Leukemia kiveksessä

Akuutti lymfoblastinen leukemia (ALL) on lasten yleisin syöpämuoto, johon sairastuu Suomessa vuosittain noin 40 lasta. Sytostaattihoitojen tehostumisen myötä ALL:n ennuste on parantunut viime vuosikymmeninä ja potilaista on nykyään viisi vuotta sairastumisen jälkeen elossa lähes 80 %. Hoidon kehittyessä ja leukemialapsipotilaiden eliniän pidentyessä todettiin 70- ja 80-luvulla, että poikien ennuste on tyttöjä huonompi. Varsinkin taudin uusiutuminen myöhään, vuosien kuluttua hoidon päättymisestä, on pojilla tavallisempaa kuin tytöillä. Eräs poikien ennustetta huonontava tekijä on ALL:n uusiutuminen kiveksessä eli kivesrelapsin syntyminen. Kives on luuytimen ja keskushermoston jälkeen kolmanneksi yleisin elin, jossa ALL uusii pojilla. Kivesrelapsi ilmenee tavallisesti 2,5-3 vuoden kuluttua ALL:aan sairastumisesta. Kivesrelapsi todetaan noin 4-6 %:lla sairastuneista pojista, mutta aikuisena ALL:aan sairastuneilla se on erittäin harvinainen.

Kirsi Jahnukainen

Näkökyky ja silmäsairaudet vanhuksilla

Huono näkö voi olla vanhuksella este kotona selviytymiseen ja siten johtaa laitoshoidon tarpeeseen. Vanhusten osuus väestössä lisääntyy koko ajan, ja toisaalta mahdollisuuksia yhteiskunnan tuottamiin palveluihin on aina vähemmän taloudellisten voimavarojen huvetessa.

Hirvelä Heli

Suomalaisen amyloidoosin tautimekanismi selviämässä

Suomalainen amyloidoosi (McKusick 105120; Meretojan tauti) on suomalaiseen tautiperintöön kuuluva sairaus, jossa potilaiden kudoksiin kertyy gelsoliini-valkuaisen kappaleita vaikealiukoisena amyloidina. Gelsoliini on useimmissa elimistön soluissa syntetisoitava, aktiinia muokkaava fysiologinen proteiini, jota esiintyy sekä soluissa että solujen ulkopuolella. Suomalainen amyloiditauti ilmenee 20-35 vuoden iässä sarveiskalvorappeumana sekä myöhemmin hermoston, etenkin kasvohermon, vauriona ja erilaisin iho-oirein.

Tiina Paunio

Tutkimuksia lihasvamman paranemisesta

Poikkijuovainen lihassolu kykenee regeneroitumaan hämmästyttävän hyvin. Regeneraatiossa ns. satelliittisolut aktivoituvat ja niistä muodostuu uusien lihassyiden kantasoluja, myoblasteja. Satelliittisolut ovat kypsän, monitumaisen lihassolun ulkopuolella, mutta saman tyvikalvon alla sijaitsevia primitiivisiä ja yksitumaisia kantasoluja, jotka ovat jääneet lihaksen kehityksen yhteydessä reserviin "uinuvana" mutta aktivoitumiskykyisinä solupopulaationa.

Jussi Rantanen

Toksoplasmainfektiot raskaana olevilla naisilla

Alkueläin Toxoplasma gondii on yleinen nisäkkäiden, myös ihmisen, parasiitti. Toksoplasman pääisäntänä luonnossa ovat kissaeläimet, joitten ohutsuolen epiteelisoluissa se lisääntyy suvullisesti. Kissan ulosteesta maaperään joutuvat toksoplasman ookystat voivat infektoida muita nisäkkäitä (myös ihmisen), joitten kudoksiin muodostuu ns. kudoskystoja infektion seurauksena. Kystojen sisällä organismit voivat säilyä elinkykyisinä koko isännän eliniän ajan. Toksoplasmainfektion voi saada myös kudoskystoja sisältävästä, huonosti kypsennetystä lihasta.

