Virtsan E. colin ja märkänäytteiden Staphylococcus aureuksen mikrobilääkeresistenssi 1986-93

Virtsan Escherichia colien ja märkänäytteiden Staphylococcus aureusten mikrobilääkeherkkyyttä on seurattu vuodesta 1986 lähtien. Vuosina 1986-1993 ampisilliinin, sulfonamidien, trimetopriimin ja sulfatrimetopriimin teho E. colia vastaan heikkeni paikoin merkitsevästi. Staphylococcus aureuksen herkkyys pysyi muuttumattomana lukuun ottamatta metisilliiniresistenttien kantojen paikoittaista lisääntymistä. Resistenssitasoissa havaittiin molempien bakteerien osalta alueittaista vaihtelua.

Raija Manninen, Katriina Lager, Pentti Huovinen, Suomalainen Mikrobilääkeresistenssin Tutkimusryhmä

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 31/1994 Kommentteja

Sappi- ja haimatiehyeiden tähystykseen liittyvät komplikaatiot

Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatikografia (ERCP) on kuvantamismenetelmä, jossa duodenoskooppia apuna käyttäen ruiskutetaan varjoainetta sappi- ja haimatiehyeisiin. Tutkimuksen yhteydessä voidaan tehdä endoskooppinen papillotomia, poistaa sappitiekiviä ja laukaista sappitiehyeiden tukoksia. Näihin toimenpiteisiin liittyy erilaisia komplikaatioita, joista tärkeimmät ovat äkillinen haimatulehdus ja sappitiehyeiden märkäinen tulehdus. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa selvitettiin vuosina 1985-89 tehtyihin tutkimuksiin liittyneiden komplikaatioiden määrä ja luonne. Komplikaatioita esiintyi 69 tapauksessa suoritetuista 819 tutkimuksesta (8,5 %). Kuolemaan johtaneita komplikaatioita oli viisi. Tutkimusta suunniteltaessa ja tehtäessä on muistettava, että se on yksi vaarallisimmista laajassa käytössä olevista tutkimuksista. Oikealla tekniikalla ja tutkimusten keskittämisellä voidaan komplikaatioita vähentää.

Esko Janatuinen, Mika Kastarinen, Ari Kemppainen, Tapani Ebeling, Risto Julkunen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 31/1994 Kommentteja

Kaularangan liikkeiden vaikutus nikamavaltimoon

Toisin kuin muut valtimot, nikamavaltimo kulkee lukuisten luurenkaiden lävitse nikamapilarissa ja tekee voimakkaan mutkan yläkaularangassa. Kaularangan kiertoliikkeessä kiertosuunnalle vastakkaisen puolen valtimo joutuu voimakkaaseen venytykseen ja jyrkälle mutkalle. Valtimon vaurioitumisriski lisääntyy, jos kiertoliikkeeseen yhdistyy kaularangan ojennus- tai venytysliike ja jos nämä liikkeet suoritetaan nopeasti, voimakkaasti ja ääriasennoissa. Tällainen tilanne syntyy yleensä vain ulkoisen voiman vaikutuksesta, kuten tapaturmien ja manipulaation yhteydessä. Valtimon pinnalla kulkeva runsas sympaattinen hermotus selittänee moninaisia kaularanka- ja joskus valtimoperäisiäkin oireita.

Kari Hurskainen

Ekstaasin nälkä ‹ Psykoaktiivisten nautintoaineiden käyttö ja aivojen mielihyvämekanismit

Psykoaktiivisia nautintoaineita, huumeita, käytetään varsinkin niiden mielihyvää tuottavien vaikutusten vuoksi. Biologisesti mielihyvä liittyy etenkin viettikäyttäytymiseen, ja sekä huumeet että viettien tyydyttäminen aktivoivat aivojen mielihyvärakenteita. Eläinkokeiden perusteella näyttää siltä, että mielihyvärakenteet voivat herkistyä toiminnallisesti eri tekijöiden vaikutuksesta altistaen pakonomaiselle mielihyvän haulle. On mahdollista, että monen kohtuuttoman käyttäytymismuodon taustalla on "mielihyvähäiriö". Tietämys huumeriippuvuuden biologisesta olemuksesta ja yhtymäkohdista riippuvuuden ja kohtuuttoman käyttäytymisen muihin muotoihin on viime aikoina lisääntynyt. Mielihyvärakenteisiin vaikuttavien lääkeaineiden käyttöä potilaiden hoidon osana tutkitaan aktiivisesti.

Petri Päivärinta, Esa R. Korpi

Miten tunnistan vakavan A-streptokokki-infektion

Vakavien A-streptokokki-infektioiden määrän pelätään lisääntyvän tämän syksyn kuluessa. Syyskuun loppuun mennessä todettiin 61 invasiivista A-streptokokki-infektiota, ja määrä on jo lievästi suurempi kuin koko viime vuoden määrä. T1M1-serotyypin kantoja on tähän mennessä löytynyt neljä; tämä serotyyppi oli yleinen edellisen epidemian aikana vuosina 1989-91. Viime vuonna tätä serotyyppiä ei todettu lainkaan. T1M1-serotyypin ilmaantuminen Suomeen saattaisi viitata uuden epidemian alkuun.

