Terveydenhuolto

Terveydenhuollossa tarvitaan teknologiaa helteiden hallintaan

Japanilainen ilmastointitakki voi auttaa hiukan, ilmalämpöpumppu enemmän, mutta uusia rakennuksia varten tarvitaan helteet huomioivia rakentamismääräyksiä.

Anne Seppänen

Risto Kosonen
Aalto-yliopistossa tehtiin laboratorio-olosuhteissa iäkkäillä koehenkilöillä lämpöviihtyvyystutkimuksia.

Ilmastonmuutos lisää edetessään kesähelteitä. Tähän on syytä varautua terveydenhuollossa: kun hellejakso kestää pitempään kuin neljä vuorokautta, kuolleisuus lisääntyy 10 prosenttia. Lisäksi sairaalahoidon tarve kasvaa. Kuumuus on ongelma myös sairaaloissa. 

– Valtakunnallisessa kyselyssämme ilmeni, että terveydenhuollon hoitolaitosten kuumentuminen helteellä on hyvin yleistä, kertoo tutkija Virpi Kollanus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

THL:n tutkimuksissa on havaittu, että hellejaksojen aikana kuolleisuus lisääntyy selvästi niin kodeissa kuin terveydenhuollon yksiköissä. Yleensä syynä on perussairauksien oireiden paheneminen kuumuudessa. Erityisen alttiita ovat vuodeosastojen pitkäaikaispotilaat. 

Kotihoidon työntekijät törmäävät työssään kotien kuumuuteen.

­– Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat ovat keskeisessä asemassa, kun pyritään torjumaan helteiden vakavia haittoja, Kollanus sanoo. 

Varautuminen hellejaksoihin pitäisi aloittaa hyvissä ajoin kiinteistöjen ongelmien kartoittamisella.

Markiisit ja kaihtimet varjostavat

Aurinkosuojaus on keskeinen asia helteen pitämiseksi rakennuksen ulkopuolella. Passiivisia keinoja tähän ovat erilaiset markiisit ja sälekaihtimet.

– Jos auringon säteilyn saa blokattua tehokkaasti, se on jo aika paljon. Lyhyen hellejakson aikana rakennuksen massa pystyy tasaamaan ylilämpöä, mutta pitkällä jaksolla sekin lämpenee, kertoo LVI-tekniikan professori Risto Kosonen Aalto-yliopistosta.

Aktiivisia keinoja ovat esimerkiksi ilmalämpöpumput ja jäähdytys ilmanvaihdon kautta.

– Elleivät passiiviset keinot riitä, tarvitaan jäähdyttäviä laitteita. Terveydenhuollon yksiköt ovat helteen vaikutusten kannalta herkkiä kohteita ja on perusteltua käyttää niissä koneellista jäähdytystä, Kollanus sanoo.

Hän arvioi, että Suomessa on tarvetta kehittää kansallista ohjausta helteen haittojen ehkäisyyn liittyen.

THL:n, Aalto-yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Itä-Suomen yliopiston yhteisessä hankkeessa helteitä tutkitaan muun muassa terveydenhuollon ja ikäihmisten näkökulmasta.

– Me katsomme rakennusten jäähdytyksen tarvetta: kuinka paljon rakennukset ylilämpenevät ja miten sitä voitaisiin hallita, kertoo Aalto-yliopiston Kosonen.

Lue myös

Pika-apua paikallisista laitteista

Pika-apua helteen haittoihin voi saada paikallisista jäähdytyslaitteista: Aalto-yliopistossa tehtiin laboratorio-olosuhteissa iäkkäillä koehenkilöillä lämpöviihtyvyystutkimuksia. Tavoitteena oli löytää keinoja parantaa lämpöviihtyvyyttä helposti. Lämpötila laboratoriossa oli 25-32 astetta. Koehenkilöillä oli käytössä kostutuspuhalluslaitteita, pöytäpuhaltimia ja japanilainen ilmastointitakki, jossa on sisäänrakennettuna säädettäviä puhaltimia.

– Kaikille kolmelle laitteelle löytyi omat kannattajansa. Koehenkilöt olivat aika tyytyväisiä vielä 30 asteessa, mutta sen jälkeen lämpöviihtyvyys laski selkeästi, Kosonen kertoo.

Paikallinen ratkaisu, jota tässä ei testattu, on sängyn yläpuolelle koottu teltta, johon puhalletaan viileää ilmaa.  

Pitkien hellejaksojen yleistyminen on tärkeä ottaa huomioon rakennusmääräyksissä.

Uusissa rakennuksissa on teknisiä ratkaisuja sisäilman jäähdyttämiseksi. Vanhoissa rakennuksissa helpoin ja edullisin vaihtoehto on usein ilmalämpöpumppu, jos sille löytyy paikka ja jos väliovia voidaan pitää auki. 

– Jäähdytyksessä energian kulutus on suhteellisen pieni verrattuna lämmitykseen, Kosonen kertoo.

Kirjoittajat

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030