Oksidatiivinen stressi keuhkosyövän hoidon aikana

Radikaalitutkimus on vallannut alaa monilla lääketieteen ja biolääketieteen tutkimusaloilla kahden viime vuosikymmenen aikana. Happiradikaalit on yhdistetty yli sataan eri sairauteen. Yksi useimmiten radikaalitutkimuksen kiinnostuksen kohteena olleista sairauksista on ollut syöpä. Vaikka reaktiivisten happiyhdisteiden osuus syövän karsinogeneesin yhteydessä alkaa olla kiistaton, niiden rooli syövän eri hoitomuotojen aikana on ollut epäselvempi. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että keuhkosyöpäpotilaat saattavat kohdata ns. oksidatiivisen stressin tilanteen useissa sairauden ja sen hoidon eri vaiheissa. Oksidatiivinen stressi voidaan määritellä tilanteeksi, jossa vapaita happiradikaaleja muodostuu enemmän kuin antioksidatiiviset puolustusjärjestelmät pystyvät niitä vastaan puolustautumaan.

Marina Erhola

Moottoribensiini-altistuminen, mittaaminen ja neuropsykologiset vaikutukset

Väitöskirjassa tutkittiin säiliöautonkuljettajien työn aikana esiintyvää altistumista moottoribensiinille ja sen aineosille, virtsanäytteiden soveltuvuutta bensiinin sisältämien eetterien aiheuttaman altistumisen mittaamiseen, säiliöautonkuljettajilla esiintyviä neuropsykologisia oireita sekä niiden liittymistä moottoribensiinialtistumiseen.

Matti Hakkola

Tamoksifeenitutkimus keskeytettiin

Yhdysvalloissa alkoi muutama vuosi sitten tutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää, voidaanko tamoksifeenilla estää rintasyövän ilmaantuminen naisilla, joilla on rintasyövän vaaratekijöitä, kuten rintasyöpää lähisukulaisilla, myöhäinen ensisynnytys, aikainen menopaussi tai ikää yli 60 vuotta. Preventiokokeilun taustalla oli se, että satunnaistettujen liitännäishoitotutkimusten perusteella tamoksifeenin syönti estää leikkauksella hoidetun syövän uusiutumisia, mutta myös toisen rintasyövän kehittymisen vaara vastakkaiseen rintaan vähenee keskimäärin noin 50 %. Preventiotutkimuksen alkua saatteli pieni kohina, sillä tamoksifeenin tiedettiin lisäävän samalla kohtusyövän vaaraa.

Heikki Joensuu

Finasteridi ja eturauhasoireet pitkäaikaisseurannassa

Finasteridi on 5alfa-reduktaasin estäjä, jota käytetään hyvänlaatuisen eturauhassuureneman oireiden hoitoon. Ennestään tiedetään, että finasteridi helpottaa prostatahyperplasian oireita ja pienentää suurentuneen eturauhasen kokoa, mutta vasta nyt saadaan neljän vuoden seurantatietoja siitä, miten nuo edulliset vaikutukset säilyvät.

Robert Paul

Eturauhassyövän hoitojen sivuvaikutukset

Prostatektomiaa ei ole koskaan verrattu radikaaliin sädehoitoon hyvin tehdyssä satunnaistetussa koeasetelmassa paikallisen eturauhassyövän hoitona. Yllättävää kyllä, myöskään kyseisten hoitojen sivuvaikutuksista ei ole tehty korkeatasoisia vertailevia tutkimuksia. Tähänastiset analyysit ovat olleet pääosin retrospektiivisiä, ja tulokset ovat vaihdelleet huomattavasti mm. sen mukaan, miten tarkkaan sivuvaikutukset on kirjattu. Nyt Massachusetts General Hospitalin Center for Outcomes Researchin tutkijat raportoivat tuloksia prospektiivisesta satunaistamattomasta kohorttitutkimuksesta, jossa 279 eturauhassyöpään sairastunutta miestä hoidettiin New Englandin alueella joko modernilla kirurgialla (yleensä ns. hermoja säästävä leikkaus) tai sädehoidolla. Hoitoa seuranneen vuoden ajan oireiden ja elämän laadun seurantaa varten potilaat saivat täytettäväksi strukturoidun lomakkeen.

