Aorttaläpän ahtauman lääkehoito - onko se edes mahdollista?

- Aorttaläpän ahtauma on yleisin leikkaushoitoa vaativa läppävika. Lääkkeellistä hoitoa ei ole, ja vaikean, oireisen ahtauman ennuste on hoitamattomana huono.

Suvi Syväranta, Satu Suihko, Petri T. Kovanen

Psykoosiriskissä olevien nuorten ja nuorten psykoottisten häiriöiden psykoterapeuttiset hoitomuodot Systemaattiseen kirjallisuushakuun perustuva katsaus

Psykoosiriskissä olevien nuorten hoidossa suositellaan ensisijaisesti psykososiaalisia hoitoja, ja psykoottisten häiriöiden hoidossa niitä suositellaan lääkehoidon rinnalle.

Vera Gergov, Klaus Ranta, Nina Lindberg, Thea Strandholm, Veli-Matti Tainio, Leena Ehrling, Mauri Marttunen

Sydänsairaudet ja raskaus

Noin yhdellä sadasta raskaana olevasta on sydänsairaus.

Risto Kaaja

Rytmihäiriöt raskausaikana

Lievät rytmihäiriöt, kuten sinustakykardia ja lisälyönnit, ovat tavallisia odottavilla äideillä.

Petri Korhonen

Silmäkuopan akuutit sairaudet

Silmäkuopan akuutit sairaudet ovat harvinaisia, mutta ne voivat johtaa pysyvään näönmenetykseen tai levitä aivoihin. Perusterveydenhuollon tehtävänä on tunnistaa nämä potilaat ja ohjata heidät erikoissairaanhoitoon.

Paula Virkkula, Marita Uusitalo

Sydämen kroonisen vajaatoiminnan hoito nyt ja tulevaisuudessa

Beetasalpaajat, ACE:n estäjät ja angiotensiinireseptorin salpaajat ovat edelleen sydämen systolisen vajaatoiminnan hoidon kulmakiviä.

Heikki Ukkonen

Sydämen vajaatoiminnan mekanismit ja vanhusten vajaatoiminnan erityispiirteet

Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, jota potee lähes 10 % yli 75-vuotiaasta väestöstä. Joka toinen sitä sairastava on 80-vuotias tai sitä vanhempi.

Markku Kupari

Sydämen pitkälle edenneen vajaatoiminnan palliatiivinen hoito

Oireenmukainen, palliatiivinen hoito ei tarkoita samaa kuin saattohoito kuoleman lähestyessä.

Reijo Tilvis, Riitta Antikainen

Liikunta sydämen vajaatoiminnan hoidossa

Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, jossa todetaan muutoksia paitsi sydämessä myös mm. verisuonissa, autonomisessa hermostossa, luurankolihaksissa ja keuhkoissa.

Kai Kiilavuori

Sydämen vajaatoiminnan omahoito

Sydämen vajaatoiminnan omahoidolla tarkoitetaan toimia, joilla potilas itse voi terveydenhuollon ammattilaisten ohjeiden perusteella vaikuttaa oireisiin, oireyhtymän etenemiseen ja ennusteeseen.

Jyri Lommi

Mitä itsemurhayrityksen jälkeen - työkalupakki kliinikon käyttöön

Suomessa tehdään joka vuosi noin tuhat itsemurhaa ja moninkertainen määrä itsemurhayrityksiä tai muita tarkoituksellisesti itseä vahingoittavia tekoja.

Tarja Kulvik, Kirsi Suominen

Lasten ja nuorten kyynärvarren murtumat

Lasten kyynärvarsimurtumat ovat erittäin tavallisia.

Juha-Jaakko Sinikumpu, Willy Serlo

Milloin antibioottihoito ei ole tarpeen?

Merkittävä osa infektiosairauksista ei vaadi antibioottihoitoa.

Reetta Huttunen, Jaana Syrjänen, Risto Vuento

Milloin munuaispotilas lähetetään nefrologille?

Väestön ikärakenteen ja sairastavuuden muutosten vuoksi perusterveydenhuollossa kohdataan yhä useammin kroonista munuaistautia sairastavia.

Kaisa Laine, Päivi Korhonen

Säären penikkatauti on yleinen rasitusvamma

Penikkataudille altistavat liikuntalajit, joihin liittyy runsasta toistuvaa iskukuormitusta, etenkin henkilöillä, joilla on muita riskitekijöitä.

Jari Parkkari, Kati Pasanen, Urho Kujala, Pekka Kannus

Recurrens-hermon monitorointi kilpirauhas- ja lisäkilpirauhasleikkauksissa

Tutkimustiedon perusteella leikkauksenaikainen recurrens-hermon monitorointi ei vähennä hermovaurion riskiä verrattuna hermon visuaaliseen tunnistamiseen.

Kimmo Hujala, Marja Koivu, Kimmo Mäkinen, Jaana Isojärvi, Marjukka Mäkelä, Tapani Keränen

Imeväisen ravitsemuksen merkitys lihavuuden kehittymisessä

Lihavuus on monitasoinen ongelma jo lapsuudessa. Siihen puuttuminen on otollista jo imeväisiästä lähtien, sillä varhaisvaiheen ravitsemuksella on vaikutus lapsen myöhempään sairastumisriskiin.

Sari Laine, Ursula Schwab, Seppo Salminen, Erika Isolauri

Paikallisen munuaissyövän seuranta

Paikallisen munuaissyövän ennusteeseen vaikuttavat merkittävästi kliiniset perustekijät: paikallinen levinneisyys, histologinen aggressiivisuus ja potilaan yleistila. Näiden perusteella potilaat voidaan jakaa vähäisen, kohtalaisen ja suuren uusiutumisriskin ryhmiin.

Jukka Kallio

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten mielenterveys

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla on havaittu enemmän mielenterveyden ongelmia ja itsemurhayrityksiä kuin ikätovereillaan keskimäärin.

Maria Sumia, Hanna Savioja, Nina Lindberg, Timo Holttinen, Riittakerttu Kaltiala-Heino

Tytön viivästynyt puberteetti

Tytön puberteetti on viiveinen, mikäli rintarauhasen kehittyminen ei ole alkanut 13 vuoden ikään mennessä.

Elina Vuori-Holopainen, Tiina Laine