Lonkkakivun yleiset syyt Nivelrikko, ahdas lonkka -oireyhtymä ja ison sarvennoisen kipuoireyhtymä

Lonkkakivun diagnoosi perustuu hyvään anamneesiin ja kliiniseen tutkimukseen. Siihen kuuluvat aina liikkumiskyvyn arviointi, kipupaikan selvittäminen ja lonkkanivelen liikelaajuuksien tutkiminen.

Antti Joukainen, Hannu Miettinen, Heikki Kröger

Psykoottisen masennuksen diagnostiikka ja hoito

Psykoottinen masennus on vakava häiriö, johon liittyy vaikea oirekuva ja merkittävä kuolleisuus.

Miika Nietola, Jyrki Korkeila

Lasten kuulovikojen seulonta

Kuulovian varhainen toteaminen on tärkeää lapsen kielellisen kehityksen turvaamiseksi.

Jukka Kokkonen, Jaakko Salonen, Sari Mykkänen

Aikuisten kuulontutkimukset perusterveydenhuollossa

Perusterveydenhuollossa kuulontutkimuksia tehdään seulontaa sekä kuulovammojen ehkäisyä ja seurantaa varten.

Antti A. Aarnisalo, Taija Lahtinen, Tarja Wäre, Risto Voutilainen, Johannes Hautamäki, Lars Kronlund

Ikäkuuloinen potilas perusterveydenhuollossa

Ikäkuulo on aikuisiän yleisin kuulovian aiheuttaja ja väestön vanhetessa merkittävästi terveydenhuollon resursseja vaativa kansantauti.

Samuli Hannula, Elina Mäki-Torkko

Psykoosin varhaisvaihe ja somaattiset sairaudet

Psykooseista kärsivillä esiintyy enemmän somaattista sairastamista kuin muulla väestöllä. Psykoosien ja somaattisten sairauksien välisestä ajallisesta seuraannosta ja kausaalisista suhteista tiedetään vain vähän.

Jyrki Korkeila

Esikouluikäisen kehitysneurologinen arviointi

Kehitysneurologisen arvioinnin tavoitteena on selvittää lapsen kehitysprofiili vaikeuksineen ja vahvuuksineen.

Aulikki Lano

Munuaisvaltimon sympaattinen denervaatio hoitoresistentin verenpainetaudin hoidossa

Munuaisvaltimon sympaattinen denervaatio laskee tehokkaasti verenpainetta potilailla, joilla on hoitoresistentti verenpainetauti.

Kaj Metsärinne, Timo Mäkikallio, Neill Booth, Heli Majamaa, Jaana Isojärvi, Risto P. Roine

Lisäkilpirauhasadenooman kirurginen hoito

Primaarisen hyperparatyreoosin yleisin syy on yksittäinen lisäkilpirauhasadenooma.

Heikki Kiviniemi, Eija Eloranta, Jyrki Mäkelä

Alkoholin kulutuksen kasvu lisää maksasairauksien riskiä

Alkoholin kulutus Suomessa on noin kaksinkertaistunut kolmen viime vuosikymmenen aikana. Kokonaiskulutus sataprosenttisena etanolina on nykyään keskimäärin 10 litraa jokaista suomalaista kohti.

Kalle Jokelainen

Alkoholin riskikäytön laboratoriomittarit

Alkoholin haitallisen käytön mittareina käytetään haastatteluja, strukturoituja kyselytestejä ja laboratoriodiagnostiikkaa.

Onni Niemelä

Alkoholihepatiitti on vaikea ja yleinen maksasairaus

Alkoholihepatiitti on runsaan juomisen seurauksena kehittyvä inflammatorinen maksavaurio, jonka kirjo vaihtelee rasvamaksatulehduksesta (steatohepatiitti) maksan vaikeaan vajaatoimintaan ja monielinvaurioon, jotka voivat johtaa kuolemaan.

Martti Färkkilä

Alkoholiriippuvuuden lääkehoito muun hoidon tukena

Alkoholin hallitsematon käyttö on yksi merkittävimmästä terveyden riskitekijöistä. Alkoholiongelmaisten hoitoon hakeutuminen on vähäistä ja pitkän ajan hoitotulokset ovat toistaiseksi olleet vaatimattomia.

Hannu Alho, Mauri Aalto

Vastaavatko verenpaineen lääkehoidon valinnat suosituksia?

Suomalaisista verenpainepotilaista vain noin kolmasosa saavuttaa verenpaineen hoitotavoitteen.

Ilkka Kantola

Natriuminsaannin vähentäminen lisää terveitä elinvuosia

Natriuminsaannin vähentäminen alentaa verenpainetta ja vähentää kohde-elinvaurioiden ja sydän- ja verisuonitautitapahtumien vaaraa. Suomalaisten verenpainetaso on mm. natriuminsaannin vähentymisen ansiosta laskenut, mutta silti se on edelleen korkea.

Antti Jula

Kotona mitattu verenpaine kuvaa valtimotaudin riskiä paremmin kuin vastaanotolla mitattu

Kohonneen verenpaineen diagnosointi ja hoito perustuvat yhä suurimmaksi osaksi vastaanotolla tapahtuviin verenpainemittauksiin, vaikka tällä käytännöllä on lukuisia heikkouksia.

Teemu Niiranen, Antti Jula

Miten verenpaineen kotimittausta käytetään

Jotta verenpaine voitaisiin arvioida luotettavasti, verenpaineen mittaus kotona pitäisi tutkimustiedon perusteella tehdä kahdesti aamulla sekä illalla vähintään neljänä peräkkäisenä päivänä.

Jouni Johansson, Antti Jula

Lapsen kallon poikkeavan muodon diagnostiikka

Kallon kasvun seuranta ja muotovirheiden tunnistaminen kuuluvat kaikkien lasten kanssa toimivien lääkärien perusosaamiseen.

Jyri Hukki, Pia Vuola, Junnu Leikola

Postbariatrinen kirurgia Pohjoismaissa

Lihavan henkilön voimakas laihtuminen lihavuusleikkauksen tai ruokavalion ja liikunnan avulla muuttaa vartalon mittasuhteita ja aiheuttaa jopa deformiteettia. Tämä voi johtaa iho-oireisiin, psykososiaalisiin haittoihin ja liikkumisvaikeuksiin.

Leena Setälä, Outi Kaarela

Mitä uutta vaikeiden palovammojen hoidossa?

Vaikeita palovammoja saa vuosittain 40-60 potilasta. Heidän hoitonsa edellyttää moniammatillista tiimityötä valtakunnallisessa osaamiskeskuksessa.

Jyrki Vuola