Heikki Joensuu

Kasvissyönnin vaikutus kuolleisuuteen

Länsimaissa on tehty viisi prospektiivista, tuoreen koosteartikkelin kirjoittajien mielestä vertailukelpoista tutkimusta, joissa on verrattu kasvisruokavalion terveysvaikutuksia suhteessa vähän eläinproteiinia sisältävään ruokavalioon ja ns. tavalliseen sekaruokavalioon. Tutkimusotos on mahtava: viidessä tutkimuksessa oli mukana yli 76 000 naista ja miestä Saksasta, Yhdysvalloista ja Britanniasta. Heidän ikänsä seurannan alussa vaihteli välillä 16-89 vuotta. Seurantaa kesti keskimäärin lähes 11 vuotta. Tutkimuksissa määriteltiin kasvissyöjäksi henkilö, joka ei syönyt kalaa eikä lihaa. Semivegetariaaneja olivat henkilöt, jotka käyttivät kalaa tai jotka söivät lihaa harvemmin kuin kerran viikossa.

Robert Paul

Rahat tai henki

Sairauksien ehkäisy säästää selvää rahaa - vai säästääkö sittenkään? Hollantilaiset ovat arvioineet mitä terveydenhuollon kustannuksille tapahtuisi, jos erityyppiset sairaudet pystyttäisiin estämään. Tulokset osoittavat, että tappavien sairauksien preventio ei vähentäisi, vaan lisäisi kustannuksia.

Heikki Joensuu

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden muutokset FINRISKI-tutkimuksessa 1972-1997

FINRISKI-tutkimuksessa on seurattu väestön sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden yleisyyttä viiden vuoden välein tehdyillä väestötutkimuksilla. Tuorein kartoitus tehtiin keväällä 1997. Seerumin kolesterolipitoisuus on edelleen pienentynyt ja systolisen verenpaineen taso laskenut viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana, mutta diastolisen verenpaineen lasku on pysähtynyt. Ylipainoisten osuus väestöstä on edelleen lisääntynyt. Miesten tupakointi on vähentynyt, koska nuoremmista ikäluokista harvempi on aloittanut tupakoinnin kuin vanhemmista. Tupakoinnin lopettaminen ei sen sijaan ole miehillä oleellisesti lisääntynyt. Naisten tupakointi on kääntynyt laskuun. Tämä johtuu tupakoinnin lopettaneiden osuuden kasvusta. Naisten tupakoinnin aloittaminen on edelleen lisääntynyt.

Erkki Vartiainen, Pekka Jousilahti, Georg Alfthan, Jouko Sundvall, Pirjo Pietinen, Pekka Puska

Sepelvaltimotaudin ehkäisyn onnistuminen Suomessa

Sepelvaltimotaudin ehkäisyn väestöstrategian tavoitteena on tärkeimpien riskitekijöiden vaikutuksen heikentäminen koko väestössä. Tähän on Suomessa pyritty jo 25 vuoden ajan. Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänien väestöstä tehtyjä mittauksia tarkastelemalla arvioitiin strategian onnistumista. Naisten tupakointia lukuun ottamatta riskitekijöiden vaikutusta on saatu menestyksellisesti vähennetyksi, ja tämä näyttää selittävän suuren osan sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemisestä. Kuitenkin 1980- ja 1990-luvuilla kuolleisuus on vähentynyt voimakkaammin kuin riskitekijöiden perusteella voitaisiin ennustaa, joten ilmeisesti kehitykseen ovat vaikuttaneet myös uudet hoitokeinot tai muut tekijät.

Erkki Vartiainen, Pekka Puska, Pekka Jousilahti, Jussi Huttunen

Sepelvaltimotaudin sekundaariprevention toteutuminen KYS:ssa hoidetuilla potilailla EUROASPIRE-tutkimuksen tuloksia

Vuonna 1994 julkaistussa eurooppalaisessa suosituksessa sekundaaripreventio nostettiin ehkäisytoimien tehostamisen ensisijaisuus-järjestyksessä ykkössijalle. EUROASPIRE-tutkimus kartoitti sekundaariprevention toteutumista yhdeksässä Euroopan maassa vuosina 1995-96. Suomessa tutkimus tehtiin KYS:n välittömällä vastuualueella. Sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä, toimenpiteitä niiden vähentämiseksi sekä lääkehoitoa selvitettiin ohitusleikkauksella hoidettujen, pallolaajennuksella hoidettujen, sydäninfarktin sairastaneiden ja muun äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen takia sairaalassa hoidettujen potilaiden sairauskertomuksista, haastattelemalla potilaat ja mittaamalla vaaratekijät. Suomessa selvitettiin myös suositellun ruokavalion toteutuminen vähintään kuuden kuukauden kuluttua sairaalahoitoon johtaneesta tapahtumasta. Tutkimus osoitti, että sepelvaltimotaudin sekundaaripreventioon tähtäävässä hoitokäytännössä on runsaasti parantamisen varaa, sekä vaaratekijöiden tason vähentämisessä että profylaktisessa lääkehoidossa.