Maija Lappalainen

Ortostaattinen hypotonia

Ortostaattinen hypotonia (OH) on keskeinen geriatrinen ongelma. Aikaisempien tutkimusten valossa näyttää siltä, ettei OH mekanismiltaan ole mikään yksittäinen kokonaisuus, vaan se sulkee piiriinsä erilaisia alaryhmiä. On varsin vähän sellaisia tutkimuksia, joissa homogeenisen ryhmän sisällä verrataan toisiinsa henkilöitä, joilla on OH ja niitä, joilla ei ole. Samoin OH:sta kärsivien ihmisten pitkäaikaisennustetta on tutkittu vain vähän.

Sinikka Luutonen

Lannevaltimosairaus - pitkäaikaisten alaselkävaivojen ja välilevyn rappeutumisen aiheuttaja

Selkäkivun syy jää tarkkojenkin tutkimusten jälkeen epäselväksi noin 80 %:lla potilaista, koska kliiniset ja radiologiset tutkimukset eivät osoita poikkeavaa tai löydökset eivät täsmää oireiden kanssa. Käytetyt tutkimusmenetelmät eivät kuitenkaan ole paljastaneet selän valtimoita, joten ei ole tiedetty missä kunnossa ne ovat selkäkipua sairastavalla potilaalla. Parittain vatsa-aortan takaseinämästä lähtevät lannevaltimot huolehtivat segmentittäin selkänikamien ja ympäröivien kudosten ravinnonsaannista.

Leena I. Kauppila

Suomalainen perinnöllinen amyloidoosi

Suomalainen perinnöllinen amyloidoosi (FAF) on autosomissa vallitsevasti periytyvä sairaus, jota esiintyy erityisesti Kymenlaaksossa ja Etelä-Hämeessä. Tämän taudin, jossa amyloidia tavataan useimmista kudoksista yleensä liittyneenä tyvikalvoihin ja suonen seinämiin, kuvasi ensimmäisenä Jouko Meret-oja 1969. FAF:n neurologista, kardiologista ja kattavaa systemaattista histopatologista tutkimusta ei aiemmin ole tehty. Taudille tyypillisen kudoksiin kertyvän amyloidiproteiinin rakenne oli tutkimusta aloitettaessa tuntematon.

Sari Kiuru

PET-tutkimus syövän toteamisessa

Positroniemissiotomografia (PET) on isotooppilääketieteen menetelmä, jolla voidaan noninvasiivisesti tutkia elävän kudoksen biokemiallisia ja fysiologisia toimintoja. PET-laitteen avulla voidaan paitsi kuvantaa syöpäkasvaimia, myös mitata lyhytikäisellä positronisäteilijällä leimatun radiolääkeaineen kulkeutumista kudokseen ajan ja paikan funktiona, jolloin saadaan käsitys esimerkiksi syöpäkasvaimen sokeriaineenvaihdunnan vilkkaudesta. Tärkeimmät positronisäteilijät ovat 11C, 18F, 13N ja 15O ja niiden puoliintumisajat vastaavasti 20,4 min, 110 min, 10 min ja 2,1 min. Lyhyiden puoliintumisaikojen vuoksi potilaan säderasitus jää vähäiseksi.

Paula Lindholm

Alveolaris inferior -hermon toiminnan elektrofysiologinen mittaus

Kasvojen alaosan tuntohermo, nervus (n.) alveolaris inferior, vaurioituu usein suukirurgisten toimenpiteiden ja leukamurtumien seurauksena. Hermovaurio aiheuttaa sosiaalisesti häiritsevän alahuulen ja leuan tuntohäiriön. Potilas ei esimerkiksi tunne ruoan tai juoman valumista suupielestä, ja puhuminen sekä pureskelu saattavat vaikeutua.

Satu Jääskeläinen

Dementian varhainen toteaminen

Suomen väestö ikääntyy tulevaisuudessa. Tällä hetkellä yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on noin 14 %, mutta vuonna 2030 jo noin 24 %. Väestön ikääntyessä korkeampien aivotoimintojen heikentyminen eli dementia lisääntyy. Terveydenhuollon kaikilla tasoilla tarvitaan menetelmiä, joita voidaan käyttää tehokkaasti ja taloudellisesti dementian varhaisvaiheen seulontaan. Tieto dementian ja sitä aiheuttavien sairauksien esiintyvyydestä ja esiintyvyydessä tapahtuvista muutoksista väestössä auttaa terveydenhuollon suunnittelussa. Esiintyvyyteen vaikuttavat tekijät on myös syytä tuntea.

