Rintasyövän geneettinen evoluutio

Rintasyövän synnyn ja etenemisen katsotaan olevan pitkällinen monivaiheinen prosessi, jonka syynä ovat soluihin kasautuneet geenivirheet. Vasta pieni osa näistä geenimuutoksista tunnetaan. Tässä tutkimuksessa selvitettiin uusien tutkimusmenetelmien, lähinnä VGH:n (= vertaileva genominen hybridisaatio), avulla syöpäsoluissa tapahtuvia geenimuutoksia sekä varhaisvaiheen rintasyövissä että jo pitkälle edenneissä rintasyövissä, joissa tutkittiin saman potilaan primaarikasvaimia ja niiden etäispesäkkeitä.

Tuula Kuukasjärvi

Lääkkeiden vaikutukset laboratoriotuloksiin

Lääkkeet ovat tärkeä mutta toistaiseksi vielä puutteellisesti tiedostettu laboratoriotulosten tulkintaa vaikeuttava tekijä. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa tunnetaan kuitenkin jopa tuhansia lääkkeiden vaikutuksia laboratoriotestien tuloksiin. Jos näitä ei oteta huomioon, voidaan päätyä vääriin diagnooseihin tai ainakin turhiin jatkotutkimuksiin ja lisäkustannuksiin. Myös lääkkeiden välisiä haitallisia interaktioita tunnetaan runsaasti. Niiden riski olisi otettava huomioon lääkkeitä määrättäessä. Runsaslukuisuutensa vuoksi sekä lääke-laboratorio- että lääke-lääkeinteraktioiden muistaminen ja tiedon hyödyntäminen käytännössä on vaikeaa. Nämä molemmat lääkkeisiin liittyvät ongelmat soveltuvat monitoroitaviksi tietokoneen avulla, jolloin kliinikoille voidaan automaattisesti antaa vihjeitä/varoituksia potentiaalisissa ongelmatilanteissa.

Paula Grönroos

Usherin oireyhtymä

Usherin oireyhtymä (USH) on harvinainen periytyvä sairaus, jota määrittävät sisäkorvaperäinen kuulonlasku, etenevä silmänpohjan rappeuma (PPR, progressive pigmentary retinopathy) ja tasapainoelimen toimintahäiriö. USH jaetaan oirekuvan perusteella kolmeen tyyppiin. Vaikea synnynnäinen kuulovika, PPR ja sammunut tasapainoelimen toiminta kuuluu USH1:een. Tasapainoelimen toimintahäiriö tulee esiin myöhäisenä kävelemäänoppimisikänä ja puuttuvina vasteina tasapainotesteissä. USH2:ssa kuulovika todetaan lapsuudessa ja se on lievempi. Tasapainoelin USH2:ssa toimii normaalisti. USH3 on sellainen USH-tyyppi, jossa kuulovika on progressiivinen, kun taas USH1:ssä ja USH2:ssa kuulovian on ajateltu olevan stabiili. Tähän mennessä on löytynyt jo viisi eri geenilokusta USH1:lle ja USH2:lle. USH3:a on ulkomailla havaittu vähän ja siksi sen olemassaoloakin aiemmin epäiltiin. Ajateltiin, että etenevä kuulovika USH-henkilöillä olisi ikähuonokuuloisuutta. Suomessa kuitenkin progressiivista kuulovikaa näytti esiintyvän huomattavan paljon USH:aa sairastavilla henkilöillä. Tutkimuksen tarkoituksena oli osoittaa, että USH3 on todellakin oma itsenäinen USH tyyppi, jota luonnehtii PPR:n lisäksi progressiivinen kuulovika. Tutkimus koostui kliinisestä ja molekyyligeneettisestä osasta ja se on koottu viidestä osajulkaisusta.

Leenamaija Pakarinen

Leikkausalueen infektioiden riskitekijät ja antibioottiprofylaksia koronaarikirurgiassa

Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus on yleisin sydänleikkaus ja ensisijainen vaikean sepelvaltimotaudin hoitovaihtoehto. Kehittyneet leikkausmenetelmät ovat vähentäneet ohitusleikkauskuolleisuuden yhteen prosenttiin, mutta ohitusleikkauksiin, kuten kaikkeen kirurgiaan, liittyy leikkausalueen infektioiden riski. Ennaltaehkäisevän antibiootin anto juuri ennen ohitusleikkauksen alkua on katsottu tarpeelliseksi. Pitkään on käyty keskustelua siitä, mitä antibioottia ja kuinka pitkään potilaille annetaan. Tämä kysymys on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan, sillä terveydenhuollon menoja ollaan koko ajan supistamassa ja antibioottien käyttömenot ja toisaalta infektioiden aiheuttamat kustannukset muodostavat suuren osan terveydenhuollon kuluista. Lisäksi erityishuomiota vaatii myös antibiooteille resistenttien bakteerikantojen kuten, MRSA ja MRSE sekä VRE, yleistyminen myös Suomessa.

