Lisääkö synnytyksenaikainen sikiövalvonta STAN-laitteella sittenkään synnytysturvallisuutta?

- Sikiön synnytyksenaikaista hapenpuutetta voidaan arvioida analysoimalla sikiön sydämen elektrokardiogrammia STAN-laitteen avulla. Tässä järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin STAN-laitteen tuomaa lisäarvoa pelkkään kardiotokografiaseurantaan (KTG) verrattuna.

Kati Tihtonen, Riitta Grahn, Minna Kaila

Onko uloshengityksen typpioksidin mittauksesta hyötyä lasten astman diagnostiikassa ja hoidossa?

- Uloshengityksen typpioksidipitoisuuden (FeNO) on ajateltu kuvaavan hengitysteiden eosinofiilisen tulehduksen vaikeusastetta.

Tuomas Jartti, Maria Wendelin-Saarenhovi, Jaakko Hartiala, Timo Vanto

Lääketutkimustietoa on vaikea soveltaa iäkkäisiin Esimerkkejä sydän- ja verisuonisairauksia ehkäisevästä lääkehoidosta

- Potilaita valitaan lääketutkimuksiin usein erittäin tiukoin kriteerein. Tämä vaikeuttaa tulosten yleistämistä etenkin hyvin iäkkäiden potilaiden hoitoon.

Ismo Räihä, Tiina Varis

Hepatosellulaarisen karsinooman hoito

- Hepatosellulaarinen karsinooma (HCC) aiheuttaa kolmanneksi eniten syöpäkuolemia koko maailmassa.

Raija Ristamäki, Helena Isoniemi, Tuomo Alanko

Kolmen kuukauden koliikki

- Vauvan koliikki eli selittämättömät itkukohtaukset ovat yleisiä kahden viikon iästä kolmen kuukauden ikään saakka.

Liisa Lehtonen

Vaikea-asteisen kuulovian kuntoutus molemminpuolisen sisäkorvaistutteen avulla

- Sisäkorvaistutetta käytetään molemminpuolisen vaikea-asteisen kuulovian kuntoutuksessa silloin, kun kuulokojekuntoutus ei auta.

Jukka Kokkonen, Elina Mäki-Torkko, Risto P. Roine, Tuija S. Ikonen

Vapinan tutkiminen

- Vapina on tavallisin liikehäiriö.

Seppo Kaakkola

Äidin masennuksen hoito raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen

- Sairaudenasteista masennusta esiintyy yli 10 %:lla raskaana olevista ja hiljattain synnyttäneistä naisista.

Tuija Heikkinen, Sinikka Luutonen

Norovirusepidemiat ovat haaste terveydenhoitojärjestelmälle

- Vuonna 2006 Suomeen tulleet norovirusten uudet variantit ovat aiheuttaneet joka puolella maailmaa vertaansa vailla olevia epidemioita.

Merja Roivainen, Leena Maunula, Markku Kuusi

Virtsarakon katetrointi ja kystostooman laitto

- Pyrkimyksenä on aina mahdollisimman lyhyt katetrointiaika.

Matti Laato, Esa Kähkönen, Antti Rannikko, Peter Boström

B-hepatiitin muuttunut lääkehoito

- Suomessa on yhä enemmän B-hepatiitin kantajia. Valtaosalla heistä on immunologinen toleranssi ja he ovat saaneet infektion lapsuudessaan. Immunotoleranssiin liittyy suuri viruspitoisuus ja huomattava tartuttavuus.

Martti Färkkilä

Salakavala sarkoidoosi

- Sarkoidoosi on useita elimiä samanaikaisesti vaurioittava granulomatoottinen tulehduksellinen sairaus, jonka aiheuttajaa ei tunneta.

Anne Pietinalho

Selkäydinstimulaatio vaikean neuropaattisen kivun ja monimuotoisen paikallisen kipuoireyhtymän hoidossa

- Järjestelmällisen katsauksen perusteella selkäydinstimulaatio näyttää lievittävän hyvin neuropaattista kipua ja monimuotoista paikallista kipuoireyhtymää (CRPS) lyhyellä ja keskipitkällä seurantavälillä.

Mika Paavola, Maija Haanpää, Minna Kärkkäinen, Esa-Pekka Pälvimäki, Marja Blom, Antti Malmivaara

Uhkaako rasvamaksa kansanterveyttä?

- Rasvamaksa yleistyy väestössä ylipainon ja tyypin 2 diabeteksen lisääntyessä.

Perttu E. T. Arkkila

Pulmonaalihypertension lääkehoito

- Keuhkovaltimoiden verenpainetaudin ennuste vaihtelee liitännäissairauksien ja potilaan suorituskyvyn mukaan, mutta yleensä se on ilman hoitoa huono.

Maija Halme

Raskaudenaikaiset muutokset laboratoriokokeissa

- Raskauden aikana mitattujen hemoglobiinipitoisuuksien viitealueet riippuvat raskauskolmanneksesta ja viitealueiden raja-arvot ovat matalammat kuin ei-raskaana olevilla. Hemoglobiinipitoisuuden pieneneminen alle raskausajan viitealueen on myöhäinen raudanpuutteen osoittaja.

Piia Vuorela, Lotta Joutsi-Korhonen, Tarja Tiippana-Kinnunen, Kristina Hotakainen

Oikaisu: Tuhkarokkotapaus Suomessa - mitä tehdä?

Lääkärilehdessä 7/2009 julkaistussa artikkelissa "Tuhkarokkotapaus Suomessa - mitä tehdä?" (s. 597-600) oli virhe aikuisten rokottamista koskevassa suosituksessa. Artikkelissa todettiin, että niille rokotusohjelmien ulkopuolelle jääneille aikuisille, jotka eivät ole sairastaneet tuhkarokkoa lapsuudessaan, suositellaan kahta annosta MPR-rokotetta kuukauden välein. Voimassa olevan suosituksen mukaan aikuisille kuitenkin suositellaan kahta MPR-rokotetta vähintään kuuden kuukauden välein, mutta mieluiten 2-3 vuoden välein.

Milan Das, Laura Pakarinen, Eeva Ruotsalainen, Eeva Salo, Hannele Kotilainen, Stiina Zitting, Ville Lehtinen, Markku Kuusi, Irja Davidkin, Tuija Leino, Petri Ruutu

Mitä HPV-rokotteilta voidaan odottaa?

- Kohdunkaulan syöpä on ehkäistävissä, mutta papa-seulonnoin toteutettavan sekundaariprevention tuloksia on vaikeaa enää parantaa organisoidun seulonnan maassa, kuten Suomessa.

Jorma Paavonen

Onko hypertyreoosin radiojodihoito turvallista?

- Hypertyreoosin vuoksi hoidetuilla potilailla on lisääntynyt riski sairastua ja kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin vielä vuosikymmeniä hypertyreoosin hoidon jälkeen.

Saara Metso

Yli 80-vuotiaiden kohonneen verenpaineen lääkehoito kannattaa

- Kontrolloiduissa hoitotutkimuksissa oli aiemmin vain vähän, jos ollenkaan yli 80-vuotiaita. Siksi kohonneen verenpaineen hoidon hyöty tässä ikäryhmässä on jäänyt epäselväksi.

Riitta Antikainen, Timo Strandberg, Jaakko Tuomilehto