Atyyppinen kasvokipu - kohti tarkempaa diagnostiikkaa

Atyyppiseksi kasvokivuksi nimitetään kroonista kasvojen alueen kipua, johon ei liity selkeitä patologisia muutoksia ja johon mikään muu tunnettu kasvokipudiagnoosi ei sovi. Kiputilan taustasta on esitetty erilaisia näkemyksiä eikä yksimielisyyteen ole päästy. TYKS:n kipuklinikan tutkimuksissa todetut poikkeavat räpäysheijastelöydökset atyyppisillä kasvokipupotilailla viittaavat siihen, että osalla potilaista kipujen taustalla on neuropaattisia tekijöitä. Toisaalta diagnoosi osoittautui heterogeeniseksi ryhmäksi mekanismeiltaan erilaisia kipuja.

Heli Forssell, Satu Jääskeläinen, Olli Tenovuo

Nivelreuman kuntoutustarpeen arviointi

Nivelreuman laitoskuntoutusjaksolla haetaan moniammatillisesti ratkaisumalleja sairauden aiheuttamiin ongelmiin. Eri alojen asiantuntijoiden toimenpiteiden tavoitteena on parantaa nivelreumaa sairastavan yleiskuntoa, toimintakykyä ja elämänlaatua. Kirjoituksessa pyritään antamaan arviointiperusteita nivelreumaa sairastavan lääkinnällisen kuntoutuksen suunniteluun käytettävissä olevan tutkimustiedon ja hoitokeinojen valossa. Kuntoutuksen perusteena tulee olla kliininen näkemys potilaan kuntoutuksen mahdollisuuksista ja tavoitteista - ottaen huomioon myöskin aiemmat hoitokokemukset ja potilaan näkemys.

Jorma V. Viitanen

Kollageenien geenivirheet rusto- ja selkäsairauksissa

Tyypin II, IX ja XI kollageenit ovat rustokollageeneja. Tyypin II kollageenia on yli 50 % kaikista ruston ja 20 % nikamavälilevyn ytimenkin proteiineista. Johtuen tyypin II kollageenin määrällisestä ja myös toiminnallisesta tärkeydestä, sitä koodittavan geenin virheiden on osoitettu johtavan useimmiten vakaviin perinnöllisiin rustosairauksiin. Tyypin IX ja XI kollageeneja on selvästi vähemmän kuin tyypin II kollageenia rusto- ja välilevykudoksissa. Viimeaikaiset tutkimustulokset ovat osoittaneet selvästi, että näitä kollageeneja koodittavien geenien mutaatiot voivat aiheuttaa kohtalaisen lieviä mutta yleisiä sairauksia, kuten välilevytautia.

Leena Ala-Kokko

Hengitysvaikeuspotilaan kuljettaminen

Suomalaisessa lääkärikoulutuksessa ei tähän asti ole kiinnitetty riittävää huomiota toimintaan sairaalan ulkopuolisissa olosuhteissa. Joutuminen tutun työympäristön ulkopuolelle esimerkiksi siirrettäessä potilasta kattavamman hoidon piiriin voi tuntua lääkäristä vieraalta.

Olli Väisänen, Juha Valli, Tom Silfvast

Sytogenetiikka ja molekyylipatologia syöpätautien diagnostiikassa - esimerkkeinä lymfoomat ja sarkoomat

Syto- ja molekyyligenetiikka perinteisen patologian tukena täsmentää histopatologista luokitusta joissakin tilanteissa. Erityisesti hematologisissa maligniteeteissa ja sarkoomissa on sytogeneettisiä ja molekulaarisia muutoksia, joilla on itsenäistä kliinistä merkitystä. Geenien toimintaa laaja-alaisesti mittaava mikrolevyanalytiikka avaa uusia näköaloja histologisesti yhtäläisten syöpätyyppien jaotteluun ennusteen tai hoitovasteen suhteen erilaisiin geeniekspressioryhmiin.

Sakari Knuutila

Klopidogreeli on tullut - onko asetyylisalisyylihapon aika ohi?

Uusi trombosyyttien aggregoitumista estävä lääke klopidogreeli hakee paikkaansa aterotromboottisten komplikaatioiden ehkäisyssä. Se on aavistuksen tehokkaampi kuin asetyylisalisyylihappo, mutta sen adenosiinidifosfaattireseptoria salpaava vaikutus tarjoaa etuja nimenomaan yhteiskäytössä ASA:n ja mahdollisesti myös ruokavaliointerventioiden ja statiinien kanssa.

Matti Mänttäri

Eturauhassyövän hoitovaihtoehdot

Eturauhassyövän hoitomahdollisuudet ovat parantuneet ja lisääntyneet. Huolellinen taudin kliininen luokitus on hoidon valinnan kulmakivi. Taudin laajuus toteamishetkellä sekä taudin hormoniriippuvuus ratkaisevat valinnan. Hoitopäätöksen ja sen toteutumisen jälkeen potilaalle tulee suunnitella jatkoseuranta koko loppuiäksi.

