Tamoksifeeni liitännäishoitona: meta-analyysi

Rintasyöpä on milteipä malliesimerkki taudista, jonka optimaalista hoitoa on haettu satunnaistamalla riittävästi potilaita eri hoitovaihtoehtoihin. Näissä kokeissa myös liitännäishoitona annetun tamoksifeenin kuolleisuutta vähentävä vaikutus on voitu osoittaa vakuuttavasti. Tietokantojen yhä laajentuessa tehdään kuitenkin lisää tarkentavia havaintoja tamoksifeenin käyttöindikaatioista. Tämä viimeisin meta-analyysi perustuu 55 satunnaistettuun tutkimukseen, joissa yhteensä 37 000 naiselle oli rintasyöpäleikkauksen jälkeen joko annettu tamoksifeeniä tai sitten ei.

Heikki Joensuu

Flatus hajuttomaksi

Suolikaasut ovat olleet suhteellisen harvoin tutkimuksen kohteena. Kaasupäästöjä esiintyy yleisesti, mutta niitä koskevia artikkeleita tuskin tapaa muitten lääkärilehtien sivuilta. Arvostettu brittilehti on nyt julkaissut tutkimuksen, jossa selvitettiin pahanhajuisten päästöjen koostumusta ja hajuhaittojen ehkäisemistä.

Heikki Arvilommi

Trans- ja muiden rasvahappojen saanti suomalaisista elintarvikkeista TRANSFAIR-tutkimus

Vuonna 1995 kerättyjen, rasvan kokonaissaantia edustavaan ruokakoriin kuuluneiden 96 suomalaisen elintarvikkeen rasvahappokoostumus analysoitiin osana eurooppalaista TRANSFAIR-tutkimusta. Tulosten ja suomalaisen ruoankäyttötutkimuksen perusteella laskettiin trans-rasvahappojen ja muiden rasvahapporyhmien keskimääräinen saanti. Trans-rasvahappojen suhteellinen osuus oli suurin ranskalaisissa perunoissa, mikropopcornissa ja kasvirasvajäätelössä ja suurimmat määrät löytyivät suurtalouksien paisto- ja leivontarasvoista, mikropopcornista ja tuontimargariinista. Trans-rasvahappojen määrät olivat tyydyttyneisiin verrattuna vähäisiä, ja saanti jakautui jokseenkin tasan eläin- ja kasviperäisten trans-rasvahappojen kesken. Trans-rasvahappojen, samoin kuin tyydyttyneiden rasvahappojen ja kokonaisrasvan, keskimääräinen saanti oli Suomessa eurooppalaista keskitasoa pienempi.

Meri Anttolainen, Marja-Leena Ovaskainen, Jukka Lauronen, Antti Aro

Lääkehoito - luultua yleisempi hyponatremian syy

Vaikea hyponatremia on hengenvaarallinen tila, joka voi johtua monista sairauksista, polydipsiasta tai lääkkeistä. Selvitimme Peijaksen sairaalassa etiologisten tekijöiden jakauman 140 hyponatremiapotilaan aineistossa. Runsas puolet vaikeista hyponatremiatiloista johtui syistä, jotka olivat ilmeisiä hoitavalle lääkärille ilman etiologisia jatkotutkimuksia, kuten nestehukasta suolistoon, alkoholin tai muun nesteen aiheuttamasta laimentumisesta, maksakirroosista tai sydämen vajaatoiminnasta furosemidi- tai spironolaktonilääkityksen yhteydessä. Aiemmin diagnosoimaton sairaus oli hyponatremian syynä harvinainen: vain kahdelta potilaalta löytyi tällainen sairaus siitä huolimatta, että etiologisia tutkimuksia suoritettiin suurelle osalle potilaista. Lääke oli hyponatremian pääasiallinen syy 29 %:lla potilaista, tavallisimmin tiatsididiureetti tai karbamatsepiini. Lääkkeiden osuutta hyponatremian aiheuttajana ei tunnettu riittävän hyvin. Yli puolet potilaista, joiden hyponatremia johtui lääkkeestä, jatkoi hyponatremian aiheuttaneen lääkkeen käyttöä. Hyponatremian syytä selvitettäessä pitäisi ensimmäiseksi selvittää, käyttääkö potilas tiatsididiureetteja, epilepsialääkkeitä tai muita hyponatremiaa aiheuttavia lääkkeitä.

