Kauhun tasapaino edellyttää johtajilta jatkuvaa ymmärrystä maailman tilanteesta ja rationaalista ajattelua. Aina ne eivät onnistu.

Pohjois-Atlantin liitto Nato ja Suomi pitävät ydinpelotetta yhtenä puolustuksensa kulmakivenä. Perusajatuksena on aiheuttaa hyökkääjälle niin mittavia tuhoja, että hän pidättäytyy iskusta (1).

Päättäjien oletetaan siis laskevan hyökkäyksen käyvän liian kalliiksi.

Ajattelussa on merkittäviä heikkouksia.

Asearsenaalit riittävät totaaliseen tuhoon, joten pelote ei perustu aseistuksen määrään. Se perustuu arvioihin vastustajan mielenliikkeistä.

Riskeinä ovat silloin päättäjien mielenterveys ja puutteet rationaalisessa ajattelussa.

Lisäksi väärintulkinnat ja tekniset virheet voivat johtaa ydintalveen, jossa nälkäkuolema uhkaa miljardeja ihmisiä ja sivilisaatio tuhoutuu.

Mukana epämääräisyyttä

Pelotepolitiikkaan kuuluu myös epämääräisyys. Ydinasevaltiot eivät kerro, milloin ne olisivat valmiit ydinaseita käyttämään. Vastapuoli joutuu olemaan jatkuvasti varuillaan.

Lue lisää: Ydinaseet on tuhottava ennen kuin ne lopettavat meidät

Ydinaseilla myös uhkaillaan. Päättäjän pitää silloin pystyä arvioimaan, kuinka paljon mukana on bluffia ja totuutta.

Neuvonantajiin ei voi aina luottaa. He antavat helposti kaunisteltuja ja virheellisiä arvioita tilanteesta. Talvisodan alla Stalin kuvitteli joukkojensa marssivan Helsinkiin kahdessa viikossa, ja presidentti Putin arvioi vuonna 2022 Kiovan antautuvan helposti.

Yhdysvaltojen hyökkäys Iraniinkaan ei tainnut mennä suunnitelmien mukaan.

"Pyhällä" asialla

Kovan paineen alla ja nopeaa päätöksentekoa vaativissa tilanteissa rationaalinen ajattelu voi olla vaikeaa (2). Päättäjä voi sortua päihteisiin, sairastua aivosairauksiin tai realiteettitaju voi pettää.

Hyytävin esimerkki on Yhdysvaltain presidentti Richard Nixonin (1969–1974) holtiton alkoholinkäyttö Watergate-skandaalin (1972) jälkeen.

Ulkoministeri Henry Kissinger huolehti käytännössä maan ulkopolitiikasta. Puolustusministeri James Schlesinger ohjeisti sotilasjohtoa jättämään presidentin ydinaseisiin liittyviä käskyjä huomioimatta ja määräsi, että kaikki presidentin hätätilaohjeet tuli kierrättää ensin hänen tai Kissingerin kautta (3).

Venäjän presidentti Boris Jeltsinillä oli vaikea alkoholiongelma. Kansainvälisessä kokouksessa Washingtonissa 1995 hän löytyi kadulta puolipukeissa tilaamassa taksia, koska halusi pizzaa (4).

Toisessa Persianlahden sodassa 2003 Yhdysvaltain presidentti George W. Bush (2001–2009) ja Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Tony Blair (1997–2007) olivat vakuuttuneita, että he olivat sallimuksen asialla (5). Molemmilla oli vankka uskonnollinen vakaumus. Sodassa tehtiin dramaattisia virheitä, jotka johtivat kaoottisen sisällissotaan ja Isisin nousuun.

Intian pääministeri Narendra Modi väitti vuonna 2024, että hän on jumalan valittu (6).

Masennus vaikuttaa

Masennuksen vaikutus päätöksentekoon on kaksijakoinen. Vaikeassa masennuksessa maailmankuva voi muuttua toivottomaksi, jolloin ihminen saattaa olla valmis epätoivoisiin ratkaisuihin.

Toisaalta masennukseen taipuvaiset ihmiset suhtautuvat maailmaan keskimääräistä realistisemmin (7).

On mahdollista, että Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerin Winston Churchillin (1940–1945 ja 1951–1955) syvät depressiot saivat hänet suhtautumaan natsi-Saksan politiikkaan epäluuloisemmin kuin edeltäjänsä Neville Chamberlain (1937–1940), joka oli räätälöimässä sinisilmäistä Münchenin sopimusta vuonna 1938.

Moni valtionpäämies on sairastunut aivoveritulppaan.

Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson (1913–1921) sai 1919 massiivisen aivoinfarktin, joka salattiin. Vladimir Leninillä oli aivohalvaus 1922 ja Churchillilla 1950-luvulla.

Presidentti Urho Kekkosen (1956–1982) dementia eteni keskivaikeaksi ennen hänen luopumistaan virasta.

Yhdysvaltain presidentillä Ronald Reaganilla (1981–1989) diagnosoitiin Alzheimerin tauti viisi vuotta virasta luopumisen jälkeen, mutta puheita analysoimalla on arveltu oireiden alkaneen aiemmin (8).

Harvojen käsissä

Ydinaseet ovat harvojen käsissä. Pelote edellyttää jatkuvaa ymmärrystä maailman tilanteesta ja kykyä rationaalisen ajatteluun. Tekniset virheet voivat vaatia hyvin nopeita tilannearvioita.

Mitä enemmän ydinaseita on, sitä suurempi on riski, että jokin menee pieleen. Ei ole takeita siitä, että ydinpelote toimii loputtomiin eivätkä päättäjät jonkin kriisin keskellä päädy käyttämään ydinaseita.

Riippuvuutta ydinaseista on vähennettävä ja niistä on päästävä eroon. Joko me hävitämme ne tai ne hävittävät meidät.

Lue lisää: Suomalaislääkäri valittiin Lääkärit ydinsotaa vastaan -järjestön johtoon

Lue lisää: Suomi varautuu – onko mieli mukana?