Hoidolle resistentti päätäi-infektio

Saatuaan vihjeitä Pediculus humanus capitiksen eli päätäin aiheuttaman taudin mahdollisesta resistenssistä hoidolle ranskalainen tutkijaryhmä lähti perusteellisemmin selvittämään asiaa.

Kallistuskoe synkopeen diagnostiikassa

Synkopee on melko tavallinen ongelma päivystysaikaan hoitoon hakeutuvilla. Sen syyn selvittäminen on tärkeää. Kallistuskokeen käyttö synkopeen diagnostiikassa on yleistymässä. Koe paljastaa noin puolet etiologialtaan tuntemattomista synkopeekohtauksista vasovagaalisella mekanismilla kehittyneiksi. Beetasalpaajahoidosta on usein hyötyä synkopeen estossa, ja hoitovastetta voidaan arvioida lääkehoidon aikana uusittavalla kallistuskokeella. Synkopeen hoito on edelleen vakiintumatta, ja kallistuskokeen tulkintaan täytyy suhtautua kriittisesti.

Matti Niemelä, Keijo Peuhkurinen

Psyykenlääkkeet ja epilepsia

Neurologialla ja psykiatrialla on yhtymäkohtia, ja niiden eräät erot ovat biologisesti katsoen perustuneet tutkimusmenetelmien epätarkkuuteen. Uusien menetelmien myötä tulokset ovat tarkentuneet ja aikaisempia käsityksiä on jouduttu monelta osin muuttamaan. Vanha kokonaisvaltainen neuropsykiatrinen lähestymistapa on voimistunut, mistä osoituksena ovat mm. alan tuoreet käsikirjat. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan eräiden tunnettujen lääkeaineiden ominaisuuksia, käyttöä, vaikutuksia ja sivuvaikutuksia neurologisten ja psykiatristen sairauksien hoidossa. Vanhojen lääkkeiden lisäksi esitellään eräitä uusia kehityssuuntia.

Mauri J. Mattila, Marja Mattila-Evenden

Gynekologisten vuotohäiriöiden diagnostiikka ja hoito

Vuotohäiriöt ovat aiheena lähes kolmasosassa gynekologiseen tutkimukseen hakeutumisista. Näiden ongelmien pääasialliset syyt ja selvittely ovat erilaiset eri-ikäisillä potilailla. Nuorten naisten ylimääräiset tai hyvin runsaat vuodot johtuvat tavallisimmin toimintahäiriöistä. Elimelliset syyt lisääntyvät iän myötä, ja menopaussin jälkeisistä ylimääräisistä vuodoista kymmenesosassa taustalla on kohdun limakalvon pahanlaatuinen muutos. Diagnostiikassa emättimen kautta tehtävä kaikukuvaus, hysteroskopia sekä imulla otettava endometriumin histologinen tai sytologinen näyte korvaavat nykyään monissa tapauksissa aikaisemmin ensisijaisena menetelmänä käytetyn koekaavinnan. Myös hoitomahdollisuudet ovat viime vuosina monipuolistuneet, ja ennen kohdunpoistoa on valittavana useita vähemmän invasiivisia hoitomuotoja.

Eeva-Marja Rutanen, Timo Laatikainen

Reaktiivinen artriitti

Suomalaiset lääkärit ovat oppineet melko hyvin tuntemaan reaktiivisen artriitin. Vaikka taudin ennuste yleensä on hyvä, kärsii suuri osa potilaista vuosikausia erilaisista nivelvaivoista. Sekä diagnostiikassa että hoidossa voi ilmetä ongelmia. Etenkin antibioottien merkitys on vielä epävarma, mutta lähivuosina siitä saadaan varmaankin lisää tutkimustuloksia. Taudin etiopatogeneesia koskevat tuoreet havainnot ovat herättäneet uudelleen kysymyksen, missä määrin infektioilla sittenkin on osuutta myös muiden reumasairauksien taustatekijöinä.

Auli Toivanen, Paavo Toivanen

Huumausaineiden käytön toteaminen hiuksista

Virtsan ja veren huumausainetestejä on jo pitkään hyödynnetty oikeuslääketieteessä, kliinisessä myrkytysdiagnostiikassa, narkomaanien hoidossa ja rikostutkimuksessa. Viime aikoina näiden testien rinnalle on noussut huumausaineiden hiusanalyysi, joka on saanut alkunsa etenkin Yhdysvalloissa yleistyneestä työntekijöiden huumausainetestauksesta. Hiusanalyysi antaa mahdollisuuden tutkia henkilön huumausaineiden käytön lähihistoriaa.

Ilkka Ojanperä, Raija Nieminen, Erkki Vuori

Lapsen sormi liian ahtaassa paikassa

Tapausselostuksessa kuvataan, kuinka pienen lapsen sormi juuttui auton turvavyön solkeen ja miten kiusallisesta tilanteesta selvittiin.