Olavi Lukkarinen

Pöksyt märkänä - mikä neuvoksi?

Virtsankarkailu yskiessä, nostaessa tai hyppiessä ei ole hengenvaarallista. Se on kuitenkin aikuiselle ihmiselle hämmentävää, ja ajan mittaan se voi kehittyä potilaan elämää rajoittavaksi ja elämän laatua heikentäväksi sairaudeksi. Jo yli 50 vuotta sitten kuvattiin, kuinka lantionpohjan lihasharjoittelulla voidaan parantaa virtsankarkailua, ja tätä hoitoa suositellaan yhä. Viheliäiseen vaivaan on muitakin vähäriskisiä hoitomuotoja.

Pauliina Aukee, Jorma Penttinen

Hepatiitti C -viruksen kantaja perusterveydenhuollossa

C-hepatiitin tärkein riskitekijä on suoneen ruiskutettavien huumeiden käyttö. Koska jatkuva käyttö on myös hoidon tärkein vasta-aihe, potilaiden ennuste määräytyy paljolti huumeongelman perusteella. Potilaiden seurannassa kiinnitetään huomiota maksan tulehduksen ja sen komplikaatioiden toteamiseen ja pyritään tukemaan mahdollisesti jatkuvan päihteiden käytön lopettamista.

Kari Sammalkorpi

Itsetuhoisuus - varhain tunnistettavissa oleva prosessi?

Lähes kaikki itsemurhaa ajattelevat kertovat käyneensä edeltäneen vuoden aikana perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla. Useimmat eivät kuitenkaan tuo ajatuksiaan esille. Tunnistaakseen henkilöt, joilla itsetuhoisuuden vaara on suurentunut, lääkärin tulisi pystyä poimimaan somaattisesti oireilevista potilaistaan esille sellaiset, jotka ovat masentuneita, elävät vaikeissa elinolosuhteissa tai juovat liikaa. Erityisen tärkeää olisi huomata miehet, joilla on kaikki nämä riskitekijät.

Jukka Hintikka

Lasten diabetes lisääntyy Suomessa - yhä nuoremmat sairastuvat

Jo vuosikymmenien ajan lasten diabeteksen ilmaantuvuus Suomessa on ollut suurempi kuin missään muualla maailmassa. Ilmaantuvuus on kasvanut noin 3 % vuodessa ainakin 1960-luvun puolivälistä lähtien, ja 1990-luvun loppupuolella kasvu on ollut vieläkin nopeampaa, yli 5 % vuodessa. Aiemmin lapset sairastuivat diabetekseen yleisimmin 10-14-vuotiaina, mutta nykyään kaikilla yli 5-vuotiailla riski on suunnilleen yhtä suuri. Suurin muutos on kuitenkin tapahtunut alle 5-vuotiaiden sairastumisriskissä: se on saavuttanut lähes saman tason kuin vanhemmilla lapsilla.

Marjatta Karvonen, Jaakko Tuomilehto

Maha-suolikanavan syöpävaaraa lisäävät premalignit tilat

Maha-suolikanavan syöpävaaraa lisäävät mm. krooniset tulehdukset, adenomatoottiset muutokset ja polypoosit. Eräät premalignit limakalvomuutokset ovat todettavissa vain histologisin tai molekyylibiologisin menetelmin. Premalignien muutosten havaitseminen antaa mahdollisuuden kohdennettuun endoskooppiseen seurantaan, jossa malignisoituminen voidaan havaita varhain. Tämä parantaa myös hoidon tuloksia ja ennustetta.

Hannu Paimela

Syömishäiriöpotilaan psykiatrinen tutkimus

Syömishäiriöpotilaan huolellinen psykiatrinen tutkimus on tärkeä mutta usein vaikea, koska häiriöön liittyy ongelmien kieltämistä, häpeilyä ja vääristynyt käsitys omasta ruumiista. Tutkimuksessa selvitetään häiriön luonne, siihen liittyvät terveydelliset riskit ja häiriön vaikutus persoonallisuuteen ja yleiseen toimintakykyyn. Nuoresta potilaasta arvioidaan myös vaikutus käynnissä olevaan kehitykseen. Onnistuessaan tutkimus lievittää potilaan ja omaisten ahdistusta ja on alku hoitoon motivoitumiseen ja sitoutumiseen.