Sailaritta Vuorisalo

Kokeellinen ohutsuolensiirtomalli

Suolensiirto on uusimpia tulokkaita elimensiirtokirurgian laajenevassa valikoimassa. Tavoitteena on parantava hoito potilaille, joiden oma ohutsuoli on sairauden vuoksi poistettu tai toimimaton. Vaikka ihmisille tehtyjä siirtoja on maailmanlaajuisesti raportoitu yli 200, voidaan suolensiirtotoimintaa yhä luonnehtia kokeelliseksi. Keskeisimpiä ongelmia ovat hallitsematon siirteen hyljintä ja sen huono toiminta. Suolisiirteen hyljintää voidaan hallita paremmin, kun siirteenä käytetään vain osaa ohutsuolesta. Ohutsuolisiirteen huonoon toimintaan johtavat tekijät sekä siirron aiheuttamat muutokset ruoansulatuskanavan fysiologiassa ja vaikutukset jäljelle jääneen ohutsuolen mukautumiskasvuun (adaptaatioon) tunnetaan vielä huonosti.

Mikko Pakarinen

Kroonisen kriittisen alaraajaiskemian hoito

Krooninen kriittinen alaraajaiskemia syntyy pitkälle kehittyneen valtimokovetustaudin seurauksena. Alentunut valtimoverenkierto uhkaa jalan elinkelpoisuutta ja pahimmillaan kehittyy kuolio. Väestön ikääntyessä ongelma yleistyy. Aikaisemmin hoito oli yksiselitteinen; tehtiin raaja-amputaatio potilaan hengen pelastamiseksi. Verisuonikirurgian kehitys on luonut mahdollisuuksia parantaa verenkiertoa niin, että nykyisin on mahdollista estää kuolion kehittyminen ja välttää amputaatio.

Michael Luther

Varhaislapsuuden hengenahdistuksen hoito

Hengitystietulehdukseen liittyvä hengenahdistus on tavallisin sairaalahoitoon johtava tautiryhmä varhaislapsuudessa. Hengitystietulehduksen aikana osalla lapsista keuhkoputket ahtautuvat limakalvoturvotuksen, liman tai keuhkoputkien supistumisen vuoksi. Keuhkoputkien ahtautuminen ilmenee uloshengityksen vaikeutumisena ja vinkumisena, ja kliinisesti taudinkuva on hyvin samankaltainen pienten lasten astman kanssa. Jopa kolmella neljästä sairaalahoitoon joutuneesta lapsesta hengenahdistus toistuu vuoden kuluessa ja vielä noin puolella kolmen vuoden kuluttua. Tämän tutkimuksen päätavoitteina oli selvittää miten varhaislapsuuden hengenahdistusta tulisi hoitaa, voidaanko hengenahdistusten uusiutumista vähentää anti-inflammatorisella lääkityksellä, ja tutkia astman kehittymistä ennustavia tekijöitä näillä lapsilla.

Tiina M. Reijonen

Kemoterapialla hoidettujen multippelia myeloomaa sairastavien potilaiden ennuste

Multippeli myelooma on luuytimen soluista lähtöisin oleva pahanlaatuinen veritauti, johon toistaiseksi ei ole olemassa parantavaa hoitoa. Taudin kulku ja potilaiden elinaika vaihtelevat kuitenkin suuresti. Myelooma on pääasiassa iäkkäiden ihmisten tauti, sillä enemmän kuin puolet potilaista on yli 70-vuotiaita.

Tiina Oivanen

Tasapainoelin- silmäheijasteen määritys päänravistustestillä

Tasapainon häiriintyminen koetaan yleensä huimauksena, joka on yleisimpiä oireita, jonka vuoksi ihmiset hakeutuvat lääkärin vastaanotolle. Sisäkorvan tasapainoelimellä on tärkeä osuus tasapainon säätelyssä. Tasapainoelin osallistuu eri heijasteratojen kautta sekä silmien liikkeiden että kehon lihasten toiminnan säätelyyn, jotta näkö säilyisi terävänä ja kehon tasapaino vakaana. Nykyisten sisäkorvan tasapainoelin-silmäheijasterataa mittaavien menetelmien, kuten elektronystagmografian, ongelmana on ollut se, että ne määrittävät puutteellisesti potilaan sen hetkistä toiminnallista tilaa.

