Hoitotakuu pitää enää harvoin
Jonotusaika venyy pahimmillaan vuoteen.
Pääsy hoitoon ja hoidon tarpeen arviointiin on vaikeutunut huomattavasti. Yliopistosairaaloiden johto kuvailee tilannetta huonoksi tai erittäin huonoksi.
Husissa hoidon tarpeen arviointia odottaa 32 000 lähetteen saanutta, joista 6000 on odottanut yli kolme kuukautta.
Kiireettömään hoitoon pääsyä puolestaan odottaa 38 000 ihmistä, joista 7000 on odottanut vähintään puoli vuotta.
Ei-kiireellisissä hoidoissa lakisääteinen maksimiaika hoidon tarpeen arviointiin on kolme kuukautta. Maksimiaika hoidon tarpeen arvioinnista hoidon aloittamiseen on puoli vuotta.
Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärven mukaan tilanne on huono ja valitettava.
– Ajattelin jo syksyllä 2020, että tilanne normalisoidaan vuoden sisällä, mutta edelleen ollaan tässä.
Pahin tilanne on ortopediassa, neurokirurgiassa ja plastiikkakirurgiassa. Kaikkein pisimmät jonotusajat ovat tekonivelleikkauksiin.
Mäkijärvi näkee syinä koronan lisäksi hoitajalakot sekä henkilöstön hakeutumiseen muualle. Husin hoitajavaje on muutamia satoja ja lääkäreiden muutamia kymmeniä.
– Henkilöstömäärän osalta tilanne on menossa parempaan suuntaan, koska olemme saaneet hyvin kesäsijaisia.
Potilaiden valinnanvapaus auttaa
Mäkijärven mukaan tärkein keino jonojen purkamiseen on tehostaa päivätoimintaa ja mahdollistaa henkilöstön työn tekeminen iltaisin ja viikonloppuisin.
Niiden lisäksi hän pitää ostopalveluiden ja palveluseteleiden käyttöä mahdollisuuksina jonojen purkamiseen.
Myös potilaiden hakeutuminen hoitoon muille paikkakunnille on yksi keino purkaa jonoja. Esimerkiksi Tampereella sijaitsevaan Coxaan hakeutuu Husista vuosittain yli tuhat potilasta. Hoitoon voi hakeutua myös muihin EU-maihin, mutta se on vielä pienimuotoista.
Mäkijärven mukaan hoitotakuulla on edelleen merkitystä. Sen avulla tunnistetaan pisimpään hoitoa odottavat, jolloin ostopalvelut ja palvelusetelit voidaan kohdistaa heihin.
Kiireelliseenkin hoitoon jonotetaan
Tyksin sairaalapalveluiden johtaja Mikko Pietilä kuvailee hoitotakuun toteutumista Varsinais-Suomessa erittäin huonoksi. Myös kiireellisessä hoidossa on jonoa. Tilanne kuitenkin vaihtelee riippuen erikoisalasta.
– Meillä on esimerkiksi suolistosyöpäepäilyissä ollut pahimmillaan usean viikon jonotusaika hoidon tarpeen arviointiin. Tarvitsimme alkukeväästä myös erityisjärjestelyjä siihen, että pystyimme pitämään suolistosyövän leikkauksen odotusajan alle kuukaudessa, sanoo Pietilä.
Tyksissä vaikein tilanne on suolistokirurgian lisäksi neurokirurgiassa. Myös silmätaudeissa esimerkiksi kaihileikkausten jonotusajat ovat pidentyneet paljon.
Pietilän mukaan krooninen henkilöstöpula oli olemassa jo ennen koronaa ja hoitajien työtaistelua. Ylivoimaisesti vaikein tilanne lääkäreiden osalta on psykiatriassa, jossa erikoislääkäreiden viroista noin 40 prosenttia on täyttämättä.
– Hoitajia pystyisimme palkkaamaan heti noin 200–300. Vakituisiin tehtäviin on jonkin verran hakijoita, mutta sijaisia on vaikea löytää.
Pietilän mielestä terveydenhoitoalan vetovoimaa ja pitovoimaa tulisi lisätä.
– Ansiotason lisäksi pitää kiinnittää huomio työn mielekkyyteen ja työtehtävien jakoon.
Lain sallimat rajat on ylitetty
Oysin sairaalapalvelut ja ensihoito -toimialueen johtaja Päivi Laurila kuvailee pohjoisen tilannetta huonoksi. Hän ei ole työuransa aikana ollut näin vaikean haasteen edessä.
Oysissa hoidon tarpeen arviointiin pääsyä odottaa noin 1200 potilasta. Hoitoon pääsyä odottaa kaksinkertainen määrä. Pääsyä voi joutua odottamaan jopa vuoden.
– Vielä vuonna 2019 hoitovelka oli lain sallimissa rajoissa, mutta sen jälkeen siinä ei ole enää pysytty, sanoo Laurila.
Nopeaa ratkaisua tilanteeseen ei Laurilan mukaan ole, mutta hänen mukaansa oman henkilökunnan mahdollisuutta tehdä lisätöitä pitää lisätä. Sen lisäksi uutta henkilökuntaa täytyy yrittää rekrytoida normaalien kanavien lisäksi joko kilpailuttamalla vuokratyövoimaa tai tytäryhtiöiden kautta.
Coxassa on riittävästi henkilökuntaa
Tampereella toimivassa tekonivelsairaala Coxassa on toimitusjohtaja Kristiina Michelssonin mukaan pysytty hoitotakuussa.
Lähetemäärät ovat kasvaneet 30 prosenttia viime vuodesta ja 50 prosenttia vuodesta 2021. Kasvu johtuu siitä, että yhä useampi leikkausjonossa odottava käyttää hyväkseen valinnanvapautta ja hakeutuu leikkaukseen kotipaikkakuntansa ulkopuolelle.
Hoidon tarpeen arviointiin pääsy on Coxassa ruuhkautunut, ja odotusaika on noin kolme kuukautta. Leikkaukseen pääsee 5–6 kuukaudessa hoidon tarpeen arvioinnista.
Asiakasmäärien kasvettua Coxan toimintaa on tehostettu ja laajennettu.
– Meillä on leikkauksia maanantaista lauantaihin. Sairaalassamme on seitsemän leikkaussalia, ja kaksi uutta otetaan syksyllä käyttöön.
Michelssonin mukaan Coxassa on riittävästi sekä lääkäreitä että hoitohenkilökuntaa.
