HI-virus piiloutuu muistisoluihin

Immuunikadon hoidossa on parin viime vuoden aikana tapahtunut todellinen läpimurto. Viruksen lisääntymisen eri vaiheisiin iskevien lääkkeiden yhdistelmillä on Suomessakin saatu palautettua potilaita lähes haudan partaalta jopa takaisin työelämään. Yhdistelmähoidolla viruksien määrä potilaiden plasmassa saadaan vähenemään niin pieneksi, ettei niitä herkimmilläkään menetelmillä kyetä löytämään. Jossain virus kuitenkin piileksii ja palaa verenkiertoon, jos hoito keskeytetään.

Matti Viljanen

Säärihaavan kompressiohoito on paikallaan

Britannian kansallinen terveysjärjestelmä NHS antoi yorkilaistutkijoiden tehtäväksi selvittää, mikä on kompressiohoidon merkitys komplisoitumattoman säärihaavan hoidossa. Tutkijat saivat käsiinsä 24 aihetta käsittelevää satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joista kuusi julkaisematonta. Tutkimus sisällytetään Cochranen kirjaston tietokantaan, mikä kuvastaa selvityksen painoarvoa.

Robert Paul

Kyllä diureettia tarvitaan

Pitkään diureettia käyttäneen vanhuspotilaan lääkäri saattaa harkita lääkityksen lopettamista. Jos potilas on käyttänyt diureettia sydämen vajaatoimintaan, korkeaan verenpaineeseen tai alaraajaturvotuksiin kuukausia tai vuosia ja pysynyt oireettomana, voi kroonisen lääkityksen jatkaminen tuntua turhalta, varsinkin kun diureetit saattavat aiheuttaa haittavaikutuksia, kuten elektrolyyttihäiriöitä ja kihtiä.

Robert Paul

Juuston laktokokissa tehokas resistenssigeenipakkaus

Laktokokit käynnistävät raakamaidosta tehtävän juuston syntymiselle välttämättömän käymisreaktion. Bakteereita on lopputuotteessakin kymmeniä miljoonia grammaa kohti. Sveitsiläinen tutkijaryhmä on löytänyt tuorejuustosta streptomysiinille, tetrasykliinille ja kloramfenikolille resistentin Lactococcus lactis -kannan. Bakteerista eristetty vajaan 30 kiloemäksen kokoinen plasmidi pystyi siirtämään resistenssit Enterococcus faecalikseen.

Matti Viljanen

Uutta potkua osteoporoosin hoitoon

Osteoporoosin hoitoon ovat nykyään käytettävissä estrogeenit, kalsitoniini ja bisfosfonaatit. Näille lääkkeille on ominaista, että ne ensisijaisesti estävät luun resorptiota. Fluoridi vahvistaa myös luustoa ja sen vaikutusmekanismina on luun uudismuodostumisen lisääntyminen. Fluorin vaikutus on kuitenkin tunnetusti odottamaton ja voi olla, että vaikka luumassa lisääntyy, luun kestävyys ei parane. Siksi fluoria ei ainakaan Suomessa käytetä liiemmälti osteoporoosin hoidossa.

Robert Paul

Meneepä vaikeaksi

Lancetin palstoilla kuvataan suku, jonka useilla jäsenillä on mutaatio BRCA1-geenissä. Tämän geenin mutaatio altistaa kantajansa periytyvälle rinta- ja munasarjasyövälle sekä eturauhassyövälle. Kuten olettaa sopii, useimmilla mutaatiota kantavilla suvun jäsenillä olikin todettu joko rintasyöpä, munasarjasyöpä tai eturauhassyöpä. Suvulle tyypillinen BRCA1-geenin mutaatio oli tarkoin selvitetty, ja tällä kertaa kyseisen jättigeenin eksonissa numero kaksi oli kohdassa 189 neljän emäksen insertio (189insTGTC). Tähän asti kaikki oli kuin oppikirjassa, mutta kyseisessä suvussa sattui olemaan monotsygoottiset kaksossisaret, joiden tautihistoria olikin vielä mielenkiintoisempi.

Heikki Joensuu

Mitä hepariinia epästabiiliin anginaan?

Epästabiilin angina pectoriksen nykyinen konservatiivinen valinnaishoito koostuu hepariinin infuusiosta ja asetyylisalisyylihaposta. Tällaisenaan hoito ei aina ole kovin tyydyttävää ja usein joudutaan invasiivisiin jatkotoimiin. Pienimolekyylisten hepariinien tultua käyttöön on muutamissa tutkimuksissa selvitetty, ovatko uudet hepariinit perinteistä fraktioimatonta hepariinia parempia tässä hoidossa. Pienimolekyylisten hepariinien etuna on tasaisempi ja paremmin ennakoitavissa oleva annosvaste, ja lisäksi niiden annostelu ihonalaisena ruiskeena on helppoa eikä vuotomuuttujia tarvitse seurata.

Robert Paul

Sikasiirteet vastatuulessa

Humanisoitujen sikojen on toivottu ratkaisevan kroonisen siirrännäispulan. Nykyaikaisen siirtogeenitekniikan avulla on mahdollista tuottaa sikoja, joiden solujen pinnan tärkeimmät kudosantigeenit ovat ihmisestä peräisin. Tällaisista possuista otettuja siirrännäisiä ihmisen immuunijärjestelmä sitten erehtyisi pitämään lähes ominaan eikä ainakaan hallitsemattomia hylkimisreaktioita pääsisi kehittymään. Toisesta lajista peräisin olevat siirrännäiset eli ksenograftit ovat nostattaneet tietysti valtavan kohun ja erityisesti niiden eettisyys on asetettu kyseenalaiseksi.

Matti Viljanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030