Keijo Koivisto

HNK-1 hiilihydraattiepitooppi silmän etuosissa

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää solujen kiinnittymiseen, vuorovaikutukseen ja vaellukseen liittyvän molekyylirakenteen, ns. HNK-1 epitoopin, esiintymistä silmässä. Työssä tutkittiin eri ikäisiä sikiöiden, lasten ja aikuisten silmiä immunohistokemiallisilla värjäysmenetelmillä käyttäen tämän epitoopin tunnistavia vasta-aineita. Lisäksi tutkittiin aikuisten silmiä, joissa oli tiettyjä silmäsairauksia, ja eri eläinlajien silmiä.

Marita Uusitalo

Skitsofreniapotilaan hoidon ja tuen tarve

Tutkimuksessa selvitettiin sairaalasta kotiutettujen skitsofreniapotilaiden selviytymistä avohoidossa aikana, jolloin psykiatrisia sairaansijoja on maassamme voimakkaasti vähennetty. Aineistoon valittiin yhteensä 123 Pirkanmaalla vuonna 1986 avohoitoon siirtynyttä 15-64-vuotiasta skitsofreniapotilasta (DSM-III-R). Tutkimuksessa selvitettiin potilaitten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä kolmen vuoden seuranta-aikana. Potilaitten kliininen tila ja sosiaalinen toimintakyky sekä hoidon ja tuen tarve arvioitiin seuranta-ajan jälkeen vuosina 1989-90. Lisäksi arvioitiin, millainen on sairaalasta kotiutettujen skitsofreniapotilaiden hoito- ja elämäntilanne heidän lähiomaistensa kokemana.

Teija Honkonen

Hengitystieoireiden ja -sairauksien yleisyys ja yhteys ilmansaasteisiin

Tutkimus hengitystieoireiden ja -sairauksien yleisyydestä ja yhteydestä neljän teollisuuspaikkakunnan ilmansaasteisiin tehtiin Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osastoryhmässä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko ilman saastumisen suhteen erilaisilla teollisuuspaikkakunnilla eroja väestön hengitystiesairauksissa ja -oireissa.

Tuula Husman

Metalli-ionien ja fluorokinolonien farmakokineettiset yhteisvaikutukset

Fluorokinoloneilla on yleisesti ottaen moderni ja edullinen farmakokinetiikka. Ne imeytyvät nopeasti ja niiden hyötyosuus suun kautta annosteltuna on lähes 100 %. Konsentroituminen tulehdussoluihin mahdollistaa tehokkaan kulkeutumisen tulehdusalueille. Kun lisäksi useimpien fluorokinolonien eliminaation puoliintumisaika on pitkä, on annostelu helppoa ja lääkkeiden bakterisidinen vaikutusmekanismi huomioon otettuna myös tehokasta. Fluorokinoloneilla on kuitenkin yhteisvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa niiden farmakokinetiikkaan.

Pasi Lehto

Kriittisen sairauden ennusteen arviointi eri diagnoosiryhmissä

Tehohoito on osuvimmillaan silloin, kun sen keinoin voidaan muussa tapauksessa menehtyvä potilas parantaa työkykyiseksi tai ilman ulkopuolista apua toimeen tulevaksi. Tehohoidon kustannukset ovat korkeat, joten epäonnistunut potilasvalinta kuluttaisi tarpeettomasti terveydenhuoltoon suunnattuja voimavaroja. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on kehitetty tehohoitoa vaativan sairauden vaikeusastetta mittaavia pisteytysjärjestelmiä, joista voidaan monimuuttujamalleilla laskea yksittäiselle potilaalle huonon ennusteen todennäköisyys. Ennustemalleja voidaan käyttää myös teho-osastojen väliseen suorituskykyvertailuun tai laadun valvontaan yksittäisellä osastolla.

