Spesifinen antiestrogeeni

Antiestrogeenit, kuten tamoksifeeni ja toremifeeni, ovat laajassa käytössä rintasyövän hormonihoidossa. Nämä lääkkeet eivät kuitenkaan ole puhtaita antiestrogeenejä. Esimerkiksi tamoksifeenilla on agonistisia, estrogeenin kaltaisia vaikutuksia luustossa, maksassa ja endometriumissa. Yksi hormoni-hoidon epäonnistumisen syistä saattaa olla se, että syöpäkudos lopulta reagoikin tamoksifeenin estrogeenisiin ominaisuuksiin. Hormonihoidolle resistentin syöpäsolukon kasvu saattaa jopa kiihtyä osittain estrogeenin kaltaisesti vaikuttavan antiestrogeenihoidon seurauksena. Mielenkiinnolla onkin odotettu spesifisiä antiestrogeenejä, joilla ei olisi lainkaan estrogeenin kaltaisia ominaisuuksia.

Noppaterapiaa aivohalvaukseen

Tilastotieteen kurssilla Edinburghissa 22 oppilasta valitsi kuvitellun hoidon kuvitelluille aivohalvauspotilaille noppaa heittämällä. Kullakin oppilaalla oli punainen, vihreä ja valkoinen noppa; värit simuloivat kuvitellun hoidon kolmea eri modifikaatiota. Mikäli arpomisen tulos oli kuusi, potilas "kuoli", muut arpanumerot kuvasivat henkiin jäämistä. Kukin oppilas suoritti kaksi "hoitotutkimusta", joissa kuviteltuja potilaita oli kummassakin sarjassa 10-200, ja jälkimmäisen "hoitotutkimuksen" katsottiin olevan "kokeneen" tutkijan tekemä. Kussakin "hoitotutkimuksessa" nopanheitot jaettiin kahteen yhtä suureen ryhmään, "hoitoryhmään" ja "kontrolliryhmään".

Foolihappoa metotreksaattia käyttäville reumapotilaille

Kuluneen runsaan kymmenen vuoden aikana nivelreuman hoidon tärkeimpiä edistysaskelia on varmaan ollut solunsalpaajien mukaantulo hoitoarsenaaliin. Solunsalpaajista etenkin metotreksaatti on osoittautunut tehokkaaksi antireumaatiksi, mutta solunsalpaajille ominaiseen tapaan sen käyttöön liittyy joukko haittavaikutuksia, olkoonkin, että viikoittainen metotreksaattiannos on vain kymmenkunta milligrammaa.

Enterococcus faecium - tappavampi enterokokeista

Yhdysvalloissa enterokokit aiheuttavat toiseksi eniten sairaalainfektioita heti Escherichia colin jälkeen. Enterokokkia väheksyttiin aikoinaan sen vähäisen patogeenisuuden takia. Tänään tunnustetaan, että enterokokit voivat aiheuttaa vakavia infektioita kuten endokardiitteja ja sepsiksiä. Sepsikset ovat yleensä lähtöisin virtsateistä tai suolistosta. Enterokokki-infektiot ovat lähes kaikki joko Enterococcus faecaliksen tai Enterococcus faeciumin aiheuttamia.

Vanhusten EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin ennustearvo

Vuonna 1982 tehtiin Turussa perusteellinen kardiaalisen terveydentilan tutkimus 347:lle yli 64-vuotiaalle satunnaisesti valitulle henkilölle. Tutkimukseen kuului kliinisen perusselvityksen lisäksi mm. 24 tunnin EKG-rekisteröinti. Nyt kun tuosta ajasta on kulunut toistakymmentä vuotta, on sama kohortti otettu uudelleen tarkastelun kohteeksi, ja nyt on selvitetty, onko Holter-nauhassa terveyden muutoksia ennustavia seikkoja.

Pallolaajennus vai ohitusleikkaus sepelvaltimotautiin?

Oireisen sepelvaltimotautipotilaan ensisijaishoito on tietenkin konservatiivinen, mutta usein joudutaan tilanteeseen, jossa on harkittava operatiivisia toimia. Tietyissä tilanteissa ohitusleikkaus on selvästi ensisijainen vaihtoehto, koska se parantaa eloonjäämistä; näitä ovat vasemman päärungon stenoosi, proksimaalisen vasemman laskevan haaran monisuonitauti sekä kolmen suonen tauti systolisesti vajaatoimintaisessa sydämessä. Vastaavasti yhden suonen tautiin käytetään usein pallolaajennusta.

Pienten keskosten koulumenestys

1980-luvun loppupuolelta alkaen on yhä pienempiä keskosia osattu hoitaa ja yhä suurempi osa näistä lapsista on päässyt kouluikään. Clevelandista peräisin olevassa tutkimuksessa on selvitetty, miten alle 750 g:n syntymäpainoiset keskoset ovat kouluikään päästyään selvinneet opintiellä, ja tätä on verrattu hieman suurempiin keksosiin (syntymäpaino 750-1 499 g) ja täysaikaisiin vastasyntyneisiin. Ryhmissä oli 61-68 lasta ja heidän neuropsykomotorisia taitojaan mitattiin lukuisilla asteikoilla (kaikkiaan yli 20 asteikkoa), joiden perusteella voitiin arvioida lasten kognitiivinen kyky, kielen omaksuminen, motorinen valmius, lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen, käyttäytyminen ja sosiaalinen valmius. Lapset olivat noin 7-vuotiaita, kun tutkimus tehtiin.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030