Pertti Lipponen

Kouluterveydenhuollon muutokset 1992-1994

Kouluterveydenhuoltoon on viime vuosina kohdistunut muutospaineita. Taloudellisen laman aikana säästöt sosiaali- ja terveystoimessa näyttävät kohdistuvan henkilöstömenoihin ja ehkäisevään terveydenhuoltoon, erityisesti seulontatutkimuksiin. Lisäksi väestövastuu on kohdistanut muutoksia kouluterveydenhuoltoon. Kyselytutkimuksessa, jossa selvitettiin kouluterveydenhuollon muutoksia 1992-94, yleisenä kehityssuuntana oli lääkärien ja terveydenhoitajien työpanosten ja virkojen vähentäminen sekä toimintojen karsiminen, kuten luokkatarkastusten harventaminen. Lisäksi kouluterveydenhuollon palveluja siirrettiin yhä enemmän kouluilta pois terveyskeskuksiin. Vaikka muutokset ovat vielä toistaiseksi pysyneet melko pieninä, suuntaus voi jatkuessaan olla kouluterveydenhuollon kannalta kielteinen. Vasta vuosien kuluttua voidaan arvioida, mitä tämänhetkinen suuntaus kouluterveydenhuollossa merkitsee lasten ja nuorten terveydelle.

Anne-Maria Latikka, Marja-Leena Perälä, Elina Hemminki, Sirpa Taskinen

Rakennustyöntekijöiden työkyvyttömyyden kustannukset

Työkyvyttömyyden perusteella maksetun toimeentuloturvan kustannuksia tarkastelemalla saadaan tarkempia sairaus- ja ammattiryhmäkohtaisia vertailuja kuin esimerkiksi työpanosmenetyksiä arvioitaessa. Rakennustyöntekijöiden työnantajan maksamat sairausajan palkat, sairausvakuutuksen päivärahat, työkyvyttömyyseläkkeet ja tapaturmavakuutuksen maksamat toimeentuloturvakustannukset selvitettiin yhden vuoden ajalta. Yli kaksi kolmannesta kustannuksista oli pitkäaikaisen, yli vuoden kestäneen työkyvyttömyyden perusteella maksettuja työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkkeitä. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja tapaturmat aiheuttivat yhteensä noin puolet kaikista kustannuksista.

Jukka Kivekäs, Juha Liira

Kosteusvauriorakennuksen arviointi on yhteistyötä

Rakennuksiin syntyy kosteusvaurioiden seurauksena mikrobikasvustoja, jotka voivat aiheuttaa rakennuksessa työskenteleville, asioiville tai asuville hengitystietulehduksia, ärsytysoireita tai allergioita. Kosteusvauriorakennuksista käytetään usein nimitystä hometalo. Nimitys on sikäli epätarkka, että sairauksia voivat aiheuttaa homeiden lisäksi myös muut sienet ja bakteerit sekä niiden tuottamat allergeenit, toksiinit ja haihtuvat aineenvaihduntatuotteet. Kosteusvauriorakennusten terveysvaikutusten arviointi on usein ongelmallista menetelmähankaluuksien, tulosten tulkinnan vaikeuden ja viranomaisten yhteistyön ja yhteisymmärryksen puutteen takia. Artikkelissa esitellään eräs kosteusvaurioista kärsinyt neuvola ja siitä tehty terveysvaara-arvio. Neuvolaa arvioitaessa on pyritty aikaisempaa laaja-alaisempaan arvioon, joka perustuu työhygieenisiin mittauksiin, lääketieteellisiin tutkimuksiin ja rakennustekniseen selvitykseen.

Markku Seuri, Tiina Reponen, Pertti Partanen, Kari K.K. Venho, Kari Herttuainen, Marjut Kotimaa, Aino Nevalainen

Potilaan tutkiminen ympäristöperäistä sairautta epäiltäessä

Ympäristöperäistä oiretta valittavaa potilasta tutkittaessa tulisi huolellisella anamneesilla saada selville, onko kyseessä ympäristöperäinen sairaus. Anamneesin avulla tulisi löytää myös ympäristöperäisen sairauden todennäköinen aiheuttaja.

Jorma Tikkanen

Simvastatiini hidastaa sepelvaltimotaudin etenemistä

Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa (Multicenter Anti-Atheroma Study = MAAS) annettiin 381 sepelvaltimotautipotilaalle, joilla seerumin kokonaiskolesteroli oli 5,5-8,0 ja triglyseridipitoisuus alle 4,0 mmol/l ja joilla ei ollut diabetesta, sokkona joko lumelääkettä tai 20 mg simvastatiinia päivässä neljän vuoden ajan. Koronaariangiografia tehtiin ennen lääketutkimuksen alkua sekä 2 ja 4 vuotta myöhemmin.

Dyslipidemia yhteydessä Alzheimerin tautiin

Kuopiolais-oululaisena yhteistyönä toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin apolipoproteiini E:n eri fenotyypit ovat yhteydessä Alzheimerin tautiin. Tätä yhteyttä on osattu epäillä jo muutamia vuosia, sillä valikoiduissa populaatioissa on osoitettu yhteys apolipoproteiini E:n e4-alleelin esiintyvyyden ja tuon dementoivan sairauden välillä. Kuopion maan mainio kokemus populaatiotutkimusten toteuttamisessa tuli nyt hedelmälliseen käyttöön, kun haluttiin selvittää, toteutuuko apolipo E:n ja Alzheimerin yhteys myös väestötasolla.

