Terveydenhuolto

Aivot ottavat koronasta osumaa

Korona ei vanhenna aivoja kymmentä vuotta, vaan kohutussa brittitutkimuksessa havaittiin sen aiheuttavan volyymikatoa aivojen etualaosassa etenkin iäkkäillä.

Anne Seppänen

Adobe/AOP

Harvoin tiedelehti Naturessa julkaistu tutkimusartikkeli aiheuttaa kohun Suomessa, mutta nyt niin on käynyt. Vanhentaako korona aivoja kymmenellä vuodella vai eikö vanhenna?  Douaud G ym. Nature 7.3.2022

Kohu sai alkunsa solubiologi, neurotieteilijä ja Suomen aivotutkimusseuran puheenjohtaja Pirta Hotulaisen Helsingin Sanomissa julkaistusta Suomen koronatoimia kritisoivasta mielipidekirjoituksesta . Hän viittasi kirjoituksessa muun muassa kyseiseen Naturessa julkaistuun artikkeliin ja vertasi mitattua volyymikatoa ikääntymisessä havaittuun volyymikatoon. Karkeahkolla laskutoimituksella havaittu aivojen kutistuminen vastaisi jopa kymmenen vuoden ikääntymistä.

Neurologian professori Risto O. Roine on perehtynyt artikkeliin tarkasti ja keskustellut siitä myös useiden suomalaisten aivokuvantamisen tutkijoiden kanssa. Artikkeli on hänen mukaansa huippututkimusta ja metodiikaltaan validi, mutta sen johtopäätöksiin ei voi yhtyä.

Roine ei hyväksy muuallakin käytettyä tulkintaa, jonka mukaan tutkimus osoittaisi aivojen vanhenevan kymmenellä vuodella koronan jälkeen. 

­– Pienellä osalla aivoalueista näkyy volyymikatoa, etenkin aivojen etualaosassa ja jonkin verran pikkuaivoissa. Kato on parin prosentin suuruusluokkaa. Volyymikadon jakauma ei kuitenkaan vastaa normaalia ikääntymistä, Roine sanoo.

Roineen mielestä on loogista, että muutokset painottuvat aivojen etuosaan. Koronavirus pääsee aivoihin hajuhermojen ja hajukäämin kautta, ja katoa havaittiin lähellä niitä. 

– Kyseessä ei kuitenkaan liene atrofia, kuten jutussa väitetään, vaan tulehduksen aiheuttama muutos, eikä tutkimus kerro muutoksen pysyvyydestä. Siihen tarvittaisiin seurantatutkimus, Roine sanoo.

Silmin näkymättömiä muutoksia

Brittiläiseen biopankkitutkimukseen koottiin joukko PCR-testattuja koronan kotihoidossa sairastaneita henkilöitä, joista oli keskimäärin alle kolme vuotta ennen sairastumista tehty aivojen magneettitutkimus. Heidän aivonsa kuvannettiin uudestaan keskimäärin 141 päivää positiivisen testin jälkeen. 

Muutokset aivoissa ovat niin pieniä, etteivät ne näy silmälle, mutta volumetrian eli aivokuvantamisen volyymimittauksen avulla ne voidaan havaita. Tutkittavat olivat 51–81-vuotiaita, pääasiassa koronan kotona sairastaneita. Volyymikato painottui yli 65-vuotiaisiin.

– Se liittyy todennäköisesti siihen, ettei nuoremmilla ylipäätään nähdä aivojen volyymikatoa, Roine sanoo.

Aineistoon ei todennäköisesti sisälly paljonkaan long covid -potilaita, vaan tutkimuksessa on keskitytty ikääntyvien aivojen muutoksiin covid-infektion jälkeen.

Vertailuryhmässä oli ihmisiä, jotka eivät olleet sairastaneet koronaa. Lisäksi oli pieni ryhmä, joka oli sairastanut keuhkokuumeen. Heillä ei havaittu aivomuutoksia. Kyseessä on ainutlaatuinen tutkimusasetelma ja suuritöinen tutkimus.

­– Volyymin muutos on artikkelin kiistaton löydös. Myös tutkimuksessa käytetyissä kognitiivisissa testeissä havaittiin hidastumista. On siis selvä funktionaalinen näyttö siitä, etteivät aivot ole normaalit. Erot ovat kuitenkin pieniä, toteaa Pirta Hotulainen. 