Maija Rummukainen, Jaana Vuopio-Varkila

Lääketieteen opiskelijoiden ympäristökäsitykset ja ympäristöaktiivisuus

Lääketieteellisen tiedekunnan nuorimmat opiskelijat pitävät luonnon tilaa hälyttävänä ja näkevät tulevaisuuden pessimistisenä Oulun yliopistossa tehdyssä kyselytutkimuksessa. Jopa kolmasosa vastanneista arvioi, että luonto on jo menetetty, vaikutuskeinot eivät riitä tai että luonnon tuhoutumista voidaan enää vain hidastaa. Myös huomattavasti useammat opiskelijat olivat huolissaan useista ihmisen toiminnan seurauksena luonnossa tapahtuneista muutoksista kuin vastaajat kaksi vuotta sitten tehdyssä väestötutkimuksessa. Vastaajista 14 % kuului johonkin luonnonsuojelujärjestöön. Nuoret lääketieteen opiskelijat näyttivät hyvin säilyttäneen yhteyden luontoon, sillä miltei kaikilla oli luontoharrastuksia ja monet olivat myös valmiita itse toimimaan luonnon hyväksi.

Hannu Virokannas, Katriina Järvelä, Lea Käsmä

Vuodeosastopotilaiden painehaavaumat Esiintyvyys ja henkilöstön käsitykset

Valtaosa terveyskeskusten vuodeosastojen hoitohenkilöstöstä kokee painehaavaumat ongelmaksi ja katsoo, että niiden hoitamiseen kuluu runsaasti aikaa. 35 osastoa kattaneessa tutkimuksessa painehaavaumia esiintyi 22 %:lla ja vähintään toisen asteen haavaumia 6 %:lla potilaista. Henkilöstö arvioi määrän huomattavasti vähäisemmäksi. 65 %:lla potilaista painehaavaumariski oli suuri.

Anne Pellinen, Pertti Kekki

Ensihoitojärjestelmän luominen keskisuurelle paikkakunnalle

Sairaankuljetusta ja siihen liittyvää ensihoitoa koskevat säädökset on tänä vuonna uudistettu, ja nämä toiminnat on nyt määritelty kiinteäksi osaksi terveydenhuoltoa. Päätösvaltaa on jätetty runsaasti paikalliselle tasolle. Terveyskeskus sekä nyt myös sairaanhoitopiiri joutuvat ratkaisemaan alueensa lääkinnällisen pelastustoimen järjestelyt. Näihin sisältyvät esimerkiksi sairaankuljettajien toimipaikkakoulutus, sairaankuljetusyksiköiden käyttöperiaatteet sekä hälytys- ja ensihoitopalvelun valvonta.

Petri Loikas, Simo Vanni

Lasten älykkyys aivojen sädehoidon jälkeen

Koko aivojen alueen sädehoitoa on käytetty mm. leukemian, aivolymfooman, medulloblastooman ja aggressiivisen ependymoblastooman hoitona. Lapsilla koko aivojen sädehoidon on havaittu vaikuttavan haitallisesti älykkyyteen, jos kokonaisannos aivojen alueella on ollut 24 Gy tai enemmän. Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa seurattiin akuutin lymfoblastisen leukemian hoidon jälkeen älykkyyden kehitystä lapsilla, joista osa (n = 129) oli saanut neuroleukemian ehkäisyksi koko aivojen alueen sädehoidon melko pienenä annoksena (18 Gy) ja osa (n = 74) taas oli hoidettu suurilla metotreksaattiannoksilla.

Kohonneen verenpaineen hoidon kehitys Suomessa vuosina 1982-1992

Kohonneen verenpaineen toteaminen ja hoito ovat taas kääntyneet parempaan suuntaan 80-luvulla ilmenneen lievän taantumavaiheen jälkeen. Alueelliset erot ovat selvästi tasoittuneet. FINMONICA-tutkimuksen mukaan verenpainetaso kääntyi vuoden 1987 jälkeen selvään laskuun sekä Itä- että Länsi-Suomessa. Miespuolisten verenpainepotilaiden hoitotasapaino pysyi kuitenkin selvästi naisten tasapainoa huonompana. Itä-Suomen korkea kohonneen verenpaineen prevalenssi yhdistettynä alueen runsaaseen verenpainelääkkeiden käyttöön korostaa myös nonfarmakologisten hoitomuotojen kehittämisen tärkeyttä.

Aulikki Nissinen, Veikko Salomaa, Mika Kastarinen, Heli Peltola, Heikki J. Korhonen, Erkki Vartiainen, Jaakko Tuomilehto

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 30/1994 Kommentteja

Äkillisesti sairastuneen lapsen hematuria

Äkillisesti sairastuneen lapsen verivirtsaisuuden syy on yleensä selvitettävissä. Joskus kyseessä voi olla viaton virtsan värin muutos tai kontaminaatio. Rakon ärsytysoireet ja virtsauksen loppuun ajoittuva hematuria antavat usein viitteen alempien virtsateiden sairausprosessista. Munuaisten rakennepoikkeamat ja mm. verenkiertohäiriöt voivat myös olla hematurian syynä. Glomerulonefriittipotilas on yleensä kuumeinen ja väsynyt ja virtsa on tummaa; tämä johtuu proteiinista ja dysmorfisista punasoluista virtsassa. Tutkimukset ja hoito määräytyvät sairauden tasodiagnostiikan ja vaikeusasteen mukaan.

Olli Koskimies

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030