Borrelian aiheuttama subakuutti osteomyeliitti

Turkulaistutkijat kuvaavat arvostetussa kliinisen infektioalan lehdessä ensimmäisen tapauksen maailmassa, jossa Borrelia burgdorferi osoitettiin lapsen osteomyeliitin aiheuttajaksi.

Beetalaktaamien käyttö altistaa resistentille pneumokokille

Penisilliinille resistentit pneumokokit ovat yksi tärkeimmistä infektiotautien ongelmista jo nyt eri puolilla maailmaa. Espanjalainen tutkijaryhmä selvitti niitä tekijöitä, jotka altistavat penisilliinille resistentin pneumokokin aiheuttamalle invasiiviselle infektiolle.

Välikorvatulehdus pähkinänkuoressa

Yhdysvalloissa kolme neljästä lapsesta on sairastanut ainakin yhden välikorvatulehduksen. Kolmas-osalla lapsista on ollut toistuvia eli kolme tai useampia otiitteja. Yhdysvalloissa välikorvatulehduksen takia käydään lääkärissä 25 miljoonaa kertaa vuosittain.

Amiodaronia vaikeaan sydämen vajaatoimintaan?

Amiodaroni ei kuulu ihan jokapäiväiseen lääkerasenaaliin, sillä sen käyttö kuuluu lähinnä kardiologien alan ammattitaitoon. Vaikeaan sydämen vajaatoimintaan liittyy varsin suuri äkkikuoleman vaara, mikä puolestaan johtuu suurelta osin kohtalokkaista rytmihäiriöistä - juuri niistä, joihin amiodaroni tepsii. Varovaisuus amiodaronia kohtaan johtuu sen monimuotoisista sivuvaikutuksista, jotka ovat pääosin annoksesta riippuvia. Koska on aiemmin nähty lääkkeen tehoavan tavanomaista pienemmilläkin annoksilla, tehtiin Argentiinassa laaja monikeskustutkimus, jossa annettiin pieniannoksista amiodaronia vaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastaville potilaille.

Lehmänmaidolle allergisen lapsen ravitsemus

Soija- tai proteiinihydrolysaattipohjainen äidinmaidonkorvike sekä AD-vitamiini- ja kalsiumvalmiste antavat lehmänmaidolle allergisille pienille lapsille tarvittavan ravintoainetäydennyksen. Säännöllinen kasvun seuranta on tarpeen, sillä allergiaan voi liittyä kasvun hidastumista. Artikkelissa esitetyn tutkimuksen mukaan 1- 3 1/2-vuotiaat maitoallergikot saivat eri ravintoaineita pääosin yhtä paljon kuin terveet verrokit ja suositukseen nähden riittävästi. Ravitsemustila oli hyvä, mutta pituus silti keskikäyrien alapuolella.

Marjukka Tiainen, Marja Kalavainen, Outi Nuutinen, Matti Korppi

Potilaiden aggressiot suljetulla kuntoutusosastolla

Kupittaan sairaalassa selvitettiin seurantatutkimuksella suljetun pitkäaikaisosaston potilaiden aggressiivista käyttäytymistä. Aggressiot näkyivät selvästi osaston arkipäivässä, ja ne ilmentyivät toiseen henkilöön kohdistuvana uhkailuna ja lievänä fyysisenä väkivaltana. Aggressiivisen käyttäytymisen määrä vaihteli ja yksilölliset erot olivat suuria. Merkittävä osa väkivaltaisuudesta liittyi potilaan psykoottiseen oireiluun. Seurannan aikana henkilökunnan suhtautumistapa muuttui siten, että potilaan eristämiseen ei ryhdytty yhtä helposti ja eristysten kesto lyheni. Tämä ei johtanut merkittävään väkivallan lisääntymiseen. Seuranta on omaksuttu yhdeksi hoidon apukeinoksi.

Lasse Niskanen, Pentti Tuimala, Hannu Kallioniemi

Uutta tutkimustietoa lääkärikunnasta

Yhteiskunnan ja terveydenhuollon muutokset heijastuvat myös lääkärikuntaan. Suomessa vuosina 1977-91 laillistetuille lääkäreille tehtiin keväällä 1993 kyselytutkimus, Lääkäri 93. Tämä tutkimus on jatkoa Nuori lääkäri 88 -tutkimukselle, jossa kartoitettiin nuorten lääkärien elämäntilannetta, koulutusta ja työtä. Lääkäri 93 -tutkimuksen vastausprosentti oli hyvä. Tutkimuksesta saadaan luotettavaa tietoa terveydenhuoltojärjestelmän ja koulutusjärjestelmän suunnittelijoiden ja toteuttajien käyttöön. Tässä artikkelissa on tutkimuksen yleisesittely sekä tietoja vastaajista.

Irma Virjo, Kari Mattila, Esko Kumpusalo, Liisa Neittaanmäki, Santero Kujala, Riitta Luhtala, Mauri Isokoski