Sinikka Pohjola-Sintonen, Ritva Kauppinen-Mäkelin

Psykologisten tekijöiden yhteys kolesteroliarvoihin

Sepelvaltimotautiin liittyvissä tutkimuksissa on yhä enemmän alettu korostaa psykososiaalisten riskitekijöiden vaikutusta. Kuitenkin esimerkiksi työstressin, vihamielisyyden tai A-tyyppisen käyttäytymisen vaikutusmekanismit kardiovaskulaariseen järjestelmään ovat edelleen epäselviä ja tutkimustulokset vaikutuksista ristiriitaisia. Omassa tutkimuksessamme työ- ja elämäntilanteen kokemisella, vihamielisyydellä sekä A-tyyppisellä käyttäytymisellä ei ollut erityistä yhteyttä sepelvaltimotautiriskin osoittimena käytettyihin seerumin non-HDL-kolesteroliarvoihin.

Sirke Koskinen, Soili Keskinen, Strip Baby -Tutkijaryhmä

Pneumokokki-infektioiden ehkäisy - suuria haasteita, uusia mahdollisuuksia

Pneumokokki aiheuttaa vuosittain Suomessa runsaat 500 veriviljelyllä varmistettua yleisinfektiota, noin 20 000 keuhkokuume-episodia ja 100 000 lasten välikorvatulehdusta. Tähän asti nämä infektiot on pystytty hoitamaan hyvin penisilliinillä, mutta nopeasti lisääntyvä antibioottiresistenssi saattaa aiheuttaa lähivuosina lisääntyviä ongelmia tehokkaan hoidon valinnassa. Sopivaa rokotetta pneumokokki-infektioiden ehkäisemiseksi on etsitty jo kauan, ja aikuisille on löydetty kapselipolysakkaridirokote, jota käytetään infektioalttiiden riskiryhmien suojaamiseen syviltä infektioilta. Lasten välikorvatulehduksen ehkäisyyn on kehitetty konjugaattirokote, jota tutkitaan parhaillaan Tampereen seudulla noin 2 500 lapsella.

Juhani Eskola

Psyykenlääkkeet raskauden ja imetyksen aikana

Mielenterveyden häiriöiden yleistymisen myötä joudutaan yhä useammin miettimään myös psyykenlääkkeiden käytön turvallisuutta ja hyötyä raskauden ja imetyksen aikana niin äidin kuin kehittyvän lapsenkin kannalta. Suurinta osaa psyykenlääkkeistä voidaan käyttää melko turvallisesti myös raskaana olevilla ja imettävillä äideillä. Tähän katsaukseen on koottu nykytieto psyykenlääkkeiden teratogeenisuudesta, vaikutuksista sikiön ja lapsen kehitykseen sekä turvallisuudesta imetyksen aikana.

Tuija Heikkinen, Kari Laine, Ulla Ekblad

Persoonallisuushäiriöt eri ikäkausina

Persoonallisuushäiriöiden synnystä on erilaisia näkemyksiä, ja niiden esiintyminen eri ikäryhmissä vaihtelee. Persoonallisuus-häiriöiden diagnostiikassa ja hoidossa on selviä ongelmia. Usein potilaalla on samanaikaisesti muita psykiatrisia sairauksia, jotka vaikeuttavat hoitoa ja huonontavat ennustetta. Persoonallisuushäiriöiden aiheuttamat pitkäaikaisongelmat ovat merkittäviä. Jatkossa kuvataan persoonallisuushäiriöiden kehittymistä, jaottelua ja esiintymistä eri ikäkausina.

Anne-Marie Löyttynen, Hannu Koponen

Uuden sukupolven tietojärjestelmiä työterveyshuoltoon

Sosiaali- ja terveysministeriön aloittamiin ja Työterveyslaitoksen työterveyshuollon kehittämisyksikön toteuttamiin työterveyshuollon kokeiluihin liittyneestä tietohuoltohankkeesta on parin vuoden ajan haettu suuntaa ja vauhtia työterveyshuollon tietohuollon kehittämiseen. Tietohuolto-käsite on hankkeessa rajattu koskemaan automaattista tietojenkäsittelyä, jonka teknistä kehitysvauhtia kuvaa se, että työterveyshuollossa käytettävistä tietojärjestelmistä hankkeen alussa kerätyt tiedot ovat nyt jo monilta osin vanhentuneet. Tehdyistä uudistuksista huolimatta erityisesti vanhimpien markkinoilla olevien järjestelmien kehittäminen käyttöympäristön uusia vaatimuksia vastaaviksi näyttää joiltakin osin ongelmalliselta - tämä koskee yleisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmiä, joita ollaan voimakkaasti uudistamassa.

Pirjo Eskola

Pystyykö perusterveydenhuolto vastaamaan kehitysvammaisten kokonaisvaltaisesta hoidosta ja kuntoutuksesta?

