Suomalainen astmatutkimus - osa II

Suomalaisessa monikeskustutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin vuonna 1991 (N Engl J Med 1991;325:388-92), päädyttiin siihen, että aikuisen tuoreen lievän astman hoidossa inhaloitava steroidi on beetasympatomimeettiä (terbutaliinia) tehokkaampi, sillä steroidi lievittää nopeammin oireita ja korjaa paremmin keuhkojen toimintaa mittaavia muuttujia. Tutkimuksen jatko-osassa on selvitetty, miten käy jos steroidiannosta vähennetään tai jos steroidilääkitys peräti lopetetaan kahden vuoden hoidon jälkeen. Lisäksi tutkijat selvittivät, missä määrin keuhkofunktio paranee, jos steroidi aloitetaankin vasta kahden vuoden beetamimeettihoidon jälkeen.

Lääke­tieteen maailma­sta 5/1995 Kommentteja

Onko miesten subfertiliteetti periytyvää?

Lapsettomuuden ja lapsensaantivaikeuksien syitä pohdittaessa ei heti tule mieleen, että syynä voisi olla periytyvä ominaisuus. Toisaalta ihmislajille on ominaista, että pienikin lapsiluku riittää ylläpitämään sukua. Ja kun vielä tiedetään, että subfertiilien miesten veljien siemenneste on usein heikkolaatuista, alkavat perustelut Leedsissä tehdylle tutkimukselle olla ymmärrettävät. Sikäläisen yliopiston epidemiologit näet selvittivät tapaus-verrokkitutkimuksessa, miten usein lapsensaantivaikeuksien takia tutkittavana olevien pariskuntien miesten veljillä on lapsensaantivaikeuksia.

Lääke­tieteen maailma­sta 5/1995 Kommentteja

Seerumin PSA eturauhassyövän diagnostiikassa

Seerumin prostataspesifinen antigeeni (PSA) on usein lisääntynyt eturauhassyöpää sairastavalla potilaalla. Kuitenkin vain yhdellä neljäsosalla miehistä, joilla PSA-arvo on koholla (yli 4 myyg/l), todetaan jatkotutkimuksissa eturauhassyöpä, ja toisaalta noin 30 %:lla syöpäpotilaista PSA on diagnosointivaiheessa alle 4 myyg/l. Suurin osa PSA:sta muodostaa seerumissa kompleksin alfa-1-antikymotrypsiinin (ACT) kanssa. Määrittämällä PSA-ACT-kompleksin ja seerumin PSA:n suhde voitaisiin eturauhassyövän diagnostiikkaa mahdollisesti tarkentaa, sillä syöpäpotilaalla suhteellisesti suuri osa PSA:sta on sitoutuneena kompleksiin.

Lääke­tieteen maailma­sta 4/1995 Kommentteja

Tämäkin vielä: Alkoholinkäyttö aiheuttaa nenäverenvuotoja

Tuttuahan on, että alkoholi vähentää trombosyyttiaggregaatiota ja pidentää vuotoaikaa (ehkä tämä muuten on syynä sen edullisiin sepelvaltimovaikutuksiin). Glasgow'n kuninkaallisessa sairaalassa pari seniorilääkäriä lienee pohtinut kysymystä, miksi nenäverenvuodon etiologia selviää vain 15 %:lta potilaista. Ehkäpä he pohtivat tätä asiaa tuopin ääressä ja ehkä ajatus näin kulki luontevasti etanolin antitromboottisiin ominaisuuksiin.

Lääke­tieteen maailma­sta 4/1995 Kommentteja

Tappaako leukemia-sana?

Newportilainen hematologi kertoo surullisen tarinan säntillisestä noin 55-vuotiaasta poliklinikkapotilaasta, jolla oli hyvässä hallinnassa oleva krooninen lymfaattinen leukemia. Hemoglobiini oli 120, leukosyyttiarvo 30 ja trombosyytit normaalit. Hän pärjäsi hyvin ja käytteli joskus lyhyitä klorambusiili-prednisolonikuureja. Potilaalle ei ollut selitetty, millaisesta taudista on kyse. Sitten kerran hän jätti tulematta vastaanotolle. Tätä ihmeteltiin, sillä mies oli aina ollut täsmällinen ja itsestään huolehtiva. Hän ilmaantui myöhemmin ensiapuun täysin rapakunnossa vaikean fekaali-impaktion vuoksi. Veriarvot olivat ennallaan, hyvät. Hän oli laiminlyönyt itsensä hoitamisen täysin. Miksikö? Hän oli sattumalta nähnyt sanan "leukemia" sairauskertomuksessaan.

Lääke­tieteen maailma­sta 4/1995 Kommentteja

Simvastatiini hidastaa sepelvaltimotaudin etenemistä

Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa (Multicenter Anti-Atheroma Study = MAAS) annettiin 381 sepelvaltimotautipotilaalle, joilla seerumin kokonaiskolesteroli oli 5,5-8,0 ja triglyseridipitoisuus alle 4,0 mmol/l ja joilla ei ollut diabetesta, sokkona joko lumelääkettä tai 20 mg simvastatiinia päivässä neljän vuoden ajan. Koronaariangiografia tehtiin ennen lääketutkimuksen alkua sekä 2 ja 4 vuotta myöhemmin.

Lääke­tieteen maailma­sta 3/1995 Kommentteja

Dyslipidemia yhteydessä Alzheimerin tautiin

Kuopiolais-oululaisena yhteistyönä toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin apolipoproteiini E:n eri fenotyypit ovat yhteydessä Alzheimerin tautiin. Tätä yhteyttä on osattu epäillä jo muutamia vuosia, sillä valikoiduissa populaatioissa on osoitettu yhteys apolipoproteiini E:n e4-alleelin esiintyvyyden ja tuon dementoivan sairauden välillä. Kuopion maan mainio kokemus populaatiotutkimusten toteuttamisessa tuli nyt hedelmälliseen käyttöön, kun haluttiin selvittää, toteutuuko apolipo E:n ja Alzheimerin yhteys myös väestötasolla.

Lääke­tieteen maailma­sta 3/1995 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030