Sotea päin

"Millennium-pelko" oli turhaa

Koneet käynnistyivät, puhelimet toimivat ja asiakaskontaktit toteutuivat uusilla hyvinvointialueilla, palkanmaksun onnistuminen jännittää yhä.

Hanna Kauppinen
Esko Jämsä
Esihenkilönä nuorisokeskus Nupissa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimiva Henna Niskanen iloitsi, että asiakkaat löysivät verkkopalvelut muutoksen jälkeenkin.

Uusi millennium, identiteettikriisi, huoli palkan tulemisesta. Muun muassa tällaisia mietteitä uusilla hyvinvointialueella käytiin läpi muutoksen kynnyksellä. Lääkärilehti kyseli tunnelmia kolmelta hyvinvointialueelta.

Lapin hyvinvointialueen palkkalistoille Rovaniemen kaupungilta siirtyvä lähihoitaja Kirsi Ulkuniemi sanoi ennen vuodenvaihdetta, että oman työn ei pitäisi muuttua.

– Näin työntekijän näkökulmasta ainoastaan vähän jännittää, että tuleehan palkka varmasti ajallaan, kotihoidon turvatiimissä työskentelevä Ulkuniemi kertoi. 

Uudet sähköpostiosoitteet oli vaihdettu jo etukäteen, ja paljon oli muuttuneita puhelinnumeroitakin. Ulkuniemi kertoi pohtineensa, ovatko kaikki numerot ajan tasalla vuoden alussa.

Kaksi päivää uuden työnantajan listoilla työskenneltyään Ulkuniemi totesi, että ongelmia ei ollut ilmennyt.

– Tuntuu, että mikään ei ole muuttunut. Aivan samanlaiset työpäivät kuin aina ennenkin.

Ainoa toistaiseksi havaittu pieni haitta oli se, että matkalaskusovelluksen käyttö ei onnistunut, sillä uuden hyvinvointialueen yritystunnusta ei vielä tiedetty.

– Lisäksi olen kuullut, että laskutukseen liittyvät muutokset ovat herättäneet vähän huolta niissä, jotka sitä työtä tekevät. Asiakas- ja palvelumaksut muuttuivat, ja muuttui myös laskuttajan nimi.

Potilastietokantojen yhdistymistä odotetaan koko hyvinvointialueella.

– Onhan siitä todella paljon etua, että esimerkiksi erikoissairaanhoidossa, kotihoidossa ja vuodeosastoilla olisi sama tietojärjestelmä. Kun asiakas vaikka siirtyy kotihoidosta päivystykseen, yhteisessä tietokannassa olisi hänen ajantasaiset lääkelistansa, sairautensa, kotihoidon käyntien määrä ja muut tärkeät tiedot. Meille on kerrottu, että jossain vaiheessa yhdistymisen pitäisi toteutua, mutta aika kauan siihen varmaan menee.

"Tärkeintä on, että nuoret löytävät edelleen palveluihimme"

Muutoksen kynnyksellä podetaan myös jonkinlaista identiteettikriisiä, myöntää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella nuorten psykososiaalisista palveluista vastaava Henna Niskanen.

– Emme ole enää Vantaan ja Keravan kaupunkien työntekijöitä, vaikka työehdot pysyvätkin samoina. Toki taustalla on pelkoa, että tulevatko palkat ja siirtyvätkö lomat uuteen järjestelmään, mutta ajattelisin, että esimerkiksi palkkasotkuista on otettu opiksi. Olen luottavaisella mielellä, hän totesi vuoden lopussa.

Niskanen toimii esihenkilönä nuortenkeskus Nupissa, joka palvelee 13–21-vuotiaita Keravalla, Tikkurilassa ja Myyrmäessä.

Hyvinvointialueen myötä kaikki sähköpostiosoitteet vaihtuvat ja nettisivut muuttuvat, myös chatin paikka. Myös keravalaisten työnumerot muuttuvat.

