Näkökulma-kirjoituksessaan Kaikille vai eniten hyötyville? Turunen ja Nohynek käsittelevät pneumokokkirokotuksia esimerkkinä rokotteiden rajallisesta hyödystä iäkkäillä (1). Aihe on tärkeä, ja siksi pneumokokkia koskevat johtopäätökset kaipaavat täsmennystä. Kirjoitus aliarvioi pneumokokkikonjugaattirokotteiden (PCV) kliinistä merkitystä ja vaikuttavuutta.

Pneumokokin on arvioitu aiheuttavan noin 17 % keuhkokuumeista Suomessa (2). Osuus on merkittävä. Suomessa keuhkokuumeeseen sairastuu vuosittain noin 70 000 aikuista, joten pneumokokin aiheuttamia tapauksia on lähes 12 000 (2). Kustannustaakka on huomattava: yli 65-vuotiailla suorat terveydenhuollon kustannukset ovat noin 35 miljoonaa euroa vuodessa (3).

CAPITA-tutkimuksen osalta artikkeli antaa liian kapean kuvan rokotteiden tehosta. Tutkimus arvioi vain PCV13-rokotetta. PCV13 vähensi rokotteen serotyyppien aiheuttamia pneumokokkikeuhkokuumeita 45 % ja invasiivista pneumokokkitautia 75 %. Mainittu 5 %:n teho koski kaikkia keuhkokuumeita (4). PCV13:n serotyypit kattoivat tutkimusaikana Hollannissa 42 % invasiivisesta pneumokokkitaudista yli 65-vuotiailla; uudemmat rokotteet kattoivat 61–78 % tapauksista Suomessa vuosina 2016–2022 (3).

Laajemman serotyyppikattavuuden kliininen merkitys ei ole epäselvä. Serotyyppikattavuus on hyväksytty korvikemuuttuja, johon perustuen kattavammat PCV-rokotteet on hyväksytty kansainvälisiin suosituksiin.

KRAR totesi helmikuussa 2026, että myös THL on aloittanut pneumokokkirokottamisen uudelleenarvioinnin ja että PCV13 ei ole enää optimaalinen nykyisessä invasiivisen pneumokokkitaudin epidemiologisessa tilanteessa (5).

Serotyyppien korvautuminen on tunnettu ilmiö, mutta ei riittävä peruste olla rokottamatta pneumokokkia vastaan. Suomessa lasten ohjelmassa on käytetty PCV10-rokotetta vuodesta 2010, vaikka rokotteeseen kuulumattomat serotyypit aiheuttavat suurimman osan pneumokokki-infektioista (6).

Vaihtoehtoiskustannuksia arvioitaessa tulee huomioida myös hyödyt: vältetyt hoitojaksot, hoitopäivät ja elämänlaadun menetykset. Nykyisen koko rokotusohjelman hankinnat olivat noin 41 miljoonaa euroa ja alle 0,15 % valtion vuoden 2025 sote- ja lääkekorvausmenoista (7), joten rokotukset eivät olennaisesti estä muiden palvelujen järjestämistä.

Ehkäistäänkö sairautta vai hoidetaanko sen seurauksia? Arviomme mukaan ikääntyvien pneumokokkirokotus on kustannusvaikuttavaa myös Suomessa (8).