynyt autoissa etenkin 2000-luvulla. Ilmastoinnin tarkoituksena on tuottaa keinotekoinen ilmatila, jossa on haluttu lämpötila, ts. muuttaa vallitsevat olosuhteet luonnonvastaisiksi. Monet sanovat, että ilmastointi on siunaus. Jotkut sanovat, ettei ilman ilmastointia voi elää.

Joel Haahtela

Beirutilainen putkiremontti

Kesällä pistetään päreiksi. Tänä vuonna on käristelty kotimaan kasvustoa ja kiviporattu useita suomalaisia hermoromahduksen partaalle remontin nimissä.

Terhi Heinäsmäki

Sisäinen pessimisti

Hyvät kirjat kypsyvät kuin vuosikertaviini. Näin totesin, kun palasin parinkymmenen vuoden jälkeen Väinö Linnan Pohjantähteen. Lomalla imeydyin Pentinkulman elämään niin, että todellisuus ajoittain hämärtyi. Perhe nyökkäili ymmärtäväisenä ja muistutti välillä sosiaalisuuden ja yhdessäolon tärkeydestä. Kun santsasin lautaselleni soppaa, kauhan liike hidastui: mieleeni pomppasi Jussi Koskela, joka kehotti Almaa lisäämään vettä perunakeittoon. Samaan aikaan toisaalla, keskimmäiseni luki Mauri Kunnaksen lastenkirjaa. Siinä Saarijärven Paavo - koirana - useiden katovuosien jälkeen, hyvän sadon tullen, pyysi vaimon yhä lisäämään leipään puolet petäjäistä: veihän naapurimme touon halla. Eleen kauneus, kollektiivinen vastuu, sekä kontrasti nykyisen yltäkylläisyytemme määrään sumensi silmäni, ja kauhani jäi tyhjäksi.

Anu Wartiovaara

Ubuntun jäljillä

Arkkipiispa Desmond Tutu kertoi taannoin afrikkalaisesta käsitteestä "ubuntu", jolla tarkoitetaan ihmisen olevan ihminen (vain) toisten ihmisten kautta. Ubuntu olisi hyödyllinen käsite neurotieteilijällekin, rakentuuhan ihmismieli sosiaalisessa vuorovaikutuksessa niin, että ilman muita ihmisiä olisimme kuin eläinten kasvattamia susilapsia. Yllättäen nykyaikainen aivotutkimus on muodostumassa filosofisten, biologisten, psykologisten ja kulttuuristen mielenselitysten sulattamoksi ja testausfoorumiksi, ja orastavan sosiaalisen neurotieteen voidaan katsoa tutkivan juuri ubuntun ilmentymiä aivoissa.

Riitta Hari

Kauneudesta

"Terveys on kauneutta!" jaksoi venäläinen isoäitini Larissa julistaa seuratessaan kasvavien lastenlastensa ulkonäköhuolia. Tätimäiseltä tuntunut huomautus valui saman tien 70-luvun huulipunateinin korvasta ulos. Mumin kauneuskäsitykseen liittyvä viisaus on paljastunut vasta...hm...näin myöhemmällä iällä.

Laura Kolbe

Kelvotonta lainsäädäntöä

Politiikassa kompromissit ovat usein välttämättömiä ja kaiken edistyksen edellytys. Joskus kompromissi voi kuitenkin toimia niin, että tavoiteltu muutos estetään - silloin kompromissin tehtävä ei olekaan löytää toimivaa vaihtoehtoa kahden vastakkaisen näkemyksen välillä, vaan vesittää muutos kokonaan.

Claes Andersson

Kohinaa aivoissa

Suomalaiset kuulemma haluavat asua omakotitalossa järven rannalla. En minä, olen vannoutunut kaupunkilainen. Haluan kulkea kotiin ratikalla ja hissillä. Olen aina asunut korkeintaan kymmenen minuutin matkan päässä elokuvateatterista. Rakastan kahviloita, ja tietoisuutta siitä, että ne odottavat minua asiakkaakseen, valmiina palvelemaan. Parvekekukkien kasteleminen on mielestäni oiva tapa ylläpitää luontosuhdetta. Ei Helsingissä ehdi katselemaan ruohon kasvamista tai muurahaisten kävelyä. Ympärillä tapahtuu niin paljon, ettei aika riitä sellaiseen joka ei ole välttämätöntä.

