Vapaa estrogeeni ja rintasyöpä

Endogeenisten estrogeenien katsotaan lisäävän vaaraa sairastua rintasyöpään, vaikka epidemiologista näyttöä asiasta on ollut vähän. Asian tutkimiseksi 14 291 naiselta, iältään 35-65-vuotiailta, otettiin seeruminäyte estrogeenien määritystä varten heidän tullessaan mammografiaseulontaan. Runsaan viiden vuoden seurannan aikana 7 063:lla menopaussin ohittaneella naisella todettiin rintasyöpä, ja kullekin syöpätapaukselle valittiin kohortista kaksi verrokkia. Mitatut estradiolin, estronin ja vapaan estradiolin määrät suhteutettiin painoindeksiin.

Lääke­tieteen maailma­sta 18-19/1995 Kommentteja

Rintasyövän liitännäishoidon 20-vuotistulokset

Italialaiset ovat olleet uranuurtajia rintasyövän liitännäishoitojen kehittämisessä. He aloittivat vuonna 1973 tutkimuksen, jossa satunnaistettiin 386 mastektomialla hoidettua naista joko saamaan CMF-hoitoa (syklofosfamidi, metotreksaatti ja 5-fluorourasiili) vuoden ajan leikkauksen jälkeen tai sitten verrokkiryhmään. Kaikilla potilailla oli kainalon imusolmukkeisiin metastasoinut syöpä. Tulokset tästä hoitokokeesta ovat vanhastaan tiedossa: CMF-hoitoa saaneilla oli merkitsevästi vähemmän rintasyövän uusiutumia. Mutta paraneeko osa potilaista solunsalpaajahoidolla pysyvästi vai lykkääntyykö vain lopulta väistämätön residiivi? Entä solunsalpaajien mahdollisesti aiheuttamat sekundaarisyövät?

Lääke­tieteen maailma­sta 18-19/1995 Kommentteja

Colitis ulcerosan hoito hyytymistekijä XIII:lla

Jo toistakymmentä vuotta sitten osoitettiin, että haavaisen paksusuolitulehduksen aktivoituessa ja meleenan lisääntyessä hyytymistekijä XIII:n aktiivisuus heikkenee. Tämä hyytymistekijä vaikuttaa hyytymiskaskadin loppupäässä edistäen lopullisen verihyytymän muodostumista ja haavan paranemista. Münchenin erään yliopiston sisätautiklinikassa (Klinikum rechts der Isar) selvitettiin 12 koliittipotilaan hyytymistekijä XIII:n substituutiohoidosta saama hyöty.

Lääke­tieteen maailma­sta 17/1995 Kommentteja

Vastasyntyneen kehitys sydänkirurgian jälkeen

Vaikeiden sydänvikojen kirurginen korjaus edellyttää aina jonkinaikaista verenkierron pysäyttämistä. Isojen verisuonten transpositio, kaikessa harvinaisuudessaan, edellyttää kirurgista korjausta ja käytössä on kaksi anestesiamenetelmää: 1) joko lapsi on hypoterminen ja verenkierto pysäytetään koko toimepiteen ajaksi tai 2) käytetään hidasta virtausta toimenpiteen aikana ja virtaus keskeytetään vain kaikkein kriittisimmiksi hetkiksi. Lastenneurologit ovat kantaneet huolta siitä, missä määrin vastasyntyneelle tehty toimenpide verenkierron pysäytyksineen vaikuttaa lapsen myöhempään kehitykseen. Erityisesti on ollut tarve selvittää, kumpi anestesiamenetelmä on myöhemmän kehityksen kannalta turvallisempi.

Lääke­tieteen maailma­sta 17/1995 Kommentteja

Lamotrigiini - uusi hoitovaihtoehto epilepsiaan

Lamotrigiini on uusi epilepsialääke, jonka yhdistelmäkäytöstä on saatu hyviä kokemuksia. Epilepsian alkuhoidossa vaihtoehdot ovat kuitenkin vähissä: vain karbamatsepiinia, valproaattia ja fenytoiinia käytetään alkuhoidossa monoterapiana. Lamotrigiinilla on eräitä etuja vanhempiin epilepsialääkkeisiin nähden sekä tehossa että siedettävyydessä. Lisäksi sitä voidaan käyttää erilaisten epilepsiamuotojen hoitoon ja sillä on edullinen farmakokinetiikka, mm. 24 tunnin puoliintumisaika.

Lääke­tieteen maailma­sta 16/1995 Kommentteja

Onko lentoyhtiölläsi defibrillaattori koneissaan?

Kun lentoturvallisuudesta puhutaan, voi olla paikallaan pysähtyä tutkimaan Qantas-yhtiön kokemuksia lennonaikaisista defibrilloinneista. Syyskuussa 1991 jokaiseen lentoyhtiön 53:een Boeing 747- ja 767 -koneeseen hankittiin defibrillaattori. Joulukuun alkuun 1994 mennessä defibrillaattorit olivat olleet käytössä 16 kertaa lennon aikana: 9 kertaa kyseessä oli asystole, kolmessa tapauksessa sinusrytmi ja neljässä kammiovärinä. Neljästä kammiovärinäpotilaasta kaksi selviytyi hengissä ja toipui täysin. Toinen oli 67-vuotias teksasilaismies, ja hän oli niin kiitollinen hyvästä hoidosta, että piti esitelmän American Heart Associationin kokouksessa sanomanaan, että defibrillaattoreita tulisi olla paremmin julkisesti saatavana.

Lääke­tieteen maailma­sta 16/1995 Kommentteja

Subglottiseritteiden poistaminen vähentää respiraattori- pneumonioita

Sairaalapneumoniaan sairastuu 18-60 % kaikista respiraattorihoidossa olevista potilaista. Keuhkoperäisiin syihin kuolleista potilaista 70 %:lla on nosokomiaalinen infektio. Näitä karmeita lukemia on pyritty vähentämään keventämällä potilaan altistumista bakteereille, esimerkiksi tehostamalla henkilökunnan käsienpesua sekä vähentämällä potilaan omien bakteerilähteiden bakteerituotantoa selektiivisellä suolistodekontaminaatiolla. Jälkimmäinen menetelmä lisää resistenttien kantojen ilmaantumista.

Lääke­tieteen maailma­sta 15/1995 Kommentteja

... mutta paras on toki vieroittua respiraattorista

Hengityskoneesta vieroittaminen on empiiristä eikä standardimenetelmiä ole. Perinteisesti potilas on vieroitettu kytkemällä respiraattori pois hetkeksi ja tarkistamalla, alkaako spontaani hengitys. Kun IMVP (intermittent mandatory ventilation) tuli käyttöön, ajateltiin, että tällainen vieroitus on fysiologisempaa: siinä potilas hengittää omia hengityksiään, mutta kone antaa varmuuden vuoksi säädettävän määrän puhalluksia sekin. Myös painesäätöistä hengitystukea voidaan käyttää; siinä kone puhaltaa potilaan keuhkoihin säädettävällä paineella ilmaa (tai ilma-happiseosta) heti, kun se aistii hengitysliikkeen. Potilas vieroitetaan tuesta puhalluspainetta laskemalla.

Lääke­tieteen maailma­sta 15/1995 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030