Terveydenhuolto

Ketoasidoosi on aiempaa yleisempi lasten diabeteksessa

Vanhemmat ja terveydenhuolto tarvitsevat muistutusta tyypin 1 diabeteksen tyyppioireista, jotta sairaus tunnistettaisiin ajoissa.

Anne Seppänen
Adobe

Näyttää siltä, että sekä lasten vanhemmat että terveydenhuoltohenkilöstö tarvitsevat muistutusta tyypin 1 diabeteksen tyyppioireista.

Vasta diabeettisessa ketoasidoosissa, happomyrkytyksessä, päivystykseen päätyvien tuoreiden diabetespotilaiden osuus on nimittäin kasvanut.

Tämä ilmenee professori Mikael Knipin ja professori Jorma Ilosen ylläpitämän Lasten diabetesrekisterin tiedoista.

Tilanne huonompi kuin ennen pandemiaa

Suuntaus alkoi koronapandemian myötä.

– Pandemian alkuvaiheissa, sen ensimmäisen 18 kuukauden aikana, ketoasidoosifrekvenssi oli 31 prosenttia, Knip kertoo.

Aiemmin ketoasidoosissa olleiden tuoreiden diabetespotilaiden osuus on Suomessa ollut noin 20 prosentin luokkaa.

Knip arvelee, että alkuun kasvua todennäköisesti selitti se, että lasten vanhemmat pitkittivät terveydenhuoltoon hakeutumista koronatartunnan pelossa.

Lue lisää: Tyypin 1 diabetes kehittyy eri lapsilla eri tavoin

Tilanne on sittemmin hieman parantunut, mutta jäänyt edelleen koronapandemiaa edeltävää aikaa huonommaksi.

– Huolestuttavaa on, että myös vakavan ketoasidoosin frekvenssi on noussut. Ennen pandemiaa se oli kuuden prosentin luokkaa ja yhteiskunnan sulkutilan aikana vajaa yhdeksän prosenttia. Olemme katsoneet 15 kuukauden ajanjaksoa lockdownin jälkeen syyskuusta 2021 joulukuuhun 2022. Siinä ketoasidoosin frekvenssi on 27 prosenttia, eikä vakavan ketoasidoosin osuus ole lainkaan laskenut, vaan on 9,4 prosenttia, Knip kertoo.

Vakava ketoasidoosi on henkeä uhkaava tilanne, joka johtaa sairauden dramaattiseen alkuun, tehohoitoon, pidempään sairaalajaksoon ja kasvaneeseen komplikaatioriskiin.

Janottaa ja pissattaa

Knip arvelee, että syynä tilanteeseen lienee se, etteivät vanhemmat tunnista diabeteksen tyyppioireita. Myös terveydenhuollon tarkkaavaisuudessa on parantamisen varaa.

– Aika usein perhe on käynyt lääkärissä, eikä siellä ole tunnistettu, että lapselle on kehittymässä ketoasidoosi, Knip kertoo.

Lue lisää: Lasten laboratoriotutkimukset päivystyksessä: mitä ja milloin?

Tyypin 1 diabeteksen tyyppioireita ovat lisääntynyt jano ja kasvanut virtsaamisen tarve.

– Jos pikkulapsen tilanne on epämääräinen ja tuntuu, ettei lapsi ole oikein terve, mutta ei tiedä mikä häntä vaivaa, kannattaa poissulkea diabetes. Yleensä sen toteaminen on helppoa, kun verensokeri on selvästi korkealla, neuvoo Knip.

Epäily vie sairaalapäivystykseen

Myös lastenendokrinologi Mari Pulkkinen Husista näkee, että tietoisuutta diabeteksen oireista tarvitaan lisää.

– Happomyrkytys on vakava asia. Diabeteksen oireiden ilmaantuessa on hakeuduttava nopeasti hoitoon, hän sanoo.

Pulkkisen tietojen mukaan terveysasemilla ja neuvoloissa on saatettu neuvoa perheitä tulemaan verikokeisiin esimerkiksi seuraavalla viikolla. Tässä on toimittu väärin.

– Ohje on, että jos epäilet lapsella tai nuorella diabetesta, hän lähtee saman tien sairaalapäivystykseen, Pulkkinen sanoo.

Pulkkinen on hiljattain ollut yhteistyössä Diabetesliiton kanssa tekemässä kampanjaa, jossa on pyritty lisäämään vanhempien tietoisuutta diabeteksen oireista ja muistuttamaan asiasta myös terveydenhuoltoa.

Kampanjan tulos on ollut hienoinen pettymys, kun ketoasidoosissa päivystykseen tulevien lasten määrä on vain lisääntynyt.

Tiedolla on merkitystä. Knip tuo esiin suomalaisen DIPP-tutkimuksen, jossa seulotaan vastasyntyneiltä perinnöllistä alttiutta diabetekselle. Seurantatutkimuksissa olevien lasten ketoasidoosifrekvenssi on hyvin alhainen, koska vanhemmat tunnistavat oireet varhain.

Maailmalta tiedetään, että matalin ketoasidoosi-insidenssi vastasairastuneilla on Tanskassa, 12,5 prosenttia, ja korkein Saudi-Arabiassa, 80 prosenttia.

Kirjoittaja

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030