Tutkimuksen perusteella ei voida sanoa mitään siitä, ovatko muutokset korjautuvia, eikä siitä, aiheuttaako korona muutoksia nuorempien ihmisten aivoissa. Myöskään yksilötason tulkintoja ei voida tehdä. Tutkimus on tehty ennen koronarokotteita, varhaisten virusvarianttien aikana, eikä tulos ole yleistettävissä nykyhetkeen.

Koko elimistön sairaus

Mitä muuta tiedetään koronan sairastamisen vaikutuksista aivoterveyteen?

– On aika hyvin osoitettu, että kognitio heikkenee koronan sairastamisen jälkeen. Siitä on raportoinut moni toisistaan riippumaton tutkimusryhmä. Suurimmassa tutkimuksessa oli mukana yli 8000 covidin sairastanutta, Roine sanoo.

Myös siitä on epidemiologista näyttöä, että korona lisää muistisairauden kehittymisen riskiä lähes 40 prosenttia jo ensimmäisen puolen vuoden kuluessa, verrattuna muun hengitystieinfektion sairastaneisiin.

– Tämä perustuu laajaan, 230 000 tutkittavan aineistoon, Roine toteaa.

Hiljattain julkaistu apinoilla tehty tutkimus antaa lisätietoa mitä aivoissa tapahtuu SARS-CoV-2 infektion seurauksena. Tutkimusryhmä havaitsi, että aivojen immuunipuolustuksesta vastaavat gliasolut aktivoituivat SARS-CoV-2 infektoitujen apinoiden aivoissa.  Rutkai I ym. Nat. Commun. 1.4.2022

– Tämä tarkoittaa sitä, että aivoissa on käynnissä tulehdusreaktio, Hotulainen kertoo. 

Tutkijat myös huomasivat, että infektoituneiden apinoiden aivoissa oli kontrolliapinoita enemmän verisuonten vaurioita ja pieniä aivoverenvuotoja. Jonkin verran havaittiin myös hermosolujen häviämistä.

Roine ja Hotulainen eivät silti määrittelisi koronaa aivosairaudeksi. On jo paljon tutkimusnäyttöä siitä, että se on koko elimistön sairaus. 

Lue myös

– Autonominen hermosto saa osumaa, samoin verisuonet. Myös jonkinlainen yleistulehdus on mukana. Näiden kautta sairaus menee koko kehoon, Hotulainen sanoo.

Long covidia myös omikronin jälkeen

Koronatartunnan välttely on Roineen ja Hotulaisen mielestä edelleen järkevää. Heitä huolestuttaa, että kaikkien suomalaisten ajatellaan nyt sairastavan taudin ja siten saavan siihen immuniteettia. Koronaan voi kuitenkin sairastua jo pian uudestaan.

– Pitkittyneet, myös toimintakykyä heikentävät oireet ovat yleisiä koronan sairastaneilla. Korona ei ole vaaraton infektio, joka kaikkien kannattaa sairastaa. Suomen linja siitä, ettei long covid olisi vakava kansanterveydellinen ongelma, poikkeaa radikaalisti kansanvälisestä näkemyksestä, Roine sanoo. 

Yhdysvalloista on tuoretta dataa, jonka mukaan long covidia sairastaisi jopa seitsemän prosenttia väestöstä. Kolme prosenttia väestöstä sairastaa toimintakykyä selvästi alentavaa tautia. Britanniasta tiedetään, että 2,5 prosenttia väestöstä kärsii long covid -oireista.

– Yhdysvalloissa presidentti Biden ja liittovaltion hallinto ovat kiinnittäneet huomiota long covidin aiheuttamaan työvoimapulaan, Roine sanoo. 

Tuoko omikron helpotusta, jää nähtäväksi. Roine on tavannut vastaanotollaan omikronin jälkeen long covid -oireita saaneita potilaita. 

Roine on sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettaman Long covid -asiantuntijaryhmän puheenjohtaja. Hän ei tämän roolin takia halua ottaa kantaa koronarajoituksiin ja -strategioihin, mutta toivoo, ettei tätä potilasryhmää unohdettaisi.

Hotulainen kuuluu samaan asiantuntijaryhmään. Hän toivoo – yksityishenkilönä – että ilmahygieniaan, tartuntojen seulontaan ja tartunnan saaneiden eristykseen kiinnitettäisiin enemmän huomiota.

Kirjoittajat

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030