Minna Niskanen

Sykevariaation merkitys henkeäuhkaavien kammioperäisten rytmihäiriöiden synnyssä sepelvaltimotautipotilailla

Sepelvaltimotauti on yleisin sydänäkkikuoleman perussyy. Äkkikuolema on 13-20 %:lla sepelvaltimotautipotilaista taudin ensimmäinen ja ainoa ilmentymä. Noin 2/3 sydänäkkikuolemista tapahtuu kammiotakykardian kautta sen muuntuessa kammiovärinäksi. Sydäninfarktin jälkeisistä kuolemista noin puolet luokitellaan äkillisiksi. Holter-nauhoituksissa havaitaan kuitenkin vain harvoin merkittävää sydänlihasiskemiaa ennen henkeäuhkaavia rytmihäiriöitä. Muutokset autonomisen hermoston toiminnassa vaikuttavat kaikkiin kammioperäisiä rytmihäiriöitä aiheuttaviin elektrofysiologisiin mekanismeihin. Sykevariaation avulla voidaan EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnistä saada tietoa muutoksista autonomisen hermoston toiminnassa.

Juhani Valkama

Sukusolutoimintaa sääteleviä molekyylejä rotan kiveksessä

Aivolisäkehormonit LH ja FSH sekä kivesten välisolujen tuottama testosteroni ovat tärkeitä hormoneja siittiöiden tuotannolle. Mekanismit, miten nämä hormonit vaikuttavat siittiöiden kehitykseen ja erilaistumiseen, eivät kuitenkaan ole tarkasti tunnettuja. Tästä syystä miehen fertiliteetistä ja sen häiriöihin vaikuttavista tekijöistä on toistaiseksi vain vähän tarkkaa tietoa. Miehen testosteronitaso voi esimerkiksi olla aivan normaalitasolla, mutta siittiöiden tuotanto voi kuitenkin olla mitätön. Tämä löydös puhuu sen tosiasian puolesta, että kiveksessä on muitakin sääteleviä tekijöitä kuin testosteroni ja aivolisäkehormonit.

Rüdiger Schultz

Kohdunpoisto Suomessa

Kohdunpoiston epidemiologia on ollut Suomessa tuntematon, vaikka muissa maissa kohdunpoiston esiintyvyyttä, syitä ja trendejä on tutkittu 1970-luvulta lähtien. Tässä tutkimuksessa käytettiin kolmea eri aineistoa; menopaussia käsittelevää edustavaa kyselytutkimusta vuodelta 1989, Mini-Suomi-tutkimusta vuodelta 1980 ja sairaaloiden poistoilmoitusrekisteriä vuosilta 1971-89. Kohdunpoiston prevalenssi 45-64-vuotiailla naisilla oli 19 % ja insidenssi 390/ 100 000 naista. Suomessa kohdunpoiston insidenssi ja prevalenssi ovat korkeampia kuin muissa Pohjoismaissa, mutta lähes samaa luokkaa kuin muissa Euroopan maissa.

Riitta Luoto

Makro- ja mikroangiopatia aikuistyypin diabetesta sairastavilla potilailla

Tutkimuksen aineistona oli 271 Oulun yliopistollisen keskussairaalan sisätautien klinikkaan hoitotasapaino-ongelmien vuoksi lähetettyä tyyppi 2 diabetesta sairastavaa potilasta (143 miestä ja 128 naista). Lisäksi oli käytettävissä kaksi verrokkiryhmää, noin 200 ja 250 henkilöä. Potilaiden kliininen tila varsinkin sydän- ja verisuonistatuksen osalta määriteltiin huolella. Apolipoproteiini E tyypattiin isoelektrisen fokusoinnin ja immunoblotting-menetelmän avulla, muiden geenien variaatiot Southern blot -analytiikalla sekä PCR-tekniikalla yhdistettynä restriktioentsyymidigestioon. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää eräiden lipidiaineenvaihduntaan vaikuttavien geenien sekä angiotensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE)-geenin geneettisen vaihtelun merkitystä tyyppi 2 sokeritautia sairastavien sydän- ja verisuonisairastavuuteen.

Olavi Ukkola