Aikuisen äkillisen sivuontelotulehduksen diagnostiikka ja hoito

- Aikuisen äkillistä eli akuuttia sivuontelotulehdusta edeltää lähes aina 5-7 vuorokautta kestänyt virusperäinen nuhakuume.

Maija Hytönen, Jari Suvilehto, Mikko Seppänen, Tapio Pirilä, Jura Numminen

Feokromosytooman ja paragangliooman diagnostiikka ja hoito

- Feokromosytooma ja paragangliooma ovat harvinaisia sympaattisen hermoston kromaffiinisen solukon sairauksia, joiden esiintyvyys on 2-8 tapausta miljoonaa asukasta kohden.

Heikki Kiviniemi, Jyrki Mäkelä

Näyttöön perustuva hoito - isäntä vai renki?

Lääkärin tehtävä on tarjota potilaan tautiin parasta mahdollista hoitoa. Ennen muuta se tarkoittaa järjestelmällisesti kerätyn tutkimustiedon perusteella vaikuttavaksi osoitettua hoitoa, toteaa Marjukka Mäkelä. Tieteellinen, näyttöön perustuva hoito ja tutkimus eivät voi koskaan korvata kokemukseen perustuvaa kliinistä osaamista, muistuttaa puolestaan Juha Öhman.

Marjukka Mäkelä

Kliinistä osaamista ei voi korvata

On itsestään selvää, että tutkimus ja siihen perustuva näyttö ovat hoidon perusta. Kaikkea ei kuitenkaan voi tutkia ja tällöin on turvauduttava seuraavaksi parhaimpaan vaihtoehtoon eli asiantuntijuuteen.

Juha Öhman

Uusien antikoagulanttien hallittu käyttöönotto

- Onnistuneen antikoagulaatiohoidon edellytyksiä ovat yksilöllinen hoidon valinta ja potilaan ohjaus sekä kliininen seuranta.

Riitta Lassila, Elina Armstrong, Matti Halinen, Anders Albäck, Heidi Asmundela, Janne Backman, Kaj Groundstroem, Lotta Joutsi-Korhonen, Annikka Kalliokoski, Helena Kastarinen, Tomi Niemi, Seija Peltonen, Jaana Puhakka, Juhani Rossinen, Turgut Tatlisumak, Hannu Väänänen

TT-kolografia paksusuolen sairauksien diagnosoinnissa

- TT-kolografian diagnostinen osuvuus ja turvallisuus paksusuolen sairauksien diagnostiikassa selvitettiin järjestelmällisellä kirjallisuuskatsauksella.

Perttu Arkkila, Matti Vuorialho, Sirpa-Liisa Hovi, Jaana Isojärvi, Pirjo Räsänen

Tyypin 2 diabeteksen insuliinihoito

- Valtaosa tyypin 2 diabetespotilaista tarvitsee insuliinihoitoa taudin etenevän luonteen vuoksi. Tarve liittyy potilaan oman insuliinituotannon vähenemiseen.

Markku Saraheimo, Atte Vadén

Unen yhteys aineenvaihdunnan häiriöihin

- Unen pituudella ja energia-aineenvaihdunnalla on keskinäinen yhteys.

Hanna M. Ollila, Erkki Kronholm, Tiina Paunio

Käsiin kohdistuvan tärinän terveyshaitat

- Jokaisen työikäisiä hoitavan lääkärin vastaanotolle saattaa tulla potilas, jonka oireet voivat johtua altistumisesta käsiin kohdistuvalle tärinälle.

Riitta Sauni, Jukka Uitti, Markku Sainio, Rauno Pääkkönen

Ahdistuneisuuden biologiaa

- Ahdistus ja pelko ovat normaaleja tunteita pelottavassa tilanteessa, ja ne mahdollistavat tehokkaan reagoinnin uhkiin.

Iiris Hovatta

Haluttomuuden monet kasvot

- Seksuaalinen haluttomuus oireena on yleinen, ja sitä esiintyy kaiken ikäisillä, sekä miehillä että naisilla.

Leena Väisälä

Seksuaalisuuteen liittyvät lääkkeiden haittavaikutukset

- Seksiin liittyvät ongelmat ovat hyvin yleisiä väestössä ja niille on monenlaisia syitä.

Tapani Vuola

Seksuaalisuus ikääntymisen ja sairauksien näkökulmasta

- Väestön ikärakenteen muuttuessa kohdataan terveydenhuollossa yhä enemmän ikääntyvien seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Pirkko Brusila

Miten lääkäri voi tukea potilaan seksuaalisuutta?

- Potilaan seksuaalisuus pitää huomioida terveydenhuollossa, koska monet sairaudet ja hoidot vaikuttavat siihen.

Leena Väisälä

Ennenaikaisia synnytyksiä voidaan vähentää - nyt pitää toimia!

Ennenaikaisten synnytysten määrä on kehittyneissä maissa ollut kasvussa, joskin Suomessa nousu on onneksi ollut maltillista. Meillä ennenaikaisia on noin 6 % synnytyksistä. Ennenaikaiset synnytykset ovat olleet ongelma, jolle obstetrikot ovat voineet kovin vähän. Valtaosa keskosten paremmasta selviytymisestä on kehittyneen neonatologisen hoidon ansiota. Keskosten hoito vaati erityisosaamista ja hoitotulokset ovat olleet hyviä. Parasta hoitoa olisi kuitenkin keskosuuden ehkäisy.

Tommi Vimpeli

Vanhusten lihasongelmat

- Ikääntymiseen liittyy lihaskudoksen muutoksia, jotka voivat virheellisesti muistuttaa lihas-sairautta.

Mari Korpela, Tom Pettersson, Timo Strandberg, Mervi Löfberg, Sari Kiuru-Enari

Mitä sydämen tahdistinhoito on tänään?

- Ensimmäinen sydämentahdistin asennettiin Tukholmassa, Karoliinisessa sairaalassa vuonna 1958, minkä jälkeen tahdistinhoidon kehitys on ollut hämmästyttävän nopeaa.

Juhani Koistinen, Sami Pakarinen

Lasten elinsiirrot

- Lasten elinsiirtotoiminta käynnistyi maassamme 25 vuotta sitten. Tähän mennessä siirtoleikkauksia on tehty 373 lapselle ja nuorelle. Näistä munuaisensiirtoja on runsas puolet, maksansiirtoja neljännes ja sydämensiirtoja kuudesosa. Hiljattain käynnistyivät myös keuhkon- ja suolensiirrot.

Hannu Jalanko, Heikki Sairanen

Aikuisten sydämensiirrot

- Sydämensiirto on viimeinen hoitovaihtoehto, kun potilaalla on vaikea, henkeä uhkaava sydämen vajaatoiminta.

Janne J. Jokinen, Jyri Lommi, Karl B. Lemström

Keuhkonsiirrot tänään - nykyaikaista hoitoa loppuvaiheen keuhkosairauksiin

- Nykyaikaisin menetelmin on vuodesta 2002 lähtien Suomessa tehty sata keuhkonsiirtoa. Yhden vuoden eloonjäämisosuus on ollut 95 %, ja edelleen näistä potilaista on elossa yli 85 %. Hoitomuodon kehityksen myötä hyvä elämänlaatu ja pitkäaikaiseloonjääminen ovat todennäköisiä.

Pekka Hämmäinen, Maija Halme