Koska kehitysvammaisten kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta ollaan yhä enemmän siirtämässä erityishuollosta kuntien terveyskeskuksille, Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirissä selvitettiin keväällä 1997 perusterveydenhuollon valmiuksia vastata tästä tehtävästä.

Anja Taanila, Marjo-Riitta Järvelin

Aviopuolison tiedonsaantioikeus steriloimispyynnön käsittelyssä

Terveydenhuollon käytännössä aviopuoliso pyritään yleensä jokseenkin rutiinimaisesti saamaan mukaan steriloimisasian käsittelyyn. Osalle terveyden-huoltohenkilöstöä on syntynyt ilmeisesti käsitys, että jopa aviopuolison suostumuksella voi olla merkitystä toisen puolison steriloimista koskevan hakemuksen menestymisen kannalta. Käsitystä aviopuolison keskeisestä roolista ylläpitää nykyään osaltaan myös sosiaali- ja terveysministeriön tuoreehko asiaa koskeva ohjeisto "Raskauden keskeyttämistä ja steriloimista koskevien lomakkeiden kaavat sekä lomakkeiden täyttämisohjeet" (STM:n määräys-kokoelma 1997:48. Helsinki 1997). Sen mukaan lähettävän lääkärin tulee antaa paitsi hakijalle myös hänen aviopuolisolleen Steriloimislain (283/70) 3 pykälä:ssä tarkoitettu selvitys, ja jos puoliso ei ole ollut läsnä ao. tilaisuudessa, on ohjeiston mukaan syy siihen - esimerkiksi työeste - ilmoitettava1. Terveydenhuollon lainsäädännön salassapitosäännöksistä johtuen lähtökohtana ja pääsääntönä steriloimisasian käsittelyssä on kuitenkin salassapitovelvollisuus, johon nähden aviopuoliso ei ole erityisasemassa. Toisaalta steriloimisperuste voi joskus liittyä niin läheisesti puolisoon, että sen olemassaolon selvittäminen ei ole mahdollista, ellei tätä saada mukaan hakemuksen käsittelyyn. Tällöin potilaalle on varattava tilaisuus arvioida uudelleen ja päättää, jatketaanko hakemuksen käsittelyä vai luovutaanko siitä.

Ilpo Paaso

Genotoksisuus siittiönmuodostuksessa

Miehen siemennesteen laatu on laskenut teollistuneissa maissa viimeisten vuosikymmenien aikana. Tämä on suunnannut tutkijoiden huomion erilaisten ympäristössämme olevien kemikaalien vaikutuksiin siittiönmuodostukseen. On huomattu, että monet kemikaalit, mm. useat syöpälääkkeet, voivat vaikuttaa miehen hedelmällisyyteen. Vähemmän huomiota on kuitenkin kiinnitetty kemikaalien kykyyn aiheuttaa perimävaurioita sukusoluissa, vaikka perimävauriot sukusoluissa voivat vaikuttaa myös seuraaviin sukupolviin aiheuttaen keskenmenoja, hedelmättömyyttä, erilaisia kehityshäiriöitä, perinnöllisiä sairauksia ja syöpää jälkeläisissämme. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eri tavalla vaikuttavien kemikaalien ja ionisoivan säteilyn vaikutuksia rotan siittiönmuodostukseen ja perimävaurioiden syntyyn urosrotan sukusoluissa.

Tiina Santonen

Opiskelijoiden terveyskäyttäytyminen ja sosiaaliset suhteet

Tutkimuksessa selvitettiin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön piirissä olevien korkeakouluopiskelijoiden terveyskäyttäytymistä, sosiaalisia suhteita sekä niiden välisiä yhteyksiä. Aineistona olivat Turun korkeakouluissa lukuvuonna 1993/94 opintonsa aloittaneet alle 30-vuotiaat opiskelijat (n = 1 991). Tiedot kerättiin kyselylomakkein ja vastausprosentti oli 65,3. Terveyskäyttäytymistä tarkasteltiin kolmiluokkaisella jaottelulla seuraavilla osa-alueilla: tupakointi, alkoholinkäyttö, ruoka- ja liikuntatottumukset, liikenneturvallisuus ja hampaiden hoito. Sosiaalisista suhteista tarkasteltiin minäkeskeistä verkostoa sosiaalisen liitynnän (lähipiirin koko, yhdessäolo ystävien kanssa, yhdistystoimintaan osallistuminen), lähitukiverkoston koostumuksen ja keskustelutuen avulla sekä opiskelijoiden kokemia tupakointi- ja alkoholinkäyttöpaineita.