 – Tekniikkamuutos on ollut iso ja nopea. Myös sitä tehnyt yritys on varmasti ollut kovilla. Asiakkaita olen rauhoitellut, että työ ei muutu mihinkään, toimipisteet ja tapaamispaikat säilyvät. Samojen nuorten kanssa teemme tammikuussa töitä kuin joulukuun lopussakin. Tärkeintä on, että nuoret löytävät edelleen palveluihimme.

– Ihan varmasti vuoden alussa on tilanne, että kaikki ei toimi ja nettisivuilla on väärää tietoa. Mutta oma ajatteluni on, että peruna kerrallaan.

Henkilökunnan kahvipöytäkeskusteluissa hyvinvointialuemuutosta verrattiin vuoden lopussa millenniumiin.

– Tässä on samanlainen värinä, että pelätään pahinta, mutta käykö, kuten silloin, että mikään ei muutu, Niskanen naurahtaa.

 Vuoden vaihduttua, ensimmäisenä työpäivänä Niskanen kertoo, että ennakkohuoli oli turhaa.

– Totta kai paljon on kaikenlaista vielä kesken, mutta pääasiallisesti tilanne on oikein hyvä. Koneet on saatu auki, Apotti ja puhelimet toimivat. Asiakkaat ovat löytäneet neuvontapuhelinnumeromme, ja yhteydenottoja on tullut. Sen perusteella ajattelisin, että kuntalaisille ei ole aiheutunut isoja ongelmia.

Niskanen muistuttaa, että muutoksen myötä voidaan tehdä myös uudistuksia ja kehitystyötä. Esimerkiksi lapsiperheiden ohjaukselle ja neuvonnalle saatiin yhteinen puhelinnumero.

Lue myös

"Kaikki varmasti saavat palkan, mutta hienosäätöä siinä voi olla"

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soitessa muutokset ovat verrattain pienet: pelastuslaitos liittyi vuodenvaihteessa Soiten palkkalistoille ja Kruunupyyn kunta siirtyi Pohjanmaahan.

– Palkanmaksu tietysti jännittää meilläkin. Vaikka meille tuli vain noin 400 uutta työntekijää, järjestelmät on jouduttu vaihtamaan. Ensi viikolla kaikki varmasti saavat palkan, mutta hienosäätöä siinä voi olla, terveyden ja sairaanhoidon toimialuejohtaja, Soiten vs. johtajaylilääkärinä vuodenvaihteeseen toiminut Tuula Rajaniemi kertoo.

Hän on ollut keskeisessä roolissa muutoksen valmistelussa. Töitä tehtiin ennakkoon paljon, jotta varmistettiin tietojärjestelmien toimiminen.

– Lähinnä meillä oli huoli teknologiasta, esimerkiksi kulunvalvonnan toimimisesta, ja siihenkin löydettiin ratkaisu ennen joulua.

Kaikkien soitelaisten sähköpostit ja puhelinnumerot säilyivät ennallaan, mikä on helpottanut sekä keskinäistä työntekoa että asiakkaiden ja henkilökunnan välistä yhteydenpitoa.

Lääkäreiden hoitotyö säilyy luonnollisesti ennallaan, mutta osa lääkäreistä on aiemmin tehnyt myös kuntalaskutusta, mikä poistui oman hyvinvointialueen asukkaiden osalta.

Uusina työntekijöinä Soitelle tuli vain pelastuslaitoksen väki, koulukuraattoreita ja joitakin kehitysvammayksiköitä.

– Nyt on jo käynyt ilmi integroidussa yhteisössä toimiville, että lainsäädännössä on vielä hiomista vaativia asioita. Ja monta muutakin asiaa on vielä ratkaistavana, mutta suurin huolemme on se, että mistä saamme työntekijöitä kaikkiin ammattiryhmiin ja riittävätkö rahat.

Kirjoittaja

Hanna Kauppinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030