Timo Hirvonen

Dyspepsia terveyskeskuspotilailla

Dyspepsiasta kärsii vuoden aikana 20-40 % väestöstä. Suurin osa potilaista hakeutuu avosektorille tutkimuksiin ja hoitoon. Toiminnallista ja orgaanista dyspepsiaa on vaikea erottaa pelkästään oirekuvan perustella. Viime vuosina on esitetty muun muassa helikobakteerivasta-aineiden käyttöä seulontamenetelmänä valittaessa potilaita gastroskopiaan.

Markku Heikkinen

Istukkagonadotropiinin ja sen alayksiköiden diagnostinen käyttö ja metabolia raskauden aikana

Istukkagonadotropiini (hCG) on kahdesta alayksiköstä (hCGalfa ja hCGbeeta) koostuva istukan erittämä hormoni, jonka määrittämiseen mm. tavalliset raskauskokeet perustuvat. Istukkagonadotropiinin ja sen alayksiköiden käyttöä alkuraskauden ongelmien diagnostiikassa ja hoidon seurannassa sekä hCG:n käyttäytymistä kohdunulkoisen raskauden seurantahoidon aikana tutkittiin viidessä osatutkimuksessa käyttäen uusia, tarkkoja määritysmenetelmiä.

Juha Korhonen

Lapsuuden aikainen palovamma - elinikäinenkö?

Tutkimuksessa selvitettiin sairaalassa hoidettujen lapsuudenaikaisten palovammojen pitkäaikaisvaikutuksia. Palovammakirjallisuudessa ei aiemmin ole julkaistu näin pitkän seuranta-ajan (keskimäärin 18 v., maksimi 30 v.) tuloksia paloarpien ulkonäöstä sekä toiminnallisista ja psykososiaalisista seurauksista.

Rainer Zeitlin

Lasten verenpainetasoon vaikuttavat tekijät

Verenpainetaudin ajatellaan kehittyvän monien eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Yleisesti hyväksytysti verenpainetta lisäävät mm. lihavuus, suolan käyttö ja epäedullinen perimä. Näiden lisäksi viime vuosina on kiinnitetty huomiota varhaislapsuudessa ja raskauden aikana vaikuttavien tekijöiden ja hormonaalisten tekijöiden mm. insuliinin sekä hivenaineiden osuuteen verenpaineen nousussa tai verenpainetaudin kehittymisessä. Väitöskirjatyö selvittää perinnöllisten tekijöiden, syntymäpainon, insuliinin sekä kuparin, sinkin ja seleenin merkitystä verenpaineen säätelyssä ja ennustajina.

Leena Taittonen

Luuston ja silmän epänormaalin kehityksen siirtogeeninen hiirimalli

Tässä työssä tutkittiin ruston tärkeimmän rakenneproteiinin, tyypin II kollageenin, mutaation vaikutuksia kasvuun ja kehitykseen. Tyypin II kollageeni kuuluu säikeisten kollageenien perheeseen, jotka muodostavat lujia säikeitä vastaten eri kudosten rakenteellisesta kestävyydestä. Ruston lisäksi tyypin II kollageenia on löydetty mm. silmästä ja selkärangan välilevyistä. Viime vuosina on modernin molekyylibiologian keinoin todettu tyypin II kollageenin mutaatioiden aiheuttavan useita kondrodysplasioita. Kondrodysplasiat ovat joukko varsin harvinaisia perinnöllisiä sairauksia, jotka vaikuttavat juuri luuston kasvuun ja kehitykseen. Vaikeimmat muodot, kuten akondrogeneesi ja hypokondrogeneesi, johtavat kuolemaan jo sikiökaudella, jotkut muodot ovat taas niin lieviä, että niiden erottaminen normaalista kehityksestä on vaikeaa. Joissakin kondrodysplasioissa, kuten Sticklerin syndroomassa, havaitaan muutoksia myös silmän rakenteessa ja toiminnassa. Tyypin II kollageenin mutaatioiden on todettu olevan altistava tekijä myös nivelrikolle.

Mikko Savontaus

Ennenaikaisen synnytyksen riskitekijät ja ennenaikaisina syntyneiden lasten ennuste

Ennenaikaisuuden esiintyvyyttä, riskitekijöitä ja niiden muutoksia tutkittiin kahdessa pohjoissuomalaisessa syntymäkohortissa, ensimmäinen vuodelta 1966 ja jälkimmäinen ajalta 1.7.1985-30.6.1986. Ensimmäiseen kohorttiin syntyi 12 331 ja jälkimmäiseen 9 479 lasta. 1985-86 syntyneiden alle 1 750 g painaneiden lasten selviytymistä tutkittiin kliinisin tutkimuksin 8-vuotiaina. Myös kaltaistetut verrokkilapset tutkittiin. Kaikista 55:stä alle 1 750 g painaneesta lapsesta 42 osallistui tutkimuksiin. Lisäksi oppimisvaikeuksien esiintyvyyttä ja riskitekijöitä tutkittiin koko 1985-86 kohortissa. Matalapainoisuuden (< 2 500 g) vaikutusta myöhempään kouluttautumiseen selvitettiin vuoden 1966 kohortin opiskelijoilta.

