Sildenafiili näyttää tehoavan kuukautiskipuihin

Erektiolääkkeenä tunnettu sildenafiili 100 mg:n annoksena helpotti tutkimuksessa primaarisesta dysmenorreasta kärsivien naisten kipuja paremmin kuin lumelääke. Lääkkeet annettiin emättimeen 1.-3. vuotopäivänä tilanteessa, jossa potilaan arvioima kivun VAS-arvo ylitti tason 90. Neljän tunnin seurannan aikana lumelääke pienensi arvon 60:een ja sidenafiili 15:een. Sildenafiilia saaneiden naisten kohtuvaltimon dopplertutkimuksella mitattu virtausvastus pieneni merkitsevästi.

Pertti Kirkinen

Lääkkeiden koneellisen annosjakelun kehittämistarpeet avoterveydenhuollossa

Avoterveydenhuollon asiakkaille tarkoitettu koneellinen annosjakelupalvelu aloitettiin Suomessa runsaat 10 vuotta sitten. Lääkkeet toimitetaan annoskohtaisiin pusseihin tai kertakäyttöisiin annostelijoihin jaeltuina kahden viikon erissä. Pääasiassa iäkkäille ja monia lääkkeitä käyttäville suunnatun palvelun avulla on haluttu parantaa lääkitysturvallisuutta, vähentää kustannuksia ja säästää hoitajien työaikaa. Tässä katsauksessa kuvataan, mitä koneellisen annosjakelun vaikutuksista tiedetään ja miten palvelua voitaisiin kehittää Suomen avoterveydenhuollossa.

Antti Mäntylä, Sinikka Sihvo, Jaana Isojärvi, Juha Sinnemäki, Marja Blom, Marja Airaksinen

Kirurgeja tarvitaan muihinkin kuin yliopistosairaaloihin

Yhdysvalloissa terveysviranomaiset ovat arvioineet, että hyvän kirurgisen hoidon edellytys on 9-10 yleiskirurgia 100 000:ta asukasta kohti. Erikoissairaanhoito ja leikkaukset kuitenkin keskittyvät yhä suurempiin yksiköihin, ja toisaalta nuoret kirurginalut tahtovat jäädä yliopistokaupunkeihin. Lisäksi koulutuksen kapeutuminen vähentää yleiskirurgista osaamista. Ongelma on tuttu harvaan asutuissa maissa, kuten Suomessa.

Hannu Paajanen

TNF:n salpaajia käyttävät potilaat hyötyvät metotreksaatista

Monet autoimmunisairauksien hoitoon käytettävät biologiset lääkkeet ovat TNF-:n monoklonaalisia vasta-aineita. Näitä TNF:n salpaajia kohtaan voi kehittyä lääkevasta-aineita, jolloin vaarana ovat tehon menetys ja haittavaikutusten lisääntyminen. Metotreksaatin ja autoimmuunisairauksien hoitoon käytettävien vastaavien perinteisten lääkkeiden samanaikainen käyttö näyttää vähentävän lääkevasta-aineiden muodostumista.

Markku Kauppi

Toimintakyvyn ja kognition kohorttitrendit

Ihmiset elävät vanhemmiksi, mutta toteutuuko Friesin teoria sairauksien pakkautumisesta entistä lyhyemmälle ajanjaksolle elämän loppupäähän? 1980- ja 1990-luvuilla tehdyissä kohorttiseurannoissa ihmisten toimintakyky näyttää parantuneen, mutta 2000-luvulla on alkanut tulla jo toisenlaisiakin tutkimustuloksia. Kohortti kohortilta parantunut vanhusten toimintakyky ei enää kehitykään yhtä suotuisasti, vaan jopa päinvastaisia merkkejä on ollut näkyvissä.

Kaisu Pitkälä

Päihdelääkärien asenteet potilaitaan kohtaan

Päihteitä käyttävät potilaat asettavat terveydenhuollon ammattilaisille kiperiä haasteita. Päihtyneet potilaat voivat olla arvaamattomia ja väkivaltaisia, heidän ongelmansa ovat usein laaja-alaisia ja huumeiden käyttöön jo sinänsä liittyy laittomuutta. Lääkärien asenteet vaikuttavat oleellisesti päihdeongelman tunnistamiseen, hoidon aloittamiseen, sen sisältöön, toteuttamiseen ja onnistumiseen. Silti lääkärien asenteista ja mielipiteistä päihdepotilaita kohtaan on vain vähän tutkittua tietoa ja jopa päihdelääkärien on väitetty kohtelevan potilaitaan huonosti.