Eila Laukkanen

Sisäilmaongelmat kotikäyntien valossa

Kodin sisäilman ärsykkeillä on keskeinen merkitys allergistyyppisten oireiden aiheuttajina. Potilastyötä tekevät lääkärit eivät yleensä joudu työssään perehtymään kotien sisäilmaongelmiin samassa laajuudessa kuin työterveyslääkärit työpaikkojen sisäilmaongelmiin. Lääkärin tai muun terveydenhoitoalan henkilön tekemästä työpaikkaselvitykseen verrattavasta kotikäynnistä voi kuitenkin olla pulmatilanteissa ratkaisevasti apua. Potilaiden asumisolosuhteisiin tutustuminen avaa monesti lääkärin silmät.

Marjatta Malmberg, Helena Mussalo-Rauhamaa, Soili Mäkinen-Kiljunen, Henrik Malmberg, Tari Haahtela

Hyödyttävätkö preoperatiiviset laboratoriotutkimukset leikkausvuotoriskin arvioinnissa? Onnistunut näyttöpohjaisen tiedon haku oppilastyönä

Tampereen yliopiston lääketieteen opiskelijoiden oppimisohjelmaan kuuluu ongelmaratkaisuharjoitus, jossa opiskelijat etsivät vastausta tietokantahakujen avulla. Tässä esitetyn työn perusteella nousee esille se, että opiskelijat omaksuvat lyhyen opastuksen jälkeen hakumetodit ja osaavat hyödyntää niitä opiskelussaan. Taitoa tullaan todennäköisesti käyttämään myös työelämässä. Katsauksessa esille tulevat tutkimustulokset edellyttävät harkintaa ja kenties muutoksia preoperatiivisten rutiinitutkimusten käytössä.

Miia Virta, Juhani Vilpo

Oikaisu artikkeliin: Suntti-implantti - tehokas hoito uveiittiglaukoomaan

Numerossa 12/2000 julkaistussa Juha Välimäen artikkelissa Suntti-implantti ­ tehokas hoito uveiittiglaukoomaan oli ensimmäisessä virkkeessä kroonisen uveiitin esiintyvyydestä virheellinen luku: oikea luku on 7­10/100 000/v. Lisäksi kuvion 1 hoitokaaviossa oli yksi Ei-sana väärässä kohdassa, joten julkaisemme kaavion tässä uudelleen.

Juha Välimäki

Uniapneataudin diagnostiikka ja hoito

Uniapneaa tai osittaista unenaikaista hengitystieahtaumaa on Suomessa arviolta 200 000 ihmisellä, joten kyseessä on todella kansantauti. Se lisää iskeemisten sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa, mutta sairastuvuusriskiä voidaan vähentää hoidolla. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on laadittu suositus uniapneapotilaiden diagnosoinnin ja hoidon organisoinnista. Seuraavassa esitetään ensin yleiskatsaus uniapneasta ja sen jälkeen suositus hoidon järjestelyistä Varsinais-Suomessa.

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin, Unihäiriöiden Tutkimus- Ja Hoitotyöryhmä

Uniapneataudin hoitosuositus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin asettama työryhmä antaa seuraavat unenaikaisen ylähengitystieahtauman diagnostiikan ja hoidon yleisluontoiset ohjeet. Suositus sisältää suuntaviivat siitä, milloin potilas on lähetettävä perusterveydenhuollosta jatkotutkimuksiin ja minne potilas ohjataan. Suositus perustuu tämänhetkiseen tutkimustietoon sekä työryhmän jäsenten käytännön kokemukseen.

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin Unihäiriöiden Tutkimus- Ja Hoitotyöryhmä

Lyhytkestoisen psykoterapian tuloksellisuudesta

Tähän asti on uskottu, että vaikeat mielenterveyden ongelmat vaativat pitkäaikaista terapiaa. Kuitenkin suurin osa muutoksista saadaan aikaan kymmenellä ensimmäisellä hoitokerralla. Kirjoittajien mukaan lyhytkestoisella psykoterapialla saavutetaan yhtä hyviä hoitotuloksia kuin pitempään kestävällä hoidolla riippumatta taudin vakavuudesta. Tätä suuntausta tukevat myös mm. potilaiden toivomukset ja taloudelliset tosiasiat.

Antti Mattila, Ben Furman

Suntti-implantti - tehokas hoito uveiittiglaukoomaan

Uveiittiglaukooman ennuste on viime vuosina parantunut erityisesti suntti-implanttikirurgian ansiosta. Implantilla alennetaan silmänpainetta johtamalla kammionestettä silikoniputkea myöten silmän ekvaattoritasolle sidekalvon alle. Uveiittiglaukooman hoidossa onnistumisprosentti on ollut hyvä, 75-89 %, ja suntti-implantit ovat hyvin siedettyjä. Komplikaatioista vain murto-osa on näköä uhkaavia. Implanttikirurgia on erinomainen apu ehkäistä näkövammaisuuden lisääntymistä uveiittiglaukoomapotilailla, erityisesti lapsilla ja nuorilla aikuisilla.

Juha Välimäki