Minerva Krohn

Märkä sukupolvi tulee taas?

Kun puhutaan väestön vanhenemisesta, puhutaan terveydenhuollon kasvavista palvelutarpeista. Ikärakenteen muutos vaikuttaa vääjäämättä ikäsidonnaisten sairauksien esiintyvyyteen. Lohtua tuo ns. kompressioteorian viimeaikaisista tutkimuksista saama tuki: kohortit vanhenevat edeltäjiään hitaammin, toimintakyvyn heikkeneminen myöhentyy, sairaudet pakkautuvat (keskimäärin) elämän viimeisiin vuosiin. Näin ei ainakaan eliniän pitenemisen pitäisi vaikuttaa palvelutarpeisiin dramaattisesti.

Antti Karisto

Kaikkien ongelmien selitys

Syy esiintymisjännitykseen, alkoholismiin, itsemurhiin, depressioihin, tupakointiin, psykooseihin, huumeriippuvuuksiin, kunnianhimoon, saamattomuuteen, työhulluuteen, loisivaan elämäntapaan, kilpailullisuuteen, ahdistuneisuushäiriöihin, manioihin, väkivaltaan ja rahanhimoon on tiedossa. Lisäksi se on selitys kielteiselle suhtautumiselle laajamittaiseen maahanmuuttoon ja edustusurheilijoiden odotettua heikommalle menestykselle arvokisoissa. Se on myös syy siihen, että jotkut ovat eri mieltä itseään intellektuelleina pitävien kanssa.

Hannu Lauerma

Paskaduuni & Co.

Nykyisin puhutaan paskaduuneista. Kun kuulin ilmaisun ensimmäistä kertaa, reaktioni oli patriarkaalinen ja moralisoiva. Millä oikeudella työt lajitellaan niihin, joita sopii tehdä, ja niihin, joiden tekeminen kuuluu - niin, kenelle? Maahanmuuttajilleko, jotka ovat kiitollisia millaisesta työstä tahansa?

Jari Sinkkonen

Pitkää ikää

Cambridgen yliopiston geenitutkija Aubrey de Grey on ennustanut, että ihminen voisi tulevaisuudessa elää satoja vuosia pidempään. Hän on arvellut, että ensimmäinen 150-vuotiaaksi elävä ihminen on syntynyt jo vuonna 1945. On puhuttu myös tuhannen vuoden elinkaaresta ja jos kaikki menee hyvin, pannaan päälle saman tien toiset tuhat vuotta.

Joel Haahtela

Kielenhuoltoa

Äitini, sota-ajan kasvatti, osaa kahta kieltä: suomee ja savvoo, hilijaa ja kovvoo. Nykyään Suomessa ei pääse edes peltotöihin osaamatta paria ulkomaankieltä. Kun äidinkielenä on käsittämätön vokaalipainotteinen sanahirviölajitelma, kielet ovat avain onneen. Siis mikäli haluaa seurustella muidenkin kuin perunoiden kanssa.

Terhi Heinäsmäki

Monikulttuurisuus, eurooppalainen ydin ja Snellman

Huhtikuisessa Pariisissa, kaupungin modernin taiteen museossa (Palais de Tokyo), oivalsin asian. Euroopan pyhässä ytimessä oleva valkoihoinen ei koskaan taivu todelliseen dialogiin siirtomaamenneisyytensä kanssa. Museon kevään suurnäyttely esittelee ranskalaisen impressionistin Pierre Bonnardin (1867-1947) elämäntyötä. Näyttelytila liekehti valon, värin, vapaan viivan ja ranskalaisen elämänmuodon suloisuutta. Taiteilijan makuuhuone-, ulko-, kaupunki- ja huvilaelämää kuvaavia maalauksia ihailemaan saapuneet keskiluokkaiset ja kultivoituneet pariisilaiset täyttivät salit täyteläisellä läsnäolollaan.

