Lapsena syöpää sairastaneen potilaan jälkeläisen syöpävaara

Yhä useammat lapsena syöpään sairastuneet jäävät henkiin ja voivat sitten myöhemmin saada omia lapsia. Mutta kuinka suuri on vaara, että lapsena syövän sairastaneen jälkeläinenkin saa syövän? Asiasta on tiedetty toistaiseksi melko vähän, mutta nyt pohjoismaisten syöpärekisterien yhteistyönä tehty tutkimus antaa lohdullisen vastauksen: lukuun ottamatta retinoblastoomaa ja muutamia muita harvinaisia periytyviä syöpäoireyhtymiä vaara on hyvin pieni.

Heikki Joensuu

Rintasyövän vasta-ainehoito

Monoklonaalisia vasta-aineita käytetään tällä hetkellä jo lymfooman hoidossa, ja laajoja tutkimuksia on menossa mm. paksusuolisyövän liitännäishoidossa. Nyt raportoidaan, että monoklonaalisista vasta-aineista voisi olla merkittävääkin hyötyä myös joidenkin metastasoituneiden rintasyöpien hoidossa. Kyseessä on HER-2 (tunnetaan myös nimellä c-erbB-2) onkogeenin koodaamaa ja solukalvossa sijaitsevaa reseptoria vastaan tuotettu vasta-aine. Kyseinen onkogeeni on monistunut noin 30 %:ssa rintasyövistä, ja näillä syövillä on havaittu olevan keskimääräistä huonompi ennuste.

Heikki Joensuu

Omenavatsaisuuden kirot

Enää ei riitä, että on ylipainoinen tai lihava - on erityisen paha, jos rasva asettuu uuman kohdalle. On osoitettu mm. että omenavatsaisuus on etenkin miehillä koronaaritaudin itsenäinen riskitekijä. Mutta mitä muuta ikävää laajauumaiset kansalaiset voivat odottaa elämässään?

Robert Paul

Unikin geeneissä

Narkolepsiapotilaita vaivaa alinomainen uneliaisuus ja huono unen laatu. Näillä potilailla on lähes aina HLA DR2- ja DQB1*0602-positiivisuutta, mikä viittaa narkolepsian geneettisiin syihin - tauti esiintyykin usein suvuittain. Terveessä väestössä näitä alleeleja on 25 %:lla. Ryhmä amerikkalaistutkijoita on selvittänyt miten DQB1*0602-alleelia esiintyy terveillä ihmisillä, joita he nukuttivat unipatjalla.

Robert Paul

Tunnistavatko lääkärit poistamansa ihokasvaimet?

Maassamme otetaan vuosittain useita satoja tuhansia näytteitä ihomuutoksista. Yleensä päätöksen näytteen ottamisesta ja ensimmäisen arvion muutoksen mahdollisesta pahanlaatuisuudesta tekee avoterveydenhuollossa toimiva kliinikko, jonka taitoa tunnistaa erilaisia ihokasvaimia arvioitiin tässä tutkimuksessa. Näytteiden lähetediagnooseissa havaittiin selviä puutteellisuuksia ja usein patologian laboratoriossa joudutaan arvuuttelemaan jopa potilaan hoitopaikkaa käsialavertailujen avulla. Huolestuttavaa on, että usein kliinikko piti kasvainta hyvänlaatuisena vaikka kyseessä oli potentiaalisesti invasiivinen karsinooma. Lääkärin koulutus ja kokemus vaikuttivat selvästi arvion ja lähetediagnoosin oikeellisuuteen. Kirjoittajien mukaan kliinikoille olisi aiheellista järjestää toistuvia koulutus- ja palautetilaisuuksia ihomuutosten arviointikyvyn ja lähetteiden laadun parantamiseksi. Tutkimuksen aineistona oli yli 2 500 ihonäytettä terveyskeskuksista, alue- ja keskussairaaloista, yliopistosairaalasta ja yksityisvastaanotoilta.

Sirkku Mäkinen, Annamari Ranki, Heini Huhtala, Risto Aine, Anssi Lagerstedt, Kai Krohn

Kohdunkaulan syöpä- ja esiastelöydökset seulonnoissa

Kohdunkaulan syövän järjestelmälliset seulonnat aloitettiin 1960-luvun puolivälissä. Syövän ilmaantuvuus väheni siitä lähtien, mutta 1990-luvulla se on jälleen lisääntynyt. Seulonnoissa löytyneiden invasiivisten syöpien vaara kolminkertaistui 1980-luvulta vuoteen 1995. Keskivaikeiden ja vaikeiden solumuutosten määrät lisääntyivät 50 %, ja ne todettiin pääosin 30-45-vuotiailla naisilla. Lievien solumuutosten määrissä ei tapahtunut muutoksia. Syynä uuteen suuntaukseen saattaa olla muuttunut seksuaalikäyttäytyminen ja sen lisäämä tautivaara tai muutokset seulontoihin osallistumisessa, niiden järjestämisessä tai laadussa. Seulonnoista saadut tiedot talletetaan Suomen Syöpärekisterin Joukkotarkastusrekisteriin.

Mervi Kallio, Matti Hakama

Diagnostiseen lannepistoon liittyvä jälkipäänsärky aiheuttaa pitkittynyttä työkyvyttömyyttä ja haittaa kotona selviytymistä

Lannepiston aiheuttaman jälkipäänsäryn yleisyyttä sekä jälkipäänsäryn aiheuttamaa työkyvyttömyyttä ja haittaa arvioitiin haastattelemalla 325 aikuista, joille oli tehty diagnostinen lannepisto Kymenlaakson keskussairaalassa. Kirjalliseen kyselyyn vastasi 67 % potilaista. Tyypillinen lannepiston jälkeinen päänsärky diagnosoitiin 41 potilaalla (19 %). Jälkipäänsärky aiheutti yli viikon kestävää työkyvyttömyyttä tai haittaa kotona selviytymisessä 16 potilaalle (7 %). Lääkärikunnan tietoisuutta lannepiston jälkeisen päänsäryn yleisyydestä, ehkäisystä, päänsärkyyn liittyvästä työkyvyttömyydestä ja päänsäryn hoidosta tulisi lisätä. Tutkimuksemme sekä kirjallisuustietojen ja kliinisen kokemuksen perusteella suosittelemme, että mikäli lannepiston jälkeinen päänsärky ei levolla, runsaalla nesteen nauttimisella ja tulehduskipu-lääkkeillä häviä 2-4 vuorokauden kuluessa, potilas tulisi ohjata viivytyksettä anestesiologiseen yksikköön epiduraaliveripaikkahoitoon.

Harri Tohmo, Eero Vuorinen, Antti Muuronen

Kotona annettava solunsalpaajahoito

Solunsalpaajahoidot on perinteisesti annettu sairaalan poliklinikassa tai vuodeosastolla. Joidenkin solunsalpaajien, kuten fluorourasiilin, pitkäkestoisia infuusioita on kuitenkin mahdollista järjestää myös kotioloissa. Hoidot annetaan kannettavilla pumpuilla, jotka ovat joko sähkökäyttöisiä tai perustuvat solunsalpaajaliuoksella venytetyn elastisen nestesäiliön vähittäiseen tyhjenemiseen. Infuusiot annetaan rintakehän ihon alle asennettuun infuusioporttiin, keskuslaskimokatetriin tai perifeeriseen laskimokanyyliin. HYKS:n syöpätautien klinikan potilaat ovat saaneet kotioloissa annettavia fluorourasiilihoitoja paksu- ja peräsuolisyöpäleikkauksen liitännäishoitona. Menetelmä vähentää sairaalasidonnaisuutta ja poliklinikkakäyntien määrää noin puoli vuotta kestävän liitännäishoidon aikana.

Pia Österlund, Inkeri Elomaa, Heikki Joensuu

Miten hormonikorvaushoito räätälöidään

Monet naiset eivät käytä saamaansa hormonihoitoa sivuoireiden vuoksi tai esim. syövän pelossa. Luonnollisesti kenenkään ei tarvitse estrogeenihoitoa käyttää, jos ei sitä halua. Monelle on ehkä jäänyt epäselväksi, miksi oikeastaan on hoidon aloittanut. Vaihdevuosi-ikäisen naisen hormonikorvaus-hoito onkin pyrittävä suunnittelemaan yksilöllisesti ja siihen on aina liitettävä neuvonta ja ohjaus. Estrogeenia voidaan antaa tabletteina, laastarina tai iholle levitettävänä geelinä, ja sen annosta voidaan yksilöllisesti muuttaa. Hoidon seurannassa ei kuitenkaan tarvitse käyttää laboratoriotutkimuksia. Jos naisella on kohtu tallella, pitää hoitoon liittää progestiini, jotta voidaan estää kohdun limakalvon syövän riskin lisääntyminen. Tämäkin voidaan toteuttaa usealla tavalla, ja varsinkin ikääntyvällä naisella tässä pyritään vuodottomaan hoitoon.

Aila Tiitinen

Matkapuhelimien terveyshaitoista ei merkittävää tieteellistä näyttöä

Matkapuhelimien terveysvaarat tulevat ajoittain esiin mm. tiedotusvälineissä. Matkapuhelimet säteilevät radioaaltoja, joiden on sanottu aiheuttavan mm. aivosyövän riskin kasvamista, patologisten silmämuutosten lisääntymistä sekä keskushermoston haittavaikutuksia. Ilmeisesti matkapuhelimet voivat aiheuttaa häiriöitä sydämentahdistimissa, joskin todetut terveyshaitat ovat olleet vähäisiä. Kirjallisuuden perusteella näyttää kuitenkin siltä, että matkapuhelimet eivät aiheuta muita merkittäviä terveyshaittoja.

Jorma Tikkanen, Kari Jokela

Narsismi ja vanheneminen

Vanhenemisen muutokset hämmentävät monia ja niitä on vaikea hyväksyä. Usein avuttomuus, pahan olon tunne ja erilaiset pelot ilmenevät aggressiivisena käyttäytymisenä. Narsistisen häiriön rakentama suojamuuri peittää suuren kaipuun, jota vanhus tuntee saadakseen huolenpitoa ja rakkautta. Sopivien sanojen puuttuessa vanhus ilmaisee tunteensa somaattisena kipuna, kiukutteluna tai hallitsevana käyttäytymisenä. Työntekijän tehtävänä on tulkita pahaa oloa kuvaavaa käyttäytymistä ja pukea se sanoiksi, jotta vanhus voisi itse työstää asian mielessään ja hyväksyä itsensä vanhuksena ja arvokkaana yksilönä. Terve narsismi perustuu hyviin vuorovaikutussuhteisiin ja itsekunnioitukseen kaikista vanhenemisen mukanaan tuomista vastuksista huolimatta.

Pirkko Siltala

Cochrane-katsaus Lääkärin kehotuksen vaikutus tupakoinnin lopettamiseen

Tupakoinnin lopettamista voidaan edistää useilla eri tavoilla. Tämän katsauksen tavoitteena oli selvittää, mikä on lääkärin kehotuksen vaikutus potilaiden tupakoinnin lopettamisen onnistumiseen. Pyrkimyksenä oli myös verrata, miten yksinkertaisen kehotuksen vaikuttavuus eroaa monipuolisemmasta tupakoinnin lopettamiseen tähtäävästä valistuksesta.

Helena Varonen

Suomalainen asiantuntijakommentti

Cochrane-analyysin tulos on merkittävä. Pienellä panoksella saadaan hyvä tulos (1). Tulokset on saatu tutkimustilanteissa. Jos yhtä hyvään tulokseen päästään lääkärin vastaanoton yhteydessä antamalla säännönmukaisesti tupakoitsijoille kehotus lopettaa tupakointi, olisi lopputulos erittäin merkityksellinen kansanterveyden kannalta. Hieman yli 20 % työikäisestä suomalaisväestöstä tupakoi päivittäin. Suuri osa väestöstä käy lääkärin vastaanotolla ainakin kerran vuodessa. Näin arvioiden puolen miljoonan suomalaisen tupakoitsijan saadessa lääkäriltään kehotuksen tupakoinnin lopettamiseen voitaisiin tupakoitsijoiden määrää vähentää 10 000:lla vuodessa.

Klas Winell

Sairaalajohtoinen kotisairaanhoito - Tammisaaren malli

Sairaalajohtoinen kotisairaanhoito eli kotisairaalatoiminta käynnistettiin Länsi-Uudenmaan aluesairaalassa Tammisaaressa vuonna 1995. Se on joillekin potilaille vaihtoehto muuten välttämättömälle sairaalahoidolle. Osa sairaalan sairaansijoista siirretään tällöin potilaiden kotiin, ja ympärivuorokautisessa valmiudessa oleva pätevä hoitotiimi vastaa hoidosta käyttäen hyväkseen sairaalan asiantuntemusta ja tekniikkaa. Kokemukset runsaan 500 kotisairaalapotilaan hoidosta kahden vuoden ajalta osoittavat potilaita olleen sairaalan kaikilta erikoisaloilta. Diagnooseista yleisimmät olivat pahanlaatuiset taudit ja infektiosairaudet. Varovaisen arvion mukaan kotisairaala on osastohoitoa edullisempi vaihtoehto. Suurin etu on kuitenkin potilaan parempi elämän laatu ja mahdollisuus vaikuttaa hoitoonsa. Hoidon lääketieteellisestä laadusta ei missään vaiheessa ole tingitty.

Ulla Wikström, Henrik Weibull, Matti Klockars

Kliinisen mikrobiologian laboratorioiden tutkimusvalikoima ja ulkoisen laadunvarmennuksen käyttö

Kansanterveyslaitoksessa toimiva mikrobiologian laboratorioiden toimilupatyöryhmä selvitti kyselytutkimuksella eräiden tartuntatautien diagnostiikka-käytäntöä kaupallisten testikittien osalta. Viikon ajalta ilmoitetut tiedot osoittivat, että käytössä on melkoisen kirjava määrä eri testisovelluksia. Tavoitteena oli samalla kerätä tietoa kliinisen mikrobiologian laboratorio-tutkimusten laaduntarkkailun kehittämiseksi, sillä valmisteilla oleva EU:n direktiivi tuo ilmeisesti muutoksia testien käytön ja laadun valvontaan. Yhteistyötä käyttäjien, valmistajien, maahantuojien ja viranomaisten kesken tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän.

Pauli Leinikki, Anja Siitonen, Antti Nissinen, Reija Hirvonen

Seerumiseulonta Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Tulokset ja tehokkuus sikiön 21-trisomian ja kehityshäiriöiden diagnostiikassa

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä aloitettiin vuoden 1995 alusta yhtenäinen seerumiseulontajärjestelmä, joka tarjoaa alle 40-vuotiaille raskaana oleville naisille vapaaehtoista seerumiseulontaa ja yli 40-vuotiaille äideille mahdollisuutta päästä halutessaan suoraan sikiön kromosomitutkimukseen. Seerumiseulontaan oikeutetuista 11 682 naisesta 68 % antoi verinäytteen 2,5 vuotta kestäneen seurannan aikana, ja 40 vuotta täyttäneistä naisista 91 % (314) hakeutui sikiön kromosomitutkimukseen. Kaikista aikavälillä todetuista 21-trisomiatapauksista löytyi seulontajärjestelmällä 63 %, ja seerumiseulonnan herkkyys 21-trisomian suhteen oli 70 %. Suurentuneen seerumin alfafetoproteiinin (AFP) pitoisuuden avulla löytyi lisäksi 5 kongenitaalinefroositapausta ja 8 muuta sikiön vaikeaa kehityshäiriötä. Seulontajärjestelmä tehosti Downin oireyhtymän diagnostiikkaa ja vähensi yhtä diagnoosia varten tarvittavien invasiivisten sikiötutkimusten määrää. Järjestelmä on toimiva, ja suosittelemme edelleen, että yhtenäistä käytäntöä noudatettaisiin.

Reita H. Nyberg, Jukka Uotila, Pertti Mörsky, Risto Tuimala, Kalle O.J. Simola

Trombolyysi vai kirurginen hoito alaraajan valtimotukokseen?

Alaraajan valtimotukos on vakava tila, sillä hoidosta huolimatta joudutaan usein amputaatioon, mikä sekin lisää tilaan liittyvää mortaliteettia ja morbiditeettia. Siksi on toiveita, että lääkkeellinen trombolyyttinen hoito vähemmän invasiivisena hoitona toisi uuden hoitovaihtoehdon.

Robert Paul

Perunoita rokotteena

Rokotteiden antaminen suun kautta on kätevää. Sitä paitsi reitti on luonnollinen, koska se on sama kuin monella taudinaiheuttajallakin. Jo jonkin aikaa rokotteiden kehittelijät ovat puuhailleet kasvihuoneissa yrittäen saada geeniteknologian konstein kasveja tekemään mikrobien proteiineja. Kasvit olisivat edullisia rokotteiden tuottajia, sillä ne ottavat raaka-aineet maasta ja tarvitsevat vain vettä ja valoa. Scifi-asteelta on nyt harpattu paljon lähemmäs todellisuutta, kun ensimmäiset kliiniset kokeet kasvisrokotteella on tehty.

Heikki Arvilommi

Vanhan vainoojan fantastinen genomi

Mycobacterium tuberculosiksen 4,4 miljoonaa emästä käsittävän genomin selvittämistä on odotettu hyvin suurin toivein. Kansainvälinen tutkijakonsortio (artikkelissa 42 kirjoittajaa) on nyt tehnyt tämän jättiurakan, jota koordinoi Cambridgessa sijaitseva, Wellcome Trustin ylläpitämä Sanger Center. Kun Borrelia burgdorferin genomi oli ainakin minulle melkoinen pettymys, tuberkuloosibakteeri ei totisesti pettänyt odotuksia. Sen genomi on ällistyttävän monipuolinen, paikoin suorastaan nerokas. Ilmankos bakteeri on pärjännyt vuosituhansia ilman kaiken maailman punkkien, myyrien ja peurojen apua.

Matti Viljanen

Deksametasonin ajoitus respiraattorihoitoisille keskosille

On näyttöä siitä, että deksametasonilla on edullisia vaikutuksia respiraattorihoitoon joutuneille keskosille. Deksametasonilla voidaan näet parantaa keuhkokudoksen komplianssia ja nopeuttaa hengityskoneesta vieroittautumista. Epävarmuutta on sen sijaan sen suhteen, milloin deksametasoni olisi paras antaa.

Robert Paul