Kristina Kunttu

Kortikosteroidien, tretinoiinin ja postmenopausaalisen hormonikorvaushoidon ihovaikutukset

Kollageeni on ihon ja luun yleisin rakenneproteiini, joka antaa vetolujuuden näille kudoksille. Muutoksia kollageenisynteesissä tapahtuu ikääntyessä ja useiden lääkehoitojen, kuten paikallisten/inhaloitavien kortikoidien vaikutuksesta.

Kirsi-Maria Haapasaari

Matala seerumin HDL-kolesterolipitoisuus ja geenimuutokset

Pieni seerumin HDL (high density lipoprotein)-kolesterolin pitoisuus on sepelvaltimotaudin riskitekijä ja ennenaikaiseen sepelvaltimotautiin sairastuneitten potilaitten yleisin lipidiaineenvaihdunnan häiriö. Useat eri tekijät säätelevät HDL-kolesterolin määrää, mutta perinnöllisten tekijöitten osuudeksi on arvioitu jopa puolet. Useimmiten HDL-kolesterolin periytymistapa on tuntematon ja mahdollisesti usean eri geenin säätelemä, eikä väestötasolla merkittävää HDL-kolesterolin pitoisuutta madaltavaa geenivirhettä ole löydetty.

Helena E. Miettinen

Synnynnäinen palleatyrä ja eventraatio

Pallean synnynnäiset epämuodostumat ovat merkittävä vastasyntyneenä leikkaushoitoa vaativa tautiryhmä. Tässä työssä selvitettiin näiden epämuodostumien esiintyvyyttä, leikkaushoidon tuloksia sekä pitkäaikaistuloksia.

Kari Vanamo

Periytyvän kolorektaalisyövän insidenssi Suomessa

Epidemiologisten ja geneettisten tutkimusten perusteella on arvioitu, että 0,5-13 % kaikista paksusuolen ja peräsuolen syövistä olisi periytyviä, nonpolypoottisia syöpiä. Viiden geenin (MSH2, MLH1, PMS1, PMS2 ja MSH6) periytyvän mutaation on todettu altistavan taudille. Nämä geenit koodaavat entsyymejä, joiden tehtävänä on korjata DNA:n kahdentuessa silloin tällöin tulevat virheet. Näiden korjausentsyymien geenien periytyvien mutaatioiden kantajien tunnistaminen on tärkeää, sillä heillä on peräti yli 80 %:n vaara sairastua syöpään 75 vuoden ikään mennessä. Nyt suomalaiset tutkijat ovat selvittäneet laajassa tutkimuksessaan, kuinka suurella osalla kolorektaalisuolisyöpään sairastuneista on häiriö DNA:n kahdentuessa syntyvien virheiden korjausmekanismissa, ja kuinka suurella osalla näistä henkilöistä puolestaan on periytyvä mutaatio korjausgeeneissä.

Heikki Joensuu

TNF-vasta-ainetta septiseen sokkiin

Tuumorinekroositekijä-alfa (TNFalfa) vaikuttaa septisessä sokissa monin tavoin. Se osallistuu sokkiin liittyvään hypotensioon, käynnistää hyytymiskaskadin ja näyttää muutenkin olevan epäedullinen tekijä tässä vaikeassa kliinisessä tilanteessa. On siten luontevaa testata, auttaako TNFalfa-vasta-aine potilaita.

Robert Paul

Laskimotrombipotilaan piilevä syöpä

Laskimotromboosin ja syövän välinen yhteys on ollut tiedossa jo yli sadan vuoden ajan. Pitkään seurantaan perustuvaa täsmällistä tietoa siitä, kuinka monen vuoden ajan laskimotrombista potilaille ilmaantuu tavallista enemmän syöpiä, ei kuitenkaan ole ollut. Myöskään näillä potilailla diagnosoitujen syöpien sijainnista ei ole ollut luotettavia tilastoja mm. tähänastisten tutkimusten pienuuden takia.

Heikki Joensuu

Kalkkeuttava bakteeri

Uutiskynnys ylittyi sekä Science-lehdessä että Helsingin Sanomissa, kun suomalaisen keksimän bakteerin todettiin olevan osallisena munuaiskivien synnyssä. Olavi Kajander Kuopiosta on väittänyt jo vuosia, että on olemassa pieniä omalaatuisia bakteereita, nanobakteereita, jotka menevät läpi sterilointifiltterien ja suojaavat itsensä kivikuorella. Kaikki eivät ole olleet vakuuttuneita tällaisten mikrobien olemassaolosta. Nyt varsin arvostettu lehti julkaisee asiasta artikkelin ja siihen liittyvän kommenttikirjoituksen.

Heikki Arvilommi