Laura Kolbe

Kannattaako kärsimyksestä puhua?

Lääketieteen piirissä ja käytännöissä kärsimyksen kysymystä jäsennetään tavallisesti kahdella tavalla. Yhtäältä se on kivun kokemusulottuvuus, ja usein ajatellaan, ettei sitä voi tavoittaa sellaisenaan. Toinen tapa jäsentää kysymystä on instrumentaalinen, ja sen mukaisesti lääketieteen tehtäväksi nähdään kärsimyksen lieventäminen tai poistaminen. Jälkimmäisellä tavalla kärsimyksestä on muodostunut lääketieteelle kiinnostavalla tavalla "tuottava". Juuri se on ollut vipusimena parempiin hoitomuotoihin ja tekniikoihin.

Marja-Liisa Honkasalo

Rakastuminen - luovuuden huipentuma vai ohimenevä sekavuustila?

Näin olen runossani yrittänyt kuvata ensitapaamista ja rakastumista, ja miten sitten kävikään.

Claes Andersson

Kiristäkää vyötä

Terveysasemallamme vietimme Armaan-päivää halailemalla potilaita. Me, kuten muutkin Suomen laatuterveysasemat, mittasimme kaikkien vastaanotolle tulijoiden vyötärönympärykset yhtenä päivänä. Koko maassa mittauksia kertyi lähes 10 000. Kun mittanauhaa sovittaa 130 cm pyöreän herran ympäri, joutuu väkisinkin halailemaan; vasta iltauutisista näin, että olisin voinut laittaa potilaan pyörähtämään nauha kädessään itsensä ympäri koko pitkän matkan. Menetelmästä riippumatta tulos huolestuttaa. Kahdella viidestä mitatusta halattavaa riittää liiaksikin.

Minerva Krohn

Kirousten poisto ja viralliset siunaukset

Kirousten poistosta saa Suomessa periä rahaa, ammatikseen. Meillähän on elinkeinovapaus. On sitä sitten perittykin, velanottoon yllyttämisen kautta enemmänkin kuin kokonaisia omaisuuksia. Korkea virkakaan ei tee ihmistä immuuniksi sille, että vakuuttavasti puhelimessa puhuva noita saa kuulijastaan yliotteen. Suvussa on ollut kirous vuodesta 1918 alkaen, eikä se tietystikään pinttyneenä lähde kovin helpolla pois.

Hannu Lauerma

Kenen vanhuus?

Julkiselle puheelle vanhuudesta on ominaista, että siinä puhutaan muista. "Vanhat" esitetään erillisenä ihmisryhmänä, jonka tarpeet asettuvat lasten tarpeita ja kansallisen kilpailukyvyn parantamista vastaan. Näkökulma on useimmiten keski-ikäisen, suuria budjetteja käsittelevän ja virastokieltä puhuvan vallanhaltijan. Hän taas, niin puheesta usein voi päätellä, ei aio sitä päivää kokea, jolloin väsymys tulee nopeammin kuin ennen, askel kulkee hitaammin ja kiire on kadonnut.

Marja Jylhä

Yks pimee pesu

Hän tulee kotoaan saatettuna. Hän luulee vierailevansa koululla. Ei oikein muistu mieleen nämä luokkahuoneet. Vastaanottavat naisihmiset nyökkäilevät hänelle ikään kuin tuntisivat hänet. Varmaan entisiä oppilaita. Mennään saunaan... Mikä paikka tämä on? Keitä nuo tyypit ovat? Täältä on päästävä pois. Hän korottaa ääntään, mutta se ei tehoa, hän kieltäytyy, ne eivät usko hyvällä, hymyilevät. Hän kiroaa ja huitoo, humauttaa nyrkillä, silmissä pimenee.

Harriet Finne-Soveri