Mastektomian jälkeen sädehoito vai ei?

Rintasyöpäleikkauksen jälkeinen sädehoito vähentää huomattavasti syövän paikallisen uusiutumisen riskiä. Huolestumista herätti kuitenkin vuonna 1987 julkaistu meta-analyysi, jossa oli huomioitu lähes kaikki tutkimukset, joissa mastektomian jälkeen potilaat oli satunnaistettu joko saamaan sädehoitoa tai sitten ei. Tässä meta-analyysissä ilmaantui sädehoitoa saaneille ylikuolleisuutta sydäntauteihin alkaen noin 15 vuoden kuluttua sädehoidon antamisesta. Tämän meta-analyysin pitkäaikaistulokset perustuivat kuitenkin tutkimuksiin, joissa sädehoitotekniikka on nykykäsityksen mukaan vanhentunut.

Mitä tehdä epärehelliselle tieteelle?

Tiedelehti Nature käsittelee pääkirjoituksessaan epärehellisen tieteen problematiikkaa. Tällainen tiede voi olla suoranaista väärennöstä tai kyseenalaisten tutkimuskäytäntöjen harjoittamista. Epärehellisyys tieteessä on ilmennyt monenlaisina ilmiöinä: toistuvaa väärentämistä, plagioimista, väärien tulosten puolustamista ja julkista johtopäätösten tekemistä ennen tulosten valmistumista.

Leprabasilli esiin muinaisista luista

Lontoolaiset tutkijat osoittivat leprabasillin DNA:ta geenimonistuksella Johannes Kastajan luostarin perustuksista esiin kaivetussa ruumiissa. Paikka on Jordan-virran rannalla, ja siellä Johannes Kastajan sanotaan kastaneen Jeesuksen. Seutu on muutoinkin historiallista, sillä samassa paikassa persialaiset teurastivat kristittyjä vuonna 614. Haudasta löydettyjen puuosien perusteella ruumiin ikä ajoitettiin vuoteen 600 (+- 50 vuotta).

Monoklonaalinen vasta-aine kolorektaalikarsinooman lisähoitona

Syövän hoitoyritykset monoklonaalisilla vasta-aineilla ovat tuottaneet toistaiseksi usein vain laihanlaisia tuloksia. Teoreettisesti hyvä tulos on helpommin saavutettavissa, jos hävitettävä syöpäsolumäärä on vähäinen. Saksalaiset kollegat infusoivat monoklonaalisia vasta-aineita potilaisiin, joilta oli radikaalisti leikattu paikallisiin imusolmukkeisiin levinnyt, mutta muuten metastasoimaton kolorektaalisyöpä (Dukesin aste C) siinä toivossa, että vasta-aine aktivoisi potilaan immunologisen järjestelmän hävittämään mahdolliset mikrometastaasit. Vasta-aine oli tuotettu myös normaaleissa epiteelisoluissa esiintyvää 17-1A antigeenia vastaan, joka on solun pinnassa esiintyvä, toiminnalliselta merkitykseltään tuntematon glykoproteiini.

Lihansyöjäbakteeri - mediaepidemia

On lohdullista, että arvostetun Lancetin toimittajan näkemys kohutusta "tappaja-" tai "syöjästreptokokki"-epidemiasta on täsmälleen sama kuin meikäläisten asiantuntijoiden. Raportoitu epidemia on pitkälti joukkoviestimien luoma. Vaikeita A-streptokokin aiheuttamia taudinkuvia on ollut aikaisemminkin; niistä ei vain ole puhuttu. Muutamista brittiläisistä lööpeistä lähti lumivyöryn lailla liikkeelle mediamylly.

Mahalääkkeiden gynekomastiariski

Simetidiini aiheuttaa tunnetusti gynekomastiaa. Sen sijaan ranitidiini ja omepratsoli on vain hajanaisissa tapausselostuksissa yhdistetty rintarauhasen liikakasvuun. Englannin perusterveydenhuollossa lääkärit rekisteröivät tietokoneelle potilaskäynnit sekä lääkkeet ja mahdolliset haittavaikutukset; rekisterissä on 4 miljoonaa potilasta. Tätä brittijärjestelmää hyväksi käyttäen pari amerikkalaistutkijaa on selvittänyt mahalääkkeiden yhteyksiä gynekomastiaan.

Japanin aivokuume

Kaukoidän-matkailijoiden on syytä muistaa suojautuminen tartuntatauteja vastaan. Japanin aivokuumetta raportoidaan koko Kaukoidän kattavalla endeemisellä alueella 50 000 tapausta vuosittain. Alle 15-vuotiaat lapset sairastuvat helpoiten. Hyttysen puremasta tarttuva tauti leviää varsin hyvin. Keskimäärin 3 % hyttysistä kantaa virusta. Serologisten tutkimusten perusteella on arvioitu, että 10 % alttiista väestöstä saa virustartunnan vuosittain. Kuitenkin vain 1-10 henkilöä 10 000 kohti saa tartunnan seurauksena enkefaliitin.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030