Tiina Koivisto, Pekka Heinälä, Mika Helminen, Kaija Seppä

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 45/2013 Kommentteja

Pleriksafori tehostaa kantasolujen irtoamista luuytimestä

Kantasolusiirteen solukoostumukseen vaikuttavat tekijät tunnetaan puutteellisesti. Perinteisesti kantasolujen irrottamiseen luuytimestä verenkiertoon on käytetty solunsalpaajan ja kasvutekijän yhdistelmää tai kasvutekijää yksin. Pleriksafori on uusi lääkeaine, jota käytetään kantasolujen irrottamiseksi luuytimestä, kun kantasolujen irtoaminen perinteisin menetelmin on riittämätöntä.

Ville Varmavuo

Obstruktiivinen uniapnea - oireista seurantaan

Lihavuuden lisääntyessä kuorsaus ja uniapnea lisääntyvät ja yksinkertaisia ja kustannustehokkaita kuorsauksen ja uniapnean seulontatutkimusten tarvitaan. Ylähengitystieoireet ovat tavallisia kuorsaajilla ja uniapneapotilailla jo ennen mitään hoitoa. CPAP-hoito on obstruktiivisen uniapnean hoidon kulmakivi, mutta potilaiden sitoutuminen hoitoon on usein vaatimatonta, vaikka CPAP-hoito on osoitettu tehokkaaksi.

Hanna-Riikka Kreivi

Vanhenevan miehen oireeton nivustyrä - leikkaukseen vai ei?

Maailmassa on tehty kaksi prospektiivistä tutkimusta, joissa vähäoireinen nivustyräpotilas satunnaistettiin joko seurantaan tai leikkaushoitoon. Ensimmäinen julkaistiin Brittein saarilta vuonna 2006 ja siinä suositeltiin leikkaushoitoa. Toinen tehtiin Pohjois-Amerikassa samana vuonna ja siinä taas suositeltiin seurantalinjaa. Tulokset siis jättivät taas kliinikolle lantinheiton vastaukseksi. Nyt amerikkalaisen potilaskohortin pitkäaikaistulokset on analysoitu uudelleen seitsemän vuoden seurannan jälkeen, ja tulos muuttuikin leikkaushoidon suuntaan suotuisaksi.

Hannu Paajanen

Aliskireeni ei vaikuta sepelvaltimotaudin etenemiseen

Reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmän aktivaatio edistää valtimotautien kehittymistä. Koe-eläintutkimusten perusteella reniiniaktiivisuuden vähentämisen on puolestaan arveltu voivan vaikuttaa edullisesti sepelvaltimotautiin. Valitettavasti uuden tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, ettei tähänkään mekanismiin vaikuttamalla voida hidastaa sepelvaltimotaudin etenemistä.

Juhani Airaksinen

Miten tuoretta nivelreumaa hoidetaan Suomessa?

Nivelreuman hoidon tavoitteena on potilaan oireettomuus. Nivelreuman eurooppalainen hoitosuositus kehottaa aloittamaan tuoreen nivelreuman hoidon metotreksaatti-monoterapialla ja glukokortikoidilla sekä lisäämään hoitoon biologisen lääkkeen, jos hoitovastetta ei saavuteta 3 kuukaudessa. Suomessa on totuttu käyttämään synteettisiä reumalääkkeitä voimaperäisemmin: nivelreuman Käypä hoito -suositus vuodelta 2009 neuvoo hoitamaan hyvin aktiivista tuoretta nivelreumaa kolmen reumalääkkeen yhdistelmällä (metotreksaatti, sulfasalatsiini ja hydroksiklorokiini) ja liittämään hoitoon pieniannoksisen glukokortikoidin (ns. REKO-yhdistelmähoito).

Heidi Mäkinen, Vappu Rantalaiho, Laura Pirilä, Hannu Kautiainen, Kari Puolakka

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 44/2013 Kommentteja

Vuokralääkärien työolot ja hyvinvointi terveyskeskuksissa

Lääkärien palkkaaminen työvoimaa välittäviltä yrityksiltä eli ns. vuokralääkärien käyttö yleistyi terveyskeskuksissa 2000-luvun alussa. Vuokralääkärit kokevat työmuotonsa joustavaksi, mutta heidän työoloistaan ja hyvinvoinnistaan tiedetään vain vähän. Tutkimuksessa verrataan terveyskeskuksissa työskentelevien vuokralääkärien ja kunnan palkkaamien lääkärien työn luonnetta sekä heidän kokemuksiaan työkuormituksesta, voimavaratekijöistä ja hyvinvoinnista.

Laura Pekkarinen, Tarja Heponiemi, Riikka Lämsä, Jukka Vänskä, Anu Mustakari, Timo Sinervo, Anna-Mari Aalto, Marko Elovainio

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030