Päivi Olsén

Hjärnans renin-angiotensinsystem vid schizofreni och smärtsyndrom

Det humana renin-angiotensinsystemet reglerar via effektorsubstanserna, angiotensinerna, inte bara organismens blodcirkulation och vätskebalans. Lokala renin-angiotensinsystem har konstaterats i en rad olika organ; bland annat i hjärnan. I hjärnan har angiotensinpeptiderna visats ha en rad effekter utöver cirkulationspåverkan; angiotensin verkar stimulera neurontillväxt och -differentiering, modulera dopamintransmissionen, försämra minnesfunktionerna, reglera ångesttoleransen och höja smärttröskeln.

Kristian Wahlbeck

Allogeeninen ja ksenogeeninen luun morfogeneettinen proteiini luurekonstruktiossa

Tämä kokeellinen väitöskirjatyö keskittyi luonnollisen, eläinperäisen, hirven ja lampaan luusta eristetyn luun morfogeneettisen proteiinin (bone morphogenetic protein, BMP) tutkimiseen erilaisin, osittain työn aikana kehitetyin in vivo -testausmenetelmin sekä samalla sen käyttöön kokeellisten luunpuutosalueiden korjauksessa. Päämääränä on myöhemmin hyödyntää BMP:a kliinisesti erityisesti väittelijän edustaman käsikirurgian alalla, ortopediassa sekä yleensä rekonstruktiivisessa kirurgiassa muilla keinoilla vaikeasti paranevien murtumien ja paikallisten luunpuutosalueiden hoidossa.

Veikko V. Viljanen

Suomalaisten lasten ja nuorten kardiomyopatioiden esiintyvyys ja perinnöllisyys

Väitöskirjatyössäni tutkittiin suomalaislasten ja -nuorten kardiomyopatioiden esiintyvyyttä ja perinnöllisyyttä sekä dilatoivan kardiomyopatian (DCM) ennustetta, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä erityisesti enterovirusinfektioiden osuutta lasten terminaalivaiheen DCM:n patogeneesissa. Viimeksi mainittua asiaa selvittääksemme kehitimme nopean ja herkän polymeraasiketjureaktioon (PCR) perustuvaan menetelmän enterovirusten osoittamiseksi ja luokittelemiseksi sydänlihasnäytteistä; menetelmän toimivuus testattiin ensin kokeellisessa hiiren enterovirusmyokardiittimallissa sekä virusviljelypositiivisia potilasnäytteitä analysoimalla.

Anita Arola

Suomalaiset miespuoliset tuhopolttajat

Viidestä osatyöstä koostuvan väitöskirjatutkimuksen aiheena oli suomalaisten miespuolisten tuhopolttajien psykiatristen piirteiden ja demografisten taustatekijöiden sekä rikoksenuusinnan keskinäisen suhteen tarkastelu. Tavoitteena oli selvittää psykiatristen, psykobiologisten ja demografisten tekijöiden sekä rikollisen ja itsetuhoisen käyttäytymisen välistä yhteyttä, verrata kriminaliteetin, tulensytyttelykäyttäytymisen ja perhetaustan eroja skitsofreniaa sairastavien ja muiden tuhopolttajien välillä, tarkastella psykiatristen diagnoosien ja käytöshäiriöanamneesin yhteyttä rikoksenuusintaan nuorilla tuhopolttajilla sekä tarkastella jälkeenpäin tuhopolttajien elämäntilannetta sekä kuolinsyitä.

Eila Repo

Vatsan ultraäänitutkimus ja luun magneettikuvaus lasten akuutissa lymfoblastileukemiassa

Tehokkaat sytostaattihoitokaaviot ovat parantaneet huomattavasti lasten akuutin lymfoblastileukemian ennustetta. Nykyään onkin alettu kiinnittää enemmän huomiota hoidon komplikaatioihin ja pitkäaikaisvaikutuksiin. Tässä tutkimuksessa selviteltiin vatsan alueen ja luuston löydöksiä lasten leukemiassa diagnoosivaiheessa, hoidon kuluessa ja hoidon loputtua.

Airi Ojala