Reumasairauksiin liittyvä anemia ja raudanpuute

Tavallisimmat anemian syyt reumasairauksissa ovat tulehdukseen liittyvä raudankäyttöhäiriö sekä maha-suolikanavan verenvuodosta johtuva raudanpuute.

Tom Pettersson

Raudanpuute kroonisessa munuaistaudissa

Raudanpuute on yleinen erityisesti hemodialyysipotilailla, mutta myös muilla kroonista munuaistautia ­sairastavilla.

Satu Mäkelä, Heikki Saha

Vanhuksen raudanpuuteanemia

Yli 65-vuotiaista noin kuudesosa on aneemisia ja vanhusten anemioista 16–20 % johtuu raudanpuutteesta.

Kari Koskela, Maarit Wuorela

Anemia ja raudanpuute tulehduksellisissa suolistosairauksissa

Tulehduksellista suolistosairautta sairastavat eivät useinkaan siedä suun kautta annettavaa rautahoitoa. Heille parenteraalinen rautahoito on hyvä vaihtoehto.

Johanna Haapamäki

Raudanpuuteanemian syyt ja diagnostiikka

Raudanpuuteanemia on oire, jonka syy on aina selvitettävä. Alustavat tutkimukset tehdään ­perusterveydenhuollossa, mutta jatkotutkimuksissa tarvitaan usein erikoisalojen konsultaatiota.

Marjatta Sinisalo, Pekka Collin

Lasten ja nuorten pitkittyneet vatsakivut

Toiminnalliset vatsaoireet ovat yleisiä ja myös psyykkiset tekijät voivat olla kipujen taustalla.

Pekka Arikoski

”Sairastui yhdessä yössä” – lasten äkillisesti alkavat neuropsykiatriset oireet

Lasten tic- tai pakko-oireet voivat alkaa ­poikkeuksellisen äkillisinä ja voimakkaina infektion jälkeen. Tutkimustieto syy-yhteydestä streptokokki-infektioon on ristiriitaista.

Anita Puustjärvi, Arja Voutilainen, Leena Pihlakoski

Elämänlaadun mittaaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa

Katsauksessa arvioitiin viiden elämänlaatumittarin – 15-D, EQ-5D, RAND-36, WHOQOL-BREF ja EuroHIS-8 – validiteettia, reliabiliteettia ja soveltuvuutta tutkimukseen ja palvelujärjestelmän käyttöön.

Anna-Mari Aalto, Ulla Korpilahti, Päivi Sainio, Antti Malmivaara, Seppo Koskinen, Samuli Saarni, Heli Valkeinen, Minna-Liisa Luoma

Mielenterveyttä etänä?

Kiinnostavuutensa ja pelimäisyytensä takia monet etähoitosovellukset voivat tukea hoitoon kiinnittymistä ja hoitosuhdetta etenkin nuorilla potilailla.

Jan-Henry Stenberg, Sanna Blanco Sequeiros, Matti Holi, Olli Kampman, Tuula Kieseppä, Jyrki Korkeila, Pirjo Mäki, Kristian Wahlbeck, Grigori Joffe, Pasi Häll, Kaisla Joutsenniemi

Systeemiset sidekudossairaudet, hedelmällisyys ja raskaus

Sairauden aiheuttamat elinmuutokset, taudin aktiivisuus ja hoitoon käytetyt lääkkeet vaikuttavat hedelmällisyyteen, sikiöön ja raskauteen.

Pauliina Tuomikoski, Aila Tiitinen

Oikaisu

Iskiaspotilas – konservatiivinen vai operatiivinen hoito?

Vahva tieteellinen näyttö yksittäisten hoitomuotojen tehosta iskiasoireessa puuttuu.

Katri Laimi, Jaro Karppinen, Jari Arokoski, Markku Kankaanpää, Mikhail Saltychev

Lymfoomien luokitus tarkentuu

Lymfoomien alatyyppien yleisyystiedot ovat nyt saatavilla Suomen syöpärekisterin verkkosivuilla.

Sirkku Jyrkkiö, Marja-Liisa Karjalainen-Lindsberg, Nea Malila, Sirpa Leppä

Vasemman kammion mekaaninen tukihoito – siltahoito tai vaihtoehto sydämensiirrolle

Mekaanisesti sydämen vasenta kammiota ja systeemiverenkiertoa tukevasta hoidosta saattaa tulla merkittävä vaihtoehto sydämensiirrolle, sillä tarkasti valikoiduilla potilailla kahden vuoden elinajan ennuste lähentelee sydämensiirtopotilaiden ennustetta.

Karl Lemström, Janne J. Jokinen, Jan Kiss, Antti Nykänen, Catharina Yesil, Jyri Lommi, Markku Pentikäinen, Raili Suojaranta-Ylinen, Seppo Hiippala

Hukuksiin joutuneen lapsen ensivaiheen hoito ja neurologinen ennuste

Ennusteen kannalta merkittävin asia on aivojen hapenpuutteen kesto eli hukuksissaoloaika. Elvytyksessä tärkeää on lisävaurion ehkäiseminen, happivajeen korjaaminen ja riittävän aivoperfuusion ylläpitäminen.

Tuula Lönnqvist, Leena Lauronen, Maarit Palomäki, Pertti Suominen

Aivovammojen ali- ja ylidiagnostiikka

Alidiagnostiikka on vaarana akuuttivaiheessa, ylidiagnostiikka jälkitilojen arvioinnissa.

Suvi Liimatainen, Johanna Rellman, Teemu Luoto, Minna Wäljas, Aarne Ylinen

Synnytystavan vaikutus äidin ja lapsen terveyteen

Keisarileikkaus ja alatiesynnytys eivät ole samanveroisia synnytystapoja, joista synnyttäjä voi valita mieluisamman.

Nanneli Pallasmaa, Samuli Rautava, Susanna Timonen

Synnytyksen käynnistäminen, kun raskaus on täysiaikainen

•Synnytyksistä 20–30 % alkaa käynnistyksellä, ja käynnistysten osuus on jatkuvasti kasvanut.

Heidi Kruit, Mika Nuutila, Leena Rahkonen

Synnytysten trendejä Suomessa

•Raskaana oleminen ja synnyttäminen ovat muuttuneet sadan vuoden aikana turvallisemmiksi. ­Äitiyskuolleisuus on pienentynyt alle sadasosaan ja perinataalikuolleisuus alle kymmenesosaan vuoden 1936 luvuista.

Nanneli Pallasmaa, Mika Gissler

Vastasyntyneiden sairaalasiirrot ja niissä havaitut haittatapahtumat

HUS-Erva-alueella ambulanssin varustuksessa oli ongelmia joka viidennessä siirrossa. Vastasyntyneiden kuljetuksiin tarvittaisiin pysyvä koulutettu noutotiimi.

Liisa Rovamo, Pertti Suominen