Heli Koukkunen, Ari Kemppainen, Seppo Lehto, Arja Erkkilä, Essi Sarkkinen, Matti Uusitupa, Kalevi Pyörälä

Huimauspotilas vastaanotolla sisätautilääkärin näkökulmasta

Huimauksen taustalla voi olla monia muitakin aiheuttajia kuin korvista johtuvat tai neurologiset syyt, joita ovat esimerkiksi benigni positionaalinen huimaus, vestibulaarineuroniitti tai Ménièren oireyhtymä. Kun lääkäri tapaa potilaan ensimmäistä kertaa, hänen tulee pitää mielessään myös muut mahdolliset huimauksen syyt ja poissulkea ne johdonmukaisesti anamneesin, kliinisen statuksen ja tarvittaessa muutamien tutkimusten avulla. Huimausta aiheuttavat tavallisimmin lääkkeiden sivuvaikutukset, ortostaattinen reaktio, autonomisen hermoston labiliteetti (dystonia neurocirculatoria) ja sydänperäiset syyt.

Hannu Vanhanen, Harri Lindholm

Henkinen kuntoutus - onko sitä?

Henkiseen kuntoutukseen tähtäävät psykoterapeuttiset interventiot on todettu erinomaisen tuloksellisiksi. Niiden tarkoituksenmukaista käyttöä ennaltaehkäisevässä mielessä rajoittaa se, että käytännössä kuntoutuksen rahoituksen edellytyksenä on jo todettu sairaus. Uudenlaisten ennaltaehkäisevän psykoterapiakuntoutuksen toimintamallien kiireellinen kehittäminen olisi tarpeellista uupumisen ehkäisyä varsinkin psyykkisesti kuormittavissa ihmissuhdeammateissa, kuten terveydenhuollossa ja opetustehtävissä toimiville. Tällä hetkellä säästöjen tarve ohjaa kuntoutuksen sisältöä enemmän kuin potilaan yksilöllinen kuntoutustarve.

Kari Pylkkänen

Kanadalainen arvio beetainterferonin tehosta ja taloudellisuudesta multippeliskleroosin hoidossa

Viime vuosien tutkimustieto viittaa siihen, että beetainterferonista saattaa olla hyötyä multippeliskleroosin hoidossa. Se on ensimmäinen lääke, jonka on osoitettu vähentävän sairauden akuutteja pahenemisvaiheita, joskaan varmuutta siitä, hidastaako se myös taudin etenemistä tai siihen liittyvää vammautumista, ei toistaiseksi ole. Beetainterferonin käyttöön liittyy kuitenkin vielä useita ongelmia, mm. hoidon kalleus.

Risto P. Roine

Suomalainen asiantuntijakommentti

MS-tauti on ollut yksi mystisistä, etenevistä neurologisista sairauksista, ja sen ainoa hoito on ollut steroidien tai ACTH:n käyttö. Koska MS-taudin oireet ovat hyvin vaihtelevia, potilaille tehtävien hoitokokeilujen kliinisen tehon arvioiminen on vaikeaa. Taudille on tyypillistä, että oireiden ajoittuminen ja paikantuminen on hajanaista. Pienikin leesio voi aiheuttaa merkittäviä oireita ja toisaalta suuri, magneettikuvauksessa todettu pesäke voi johtaa vain euforiaa ja käyttäytymisoireita otsalohkon alueelta. Siksi pelkillä kliinisillä kriteereillä on ollut erittäin vaikeaa arvioida hoidon objektiivisia hyötyjä. Erilaisia kliinisiä arviointiasteikkoja on laadittu, mutta ennen hoitoa ja hoidon aikana käytetyt kehittyneen tekniikan keinot, nimenomaan magneettikuvaus, ovat osoittautuneet pitkissäkin hoitokokeiluissa luotettavimmaksi mittariksi.

Paavo Riekkinen Sr

Uusi valtakunnallinen vertailumittari: yleislääkärin vastaanoton laatu

Potilaan antama palaute terveydenhuollon toiminnasta on osoittautunut käyttökelpoiseksi hoidon ja palvelujen laadun arvioinnin menetelmäksi. Perusterveydenhuollon vastaanottojen käyttöön tarkoitetun kansainvälisen, standardoidun potilaspalautemittarin kehittämistyö on nyt saatu päätökseen ja mittarille on Suomessa tehty arviointitutkimus. Seuraavassa esitellään tämä tutkimus sekä valmis lomake ja sen käyttömahdollisuuksia.

Arja Helin, Marjukka Mäkelä, Maarit Outinen, Sheryl Hinkkanen

Kokemuksia etälääketieteestä ja sen mahdollisuuksista

Lääketiede elää uusien teknologioiden tuomien mahdollisuuksien ja taloudellisen niukkuuden välisessä murroksessa, minkä vuoksi työtapamme muuttuvat tulevien vuosien aikana. Erilaisten teknisten apuvälineiden osuus korostuu työssämme. Syntyy uusia käsitteitä, joista etälääketiede on yksi esimerkki. Kyseistä termiä on lanseerattu jo vuosia lääketieteeseen, mutta kuitenkin vasta nyt käsitteestä on tullut konkreettinen ja sitä on sovellettu enemmän käytäntöön.

Heikki Lamminen, Juha Nevalainen, Markku Lampinen, Hannu Uusitalo

Terveyden edistäminen näyttää siirtyvän järjestöjen tehtäväksi

Kansanterveysjärjestöjen panos terveyden edistämiseen kasvaa jatkuvasti, kun taas kuntien osuus entisestään pienenee. Terveyden edistäminen näyttääkin olevan siirtymässä kolmannen sektorin harteille. Tällaista suuntausta osoittaa Terveyden edistämisen keskuksen tuore terveysbarometri 1998. Barometri perustuu yhteensä 120 kunnallisen terveyskeskusjohtajan ja 72 kansanterveysjohtajan haastatteluihin ja kuvaa heidän näkemyksiään ja arvioitaan terveyden edistämiseen liittyvissä kysymyksissä.

Suvi Sariola

EU on vielä outo monille suomalaiskunnille mutta Kymmenet kunnat ovat saaneet EU-rahaa terveyden edistämiseen

Paljon puhuttu EU-rahoitus on vielä vierasta suomalaiskunnille. Kaksi kolmesta terveysbarometria varten haastatellusta 120 terveyskeskusjohtajasta kertoi, ettei kunta ollut hakenut EU-rahaa terveyden edistämiseen. Useimmat näistä kunnista eivät terveyskeskusjohtajiensa näkemyksen mukaan olleet juuri muutenkaan kosketuksissa EU:n kanssa. Yli 30 kuntaa oli kuitenkin hakenut ja saanut EU-rahaa terveyden-edistämisprojektia varten. Monessa EU-rahoista osalliseksi päässeessä kunnassa arvioitiin, että ilman tätä rahoitusta hankkeet olisivat jääneet toteuttamatta. Terveyden edistämisen keskuksen terveysbarometria varten tehdyistä haastatteluista ilmeni, että kunnat olivat saaneet EU:sta rahaa useimmiten työttömyyteen ja syrjäytymiseen liittyviin projekteihin, esimerkiksi työttömien terveystarkastuksiin.

Suvi Sariola

Rintasyövän geneettinen evoluutio

Rintasyövän synnyn ja etenemisen katsotaan olevan pitkällinen monivaiheinen prosessi, jonka syynä ovat soluihin kasautuneet geenivirheet. Vasta pieni osa näistä geenimuutoksista tunnetaan. Tässä tutkimuksessa selvitettiin uusien tutkimusmenetelmien, lähinnä VGH:n (= vertaileva genominen hybridisaatio), avulla syöpäsoluissa tapahtuvia geenimuutoksia sekä varhaisvaiheen rintasyövissä että jo pitkälle edenneissä rintasyövissä, joissa tutkittiin saman potilaan primaarikasvaimia ja niiden etäispesäkkeitä.

Tuula Kuukasjärvi

Lääkkeiden vaikutukset laboratoriotuloksiin

Lääkkeet ovat tärkeä mutta toistaiseksi vielä puutteellisesti tiedostettu laboratoriotulosten tulkintaa vaikeuttava tekijä. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa tunnetaan kuitenkin jopa tuhansia lääkkeiden vaikutuksia laboratoriotestien tuloksiin. Jos näitä ei oteta huomioon, voidaan päätyä vääriin diagnooseihin tai ainakin turhiin jatkotutkimuksiin ja lisäkustannuksiin. Myös lääkkeiden välisiä haitallisia interaktioita tunnetaan runsaasti. Niiden riski olisi otettava huomioon lääkkeitä määrättäessä. Runsaslukuisuutensa vuoksi sekä lääke-laboratorio- että lääke-lääkeinteraktioiden muistaminen ja tiedon hyödyntäminen käytännössä on vaikeaa. Nämä molemmat lääkkeisiin liittyvät ongelmat soveltuvat monitoroitaviksi tietokoneen avulla, jolloin kliinikoille voidaan automaattisesti antaa vihjeitä/varoituksia potentiaalisissa ongelmatilanteissa.